Apaturia (m.kreik. Ἀπατούρια, Apatūria tai Apatouria) oli antiikin Ateenassa vietetty fratrioitten juhla. Juhla oli kolmipäiväinen, ja sitä vietettiin Pyanopsion-kuussa, joko 19.–21. päivä tai 26.–28. päivä, eli nykyisen loka-marraskuun aikoihin.[1][2][3]

Apaturia
Ἀπατούρια
Mahdollisesti Apaturia-juhlia esittävä kuvitus attikalaisessa punakuviotekniikalla koristellussa kyliksissä, n. 480 eaa. Louvre.
Mahdollisesti Apaturia-juhlia esittävä kuvitus attikalaisessa punakuviotekniikalla koristellussa kyliksissä, n. 480 eaa. Louvre.
Tyyppi uskonnollinen juhla fratrioissa
Päivämäärä Pyanopsion 19.–21. tai 26.–28. (loka-marraskuu) (Ateenassa)
Järjestämistiheys vuosittain
Paikkakunta mm. Ateena, Attika, Kreikka

Apaturia oli kaikkien Ateenan fratrioitten eli eräänlaisten klaanien yhteinen juhla. Juhlan kolmanteen päivään kuului juhla-ateria ja uhri, joiden jälkeen kaikki kuluneen vuoden aikana syntyneet poikalapset rekisteröitiin jäseniksi isänsä fratriaan. Myös syntyneet tyttölapset esiteltiin fratrian jäsenille.[4] Juhla tunnetaan Ateenan lisäksi myös muista joonialaisista kaupungeista.[2][3]

Historia muokkaa

Herodotoksen mukaan Apaturia-juhlaa vietettiin kaikkialla joonialaisilla alueilla, paitsi Efesoksessa ja Kolofonissa.[5] Juhlan alkuperä selitettiin seuraavalla tavalla: Ateenalaiset sotivat boiotialaisia vastaan noin vuonna 1100 eaa. joko Kilainain alueesta tai Oinoen kaupungista. Theban kuningas Ksanthos haastoi Ateenan kuninkaan Thymoiteen kaksintaisteluun. Thymoites kieltäytyi, jolloin Messeniasta paennut, Neleidien sukuun kuulunut Melanthos tarjoutui taistelemaan hänen sijastaan sillä ehdolla, että voitettuaan seuraisi Thymoitestä kuninkaana. Tähän suostuttiin. Kun Ksanthoksen ja Melanthoksen kaksintaistelu alkoi, Ksanthoksen takana näkyi mustaan pukintaljaan pukeutunut mies. Melanthos huomautti, että tämä on kaksintaistelun sääntöjen vastaista. Ksanthoksen katsottua taakseen, Melanthos surmasi tämän. Tämän tapauksen jälkeen ateenalaiset viettivät kahta juhlaa, Apaturiaa sekä toista juhlaa, joka oli omistettu Dionysos Melanaigikselle, jonka uskottiin ilmestyneen Ksanthoksen taustalla.[3]

Tämä myytti antoi aiheen väärälle etymologialle, jossa juhlan nimi selitettiin tulevaksi sanasta apataō (ἀπατάω), 'pettää'. Nykyisin nimen katsotaan tulevan ilmaisusta ἅμα, hama + πατόρια, patoria, sillä siinä isät olivat yhdessä jälkeläistensä kanssa.[3][6] Juhlassa tapasivat fratriat käsitelläkseen omia asioitaan. Koska kaikki miespuoliset kansalaiset olivat fratrioitten jäseniä, se koski koko kansaa, joka oli järjestäytynyt fratrioittain. Dionysoksen keskeinen osa juhlan synnyssä on liitetty siihen, että se olisi saanut alkunsa silloin, kun Dionysokseen liitetty Aigikoreis-fyle otettiin mukaan kansalaisten joukkoon.[3]

Ohjelma muokkaa

Dorpia muokkaa

Juhlan ensimmäinen päivä, joka sijoittui Pyanopsion-kuun 19. tai 26. päivään, tunnettiin nimellä Dorpia tai Dorpeia (Δορπία/Δόρπεια). Kyseisen päivän iltana jokainen kansalainen meni fratriansa fratreioniin tai jonkun sen varakkaan jäsenen kotiin, joka toimi kokouspaikkana. Siellä nautittiin ateria.[3][7]

Anarrhysis muokkaa

Toinen päivä tunnettiin nimellä Anarrhysis (Ἀνάῤῥυσις), mikä viittasi suoritettuun uhritoimitukseen (ἀναῤῥεῖν, anarrhein). Tuolloin uhrattiin Zeus Fratriokselle ja Athene Fratrialle, ja joskus myös Dionysos Melanaigikselle. Kyseessä oli valtion toimittama uhri, johon kaikki kansalaiset osallistuivat. Mahdollisesti myös muut jumalat, joidenkin tietojen mukaan ainakin Hefaistos, saivat uhreja kyseisenä päivänä.[3]

Kureotis muokkaa

Kolmas päivä tunnettiin nimellä Kūreōtis (Κουρεῶτις), mikä oli peräisin sanasta kūros (κοῦρος), 'poika'. Kyseisenä päivänä vuoden aikana kunkin fratrian perheisiin syntyneet poikalapset, tai muutoin vielä rekisteröimättömät lapset, esiteltiin fratrian jäsenille (φράτορες, fratores) fratrian kokouksessa. Isät, tai isien poissa ollessa näiden edustajat (κύριοι, kyrioi), toivat lapset fratriansa muiden jäsenten eteen. Jokaista lasta kohti uhrattiin yksi lammas tai vuohi. Uhrieläintä kutsuttiin nimityksellä meīon (μεῖον) ja uhraajaa nimityksellä meiagōgos (μειαγωγός). Uhrieläimen koolle oli jonkinlainen rajoitus.[2][3]

Jokaisella fratrian jäsenellä, jolla oli joku vastalause esitettäväksi lapsen fratriaan liittämistä vastaan, oli oikeus keskeyttää uhritoimitus. Jos muut jäsenet hyväksyivät vastalauseen, uhrieläin vietiin pois. Jos vastalauseita ei esitetty, jokaisen isän tai tämän edustajan tuli vannoa vala, jossa lapsen vakuutettiin olevan vapaasyntyisten Ateenan kansalaisten jälkeläinen. Uhrin jälkeen fratrian jäsenet antoivat äänensä. Jos enemmistö äänesti lapsen fratriaan liittämistä vastaan, asia voitiin viedä oikeuden käsiteltäväksi. Muussa tapauksessa lapsen nimi kirjattiin fratrian jäsenluetteloon isän nimen ohella, ja lapsen jäsenyyttä vastustaneita voitiin rankaista.[3]

Tämän jälkeen järjestettiin juhla-ateria. Uhrieläinten lihat jaettiin fratrian jäsenille yhdessä viinin kanssa. Vanhemmat jo koulussa olleet pojat lausuivat runonsäkeitä, ja parhaat palkittiin. Kyseessä oli ilmeisesti eräänlainen koulussa opitun kuulustelu.[2][3]

Lähteet muokkaa

  1. Humphreys, S. C.: Kinship in Ancient Athens: An Anthropological Analysis, s. 302. Oxford University Press, 2018. ISBN 0191092398. Teoksen verkkoversio.
  2. a b c d Peck, Harry Thurston: Apaturia Harpers Dictionary of Classical Antiquities. Viitattu 5.11.2018.
  3. a b c d e f g h i j Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Apaturia”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 633. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  5. Herodotos: Historiateos 1.147.
  6. Ksenofon: Hellenika 1.7.8: Ἐν οἷς (ἀπατουρίοις) οἵ τε πατέρες καὶ οἱ συγγενεῖς ξύνεισι σφίσιν αὐτοῖς.
  7. Atheaios: Deipnosofistai 4.171; Aristofanes: Akharnailaiset 146.