Aprepitantti
| |
| |
Aprepitantti
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| 5-[[(2R,3S)-2-[(1R)-1-[3,5-bis(trifluorimetyyli)fenyyli]etoksi]-3-(4-fluorifenyyli)morfolin-4-yyli]metyyli]-1,2-dihydro-1,2,4-triatsol-3-oni | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | A04 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C23H21N4F7O3 |
| Moolimassa | 534,438 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 60–65 %[1] |
| Proteiinisitoutuminen | > 95 %[1] |
| Metabolia | Hepaattinen |
| Puoliintumisaika | 9–13 h[1] |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Oraalinen |
Aprepitantti (C23H21F7N4O3) on antiemeettinen eli oksentelua ja pahoinvointia ehkäisevä lääkeaine. Yhdistettä käytetään erityisesti syöpälääkkeinä käytettävien sytostaattien aiheuttaman pahoinvoinnin hoitoon.
Ominaisuudet ja käyttö
muokkaaAprepitantti on huoneenlämpötilassa kiteinen valkoinen tai kellertävä aine. Yhdiste ei liukene veteen, mutta liukenee orgaanisiin liuottimiin, kuten etanoliin, isopropyyliasetaattiin ja asetonitriiliin.[2]
Aprepitantin vaikutus perustuu substanssi P/neurokiniini 1 -reseptorien toiminnan estämiseen.[3] Reseptorien eston seurauksena pahoinvointia ja oksentamista aiheuttavien signaalien kulku aivoissa estyy. Toisin kuin monet muut antiemeetit, aprepitantti ei vaikuta serotoniini-, dopamiini- tai kortikosteroidireseptorien toimintaan. Aprepitantilla on kuitenkin näihin reseptoreihin vaikuttavien lääkeaineiden deksametasonin ja ondansetronin toimintaa vahvistava ominaisuus. Aprepitanttia käytetään sytostaattihoitojen kuten sisplatiinin aiheuttaman pahoinvoinnin hoidossa.[1][2] Sen käyttöä leikkausten jälkeisen pahoinvoinnin hoitoon on myös tutkittu, joskin käyttöä rajoittaa lääkkeen kalleus.[3]. Aprepitantti on CYP3A4-entsyymin inhibiittori ja tällä on vaikutusta muiden lääkeaineiden metaboliaan[2].
Synteesi
muokkaaAprepitantti on optisesti aktiivinen yhdiste ja sen syntetisoimiseksi on kehitetty tehokas asymmetrinen synteesi. Synteesi soveltuu usean kilogramman mittakaavaan ja sisältää muun muassa stereoselektiivisen asymmetrisen vedytyksen.[2][4]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Aprepitant DrugBank. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d Henry I. Jacoby: Gastrointestinal Agents, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2007. Viitattu 7.3.2014
- ↑ a b Vesa Kontinen: Anestesiologia ja tehohoito. Duodecim, 2011, 127. vsk, nro 13, s. 1309. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 18.10.2023.
- ↑ Nobuyoshi Yasuda: The Art of Process Chemistry, s. 191-213. John Wiley & Sons, 2010. ISBN 978-3-527-63358-6 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 7.3.2014). (englanniksi)