Antti Räty

Antti Räty (22. elokuuta 1825 Sortavalan mlk15. marraskuuta 1852 Nurmijärvi), etunimi myös muodoissa Anders ja Andreas, oli suomalainen runoilija ja suomentaja. Hänet tunnetaan parhaiten suositun Genoveva-kirjan ensimmäisenä suomentajana, mutta Räty kirjoitti myös runoja, joita julkaistiin pääasiassa lehdissä.

HenkilöhistoriaMuokkaa

Antti Räty syntyi 1825 Kuokkaniemen kylässä Sortavalan pitäjässä. Hänen vanhempansa olivat suutari Anders Räty ja Fredrika Juliana Räty (o.s. Henritius). Perhe muutti pian Pietariin, jossa poika pääsi käymään koulua. Vanhempien kuolema ja köyhyys pakottivat hänet kuitenkin lopettamaan koulunkäynnin ja palaamaan takaisin Sortavalaan.

Räty pääsi Sortavalassa Henrik Renqvistin, rukoilevaisuuden herätysliikkeen johtajan, apulaiseksi ja suomensi tämän uskonnollisia kirjoituksia. Hän harrasti myös maallisempaa runoilua ja tarjosi 1847 runojaan ja runojen suomennoksia Carl Axel Gottlundin toimittamaan Suomi-lehteen. Runoja julkaistiinkin, mutta ilmeisesti Gottlund oli korjannut niiden kieltä savolaisempaan suuntaan. Samana vuonna ilmestyi Rädyn suomentamana myös muualla Euroopassa suosittu Johann Christoph von Schmidin uskonnollinen teos Genoveva, joka nousi vuosikymmenien ajaksi yhdeksi rakastetuimmista kirjoista kansan keskuudessa. Räty käänsi vielä neljä muutakin von Schmidin teosta, joista ei tullut yhtä suosittuja.

Vuonna 1848 Räty muutti Viipuriin, josta hän Pietari Hannikaisen suosittelemana sai työtä kansakoulunopettajana. Räty ei kuitenkaan viipynyt Viipurissa kauan – mikä saattoi johtua hänen alkoholiongelmistaan – vaan siirtyi jo saman vuoden syksyllä Helsinkiin. Sieltä hänen tiensä kävi Nurmijärvelle Huunan tilalle, jossa hän vietti viimeiset vuotensa lastenopettajana.

Työnsä ohessa Räty jatkoi käännöstöitä ja kuului Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan. Vuonna 1849 ilmestyi hänen suomentamanaan Alexandre Dumas’n Kertomus Wilhelmi Tellistä ja Sveitsinmaan vapauttamisesta. Kirja oli osaltaan vaikuttamassa 1850 annettuun kieliasetukseen, joka kielsi julkaisemasta suomen kielellä muuta kuin uskonnollista tai taloudellista kirjallisuutta.

Vuonna 1850 Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi kokoelman Lauluja Suomen neitoisille, joka sisälsi Rädyn sanomalehdissä ilmestyneitä runoja ja käännöksiä. Kolme vuotta myöhemmin Rädyn runoja ilmestyi myös Pieni Kanteletar -kokoelmassa, mutta Räty oli sitä ennen jo ehtinyt kuolla 1852 alkoholisminsa seurauksena vain 27-vuotiaana.

Kirjallisuushistorioissa Räty saatetaan mainita varhaisena suomenkielisenä runoilijana, mutta muuten hän on jäänyt paljolti unohduksiin. Julius Krohnin (1954: 409) luonnehdinnan mukaan Räty oli runollisilta taidoiltaan ”sangen mitätön”, vaikka hänen kielensä olikin ”sujuva, selvä runollinen ja ylipäätään puhdas”. Joka tapauksessa Räty oli osaltaan edistämässä suomenkielisen kirjallisuuden nousua 1800-luvulla.

TuotantoMuokkaa

Omat teoksetMuokkaa

  • Lauluja Suomen neitoisille (Viipurin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1850)
  • Pieni Kanteletar (Frenckell 1853; sisältää myös muiden runoja)

SuomennoksetMuokkaa

  • Dumas, Alexandre: Kertomus Wilhelmi Tellistä ja Sveitsinmaan vapauttamisesta (1849)
  • Hengellisiä virsiä (useita vihkoja)
  • Koti-lääkäri yhteiselle kansalle (1857)
  • Lindblad, Johan Michael: Tutkistelemuksia rippi-lapsille (Frenckell 1852)
  • Luther, Martti: Lohdutus murheellisille, sairaille ja kuoleville (1851; myös nimellä Lohdutus sairaille ja kuolevaisille)
  • Neuvo kuinka onnelliseksi tultaman pitää (Frenckell 1851)
  • Poikani! (Frenckell 1853)
  • Schmid, Johann Christoph von: Genoveva (A. E. Öhman 1847)
  • Schmid, Johann Christoph von: Josafat (Frenckell 1853)
  • Schmid, Johann Christoph von: Joulun-aatto (Clouberg 1853)
  • Schmid, Johann Christoph von: Pyhän Eustakiuksen merkilliset elämän vaiheet (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 1848)
  • Schmid, Johann Christoph von: Uusi Genoveva (Edlund 1851)
  • Äidin rakkaus (Clouberg 1852)

LähteetMuokkaa

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta:
  • Fennica, Suomen kansallisbibliografia.
  • H ... s, H.: Muistosanoja Antti Rätystä. Suometar 18.3.1853.
  • Helka, Helsingin yliopiston kirjastot.
  • HisKi, historiakirjojen hakuohjelma.
  • Krohn, Julius 1954 [1897]: Suomalaisen kirjallisuuden vaiheet. 2., muuttamaton painos. SKS:n Toimituksia 86. SKS, Helsinki.
  • Mäkinen, Ilkka 1999: Lukemisen vallankumous. Varpio, Yrjö & Liisi Huhtala (toim.): Hurskaista lauluista ilostelevaan romaaniin s. 163–177. Suomen kirjallisuushistoria 1. SKS:n Toimituksia 724 : 1. SKS, Helsinki.
  • SKS = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  • Suomen kirjailijat -tietokanta.
  • Tuulio, Tyyni 1976: Toivioretkiä: esseitä. Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki.
  • Vaari-tietokanta, Varastokirjasto.