Antwerpenin piiritys

Antwerpenin piiritys oli saksalaisten suorittama belgialaisen Antwerpenin kaupungin piiritys ja valtaus ensimmäisessä maailmansodassa.

Antwerpenin piiritys
Osa länsirintamaa ensimmäisessä maailmansodassa
Päivämäärä: 28. syyskuuta – 10. lokakuuta 1914 Paikka: Antwerpen, Belgia Lopputulos: Keskusvaltojen voitto
Osapuolet
Ympärysvallat:  Belgia  Yhdistynyt kuningaskunta	Keskusvallat:  Saksan keisarikunta  Itävalta-Unkari
Komentajat
Albert I kenraaliluutnantti Defour Victor Deguise	Hans von Beseler
Vahvuudet
147 337 sotilasta	66 000 sotilasta
Tappiot
32 000	?
Ensimmäisen maailmansodan länsirintama Saksan hyökkäys 1914 (Liege - 1. Marne) - Ympärysvaltojen vastahyökkäys (1. Aisne) - Kilpajuoksu Atlantille (Picardy - Artois - Flander - 1. Arras - La Bassée - 1. Ypres) - Asemasota (2. Ypres - 1. Champagne - Somme - Verdun - 2. Arras - 3. Ypres) - Nivelle (2. Aisne) - Kaiserschlacht (Michael - Georgette - Blücher-Yorck) - Satapäiväinen offensiivi (Amiens - 3. Arras - Meuse-Argonne)

Kartta Antwerpenin piirityksestä.

Piirityksen kulku

Saksan armeija hyökkäsi Belgiaan aamulla 4. elokuuta 1914 kaksi päivää sen jälkeen, kun Belgian hallitus oli päättänyt olla sallimatta saksalaisten joukkojen läpikulkua Ranskaan. Koska Belgian asevoimat oli varautunut huonosti ja vähälukuinen verrattuna paremmin aseistettuun Saksan joukkoihin, niin Belgian armeijan täytyi luopua Liègen (saksalaisille 16. elokuuta) ja Namurin (saksalaisille 24. elokuuta) tukikohtien hallinnasta. Kykenemättömänä torjumaan saksalaisten massiivista hyökkäystä kuningas Albert I ohjeisti 20. elokuuta armeijan vetäytymään ”Antwerpenin linnoitukseen”. Tämä linnoitusten ja puolustusasemien sarja Antwerpenin ympärillä oli nimeltään réduit national (”kansallinen redutti”) ja sitä pidettiin valloittamattomana. ”Antwerpenin linnoitus” käsitti ulomman ja sisemmän renkaan 1800-luvulla Antwerpenin tärkeän sataman puolustukseksi rakennettuja linnoituksia kaupungin ympärillä muutaman kilometrin päässä toisistaan.

Useimmat Antwerpenin linnoitukset ja puolustusasemat olivat vanhentuneita ja tulivoimaltaan puutteellisia. Saksan armeija, joka oli paremmin aseistettu ja teknologisesti kehittyneempi, hyökkäsi Antwerpeniin 28. syyskuuta voimakkaan tykistövalmistelun jälkeen. Antwerpen piiritettiin ja ulomman renkaan linnoitukset valloitettiin yksitellen lokakuun 1. ja 4. päivän välisenä aikana. Belgialaiset sotilaat kärsivät uupumuksesta ja suuret aluemenetykset rappeuttivat moraalia.

Ratkaiseva päivä piirityksessä oli 5. lokakuuta, jolloin Saksan armeija mursi belgialaisten puolustuksen Lierin kaupungin kohdalla 20 kilometriä Antwerpenista kaakkoon ja eteni Dendermonden kaupunkiin (etelään Antwerpenista), jossa saksalaiset yrittivät ylittää Scheldejoen. Tämä Saksan armeijan pihtiliike uhkasi katkaista Belgian armeijan läntisen vetäytymistien pois Antwerpenista – itäinen ja eteläinen reitti olivat jo saksalaisten sulkemia ja pohjoisen suunnan sulki Belgian-Hollannin raja. Hollantilaiset eivät tarjonneet apuaan, koska eivät halunneet joutua osalliseksi konfliktiin, jossa pysyttelivät puolueettomina.

Belgian armeija perääntyi ennen jäämistään saarroksiin ja jätti Antwerpenin kaupungin puolustuksen omilleen. Belgialaiset joukot vetäytyivät länteen kohti rannikkoa ja onnistuivat 6. lokakuuta pysäyttämään saksalaisten etenemisen Yserjoen rannalla. Antwerpenia puolusti jäljellä olevien linnoitusten varuskunnat, joiden upseereista ja miehistöstä pakeni tuhoten aseistuksen ja ammusvarannot.^selvennä

Antwerpenin pormestari, Jan De Vos, tarjosi antautumista 10. lokakuuta, kun saksalaiset olivat edellisenä päivänä valloittaneet suurimman osan ”linnoituksen” alueesta, mikä päätti kaupungin piirityksen. Antwerpenin kaupunki oli saksalaisten hallussa vuoteen 1918 saakka.

Kolmannes Belgian armeijasta, noin 40 000 sotilasta, pakeni pohjoiseen Alankomaihin. Heitä seurasi miljoonan verran siviilipakolaisia 1914. Alankomaalaiset internoivat belgialaiset pakolaiset mahdollisimman kauas Belgian rajasta välttääkseen joutumasta mukaan konfliktiin, minkä seurauksena monet pakolaisista jäivät Alankomaihin 1918 jälkeen eivätkä koskaan palanneet Belgiaan.

Zeppeliini pommittaa Antwerpenia.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Antwerpenin piiritys Wikimedia Commonsissa