Arthur Koestler
Arthur Koestler (unk. Kösztler Artúr; 5. syyskuuta 1905 Budapest – 3. maaliskuuta 1983 Lontoo) oli unkarilaissyntyinen toimittaja, kirjailija, kriitikko[1] ja myöhemmässä vaiheessa parapsykologian harrastaja. Hän sai 1945 Britannian kansalaisuuden. Koestler tunnettiin etenkin romaanistaan Pimeää keskellä päivää[1].
Elämä ja ura
muokkaaKösztler syntyi Budapestissa Itävalta-Unkarissa saksaa puhuvaan juutalaisperheeseen. Perhe muutti Wieniin, ja Kösztler opiskeli Wienin yliopistossa. Opiskellessaan hän innostui siionismistalähde? ja asui 1926–1929 Brittiläisessä Palestiinassa,[2] aluksi kibbutsissa. Hän sai Palestiinan kansalaisuuden mutta lähti Pariisiin Ullsteinin saksalaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajaksi. Hän erikoistui tiedetoimittajaksi ja osallistui 1931 Graf Zeppelin -ilmalaivan tutkimusmatkaan pohjoisnavalle.lähde?
Kösztler liittyi Saksan kommunistiseen puolueeseen 1932 mutta puolueessa tehtyjen puhdistusten vuoksi erosi siitä 1938[2]. Hän matkusteli Neuvostoliitossa ja kiipesi Araratille. Falangistit pidättivät hänet vuonna 1937 Málagassa, jonne hän oli mennyt raportoimaan Espanjan sisällissodasta.[2] Hän kuvasi kokemustaan kirjassa Spanish Testament.[1] Toisen maailmansodan alkaessa ranskalaiset internoivat hänet, ja vapauduttuaan hän liittyi muukalaislegioonaan päästäkseen pois maasta, ja pakeni Marokon ja Portugalin kautta Englantiin. Hän palveli brittiarmeijan pioneerijoukoissa ja työskenteli BBC:ssä. Hän asui pääasiassa Lontoossa ja työskenteli kirjailijana ja luennoitsijana.lähde? Koestler sai Britannian kansalaisuuden 1945[2].
Koestlerin romaania Pimeää keskellä päivää (1940) pidetään paitsi hänen parhaimpanaan, myös yhtenä 1900-luvun poliittisen fiktion suurista teoksista.[3] Neuvostoliiton totalitarismia ja rappiota kuvaavassa kirjassa idealistinen vanha bolševikki joutuu Stalinin vainojen uhriksi.[2] Siitä on sovitettu myös näytelmäversio.[3] Tässä vaiheessa uraansa Koestlerin kirjoissa toistuivat kysymykset moraalista ja poliittisesta vastuusta.[1]
1940-luvun jälkipuoliskolla Koestler julkaisi esseitä, joissa hän käsitteli pettymystään kommunismia kohtaan.[1] Kesäkuussa 1950 hän piti Berliinissä puheen kommunismin vastaisten intellektuellien tilaisuudessa Congress for Cultural Freedom, joka myöhemmin paljastui CIA:n operaatioksi. Hän vastusti kuolemantuomiota ja puhui ydinaseriisunnan puolesta.[2]
Vuoden 1956 jälkeen Koestler keskittyi paranormaaleihin ilmiöihin ja tutki muun muassa telepatiaa.[2]
Vuonna 1976 ilmestyneessä kirjassaan The Thirteenth Tribe[3] Koestler esittää, että aškenasijuutalaiset polveutuvat Keski- ja Itä-Eurooppaan muuttaneista turkinsukuisista kasaareista. Teoksella oli huomattava merkitys teorian popularisoinnissa.[4] Hän toivoi, ettei antisemitismille jäisi enää pohjaa, jos voitaisiin osoittaa, ettei juutalaisilla ole ollenkaan seemiläisiä juuria.[5]
Koestlerin yritykset kirjoittaa tieteellistä tekstiä eivät juuri saaneet tunnustusta, ja hänet tunnettiin lähinnä hänen muusta työstään.[6]
Koestler sai 1970-luvulla Brittiläisen imperiumin ritarikunnan komentajan arvon.[2]
Kuolema
muokkaaKösztler teki vuonna 1983 itsemurhan kolmannen vaimonsa Cynthian kanssa sairastettuaan parkinsonin tautia ja leukemiaa. Testamentissaan hän määräsi varansa käytettäväksi parapsykologian professuurin (engl. Koestler Chair of Parapsychology) perustamiseen Edinburghin yliopistoon.[2][7]
Koestlerin naisystävä Daphne Hardy teki Koestlerin teoksesta Sonnenfinsternis (Pimeää keskellä päivää) englanniksi ensimmäisen käännöksen. Alkuperäinen käsikirjoitus katosi[2] mutta löytyi 2015[8], ja Philip Boehmin uusi englanninnos ilmestyi 2019.[2]
Suomennetut teokset
muokkaa- Tuomion päivä (alkuteos Arrival and Departure, 1943). Suomentanut Eino Ismala, Tammi, Helsinki 1946.
- Pimeää keskellä päivää. (alkuteos Sonnenfinsternis, 1940.) Suomentanut englanninkielisestä käännöksestä Darkness at Noon (1941) Tauno Tainio. Helsinki: Tammi, 1958.
- Vedenjakajalla: Johannes Keplerin elämäkerta. (alkuteos The watershed: A biography of Johannes Kepler, 1960.) Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1961. Sarja: Luonto tieteen valossa 7
- Parapsykologiaa vai yhteensattumia?. (alkuteos The roots of coincidence, 1972.) Suomentanut Matti Kannosto. Helsinki: Kirjayhtymä, 1973. ISBN 951-26-0288-1 . Sarja: Ihminen ja maailma
- Mitä elämän jälkeen? (yhdessä Arnold Toynbeen kanssa; alkuteos Life After Death, 1976). Suomentanut Pekka Haapakoski, Gummerus, Jyväskylä 1977.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e Arthur Koestler Britannica. Viitattu 5.6.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Petri Liukkonen: Arthur Koestler, Authors Calendar Viitattu 29.5.2023 (englanniksi)
- ↑ a b c Arthur Koestler Encyclopedia.com. Viitattu 5.6.2023. (englanniksi)
- ↑ Feldman, Alex M.: The Monotheisation of Pontic-Caspian Eurasia, s. 194–195. Edinburgh University Press, 2022.
- ↑ Stampfer, Shaul: Are We All Khazars Now? Jewish Review of Books. 5.3.2014. Viitattu 5.6.2023. (englanti)
- ↑ Robinson, Paul: Arthur Koestler: From Politics to Psychology Washington Post. 5.9.1982. Viitattu 5.6.2023. (englanti)
- ↑ http://www.skepsis.fi/ihmeellinen/koestler_arthur.html
- ↑ "Long missing original manuscript of the novel "Darkness at Noon" by Koestler has been found" (Arkistoitu – Internet Archive). Lehdistötiedote, Kasselin yliopisto, 10.8.2015. (englanniksi)