Avaa päävalikko

Anders Wiklöf

ahvenanmaalainen liikemies

Erik Anders Wiklöf (s. 25. heinäkuuta 1946 Maarianhamina) on ahvenanmaalainen liikemies.[1] Wiklöf on kauppaneuvos ja taloustieteen kunniatohtori. Hän on Ahvenanmaan vaikutusvaltaisimpia ja varakkaimpia henkilöitä. Wiklöfin konserni Wiklöf Holding Ab on Pohjoismaiden suurin yhden henkilön sataprosenttisesti omistama yritys. Se työllistää noin 1 000 henkilöä, ja liikevaihto on noin 310 miljoonaa euroa.[2] Wiklöf on myös Ålandsbankenin suuromistaja[2] ja pankin hallituksen jäsen vuodesta 2006.[3]

SukutaustaMuokkaa

Wiklöf loi omaisuutensa käytännöllisesti katsoen tyhjästä.[2] Hänen isänsä oli muuttanut Pohjanmaalta Ahvenanmaalle;[4] isä oli muurari, äiti 30-vuotiaana sokeutunut hieroja.[5][2]

Anders Wiklöf on naimisissa Rita Wiklöfin kanssa. Perhe on lapseton.[4]

LiikemiehenäMuokkaa

Wiklöf aloitti bisneksen teon Ahvenanmaalla varaosa- ja autokaupasta ja myi muun muassa Mercedes-Benzejä ja BMW:eitä. Sijoittajaksi hän kasvoi Birka Linen myötä. Wiklöf kuului varustamon suuromistajiin. Myöhemmin hän realisoi omistuksensa. Wiklöf Holdingin toimialoja yhdisti aluksi kauppa, mutta sittemmin mukaan on tullut myös hallien rakentaminen ja pelastushelikopterit.[5] Marraskuussa 2010 kerrottiin, että Wiklöfin omistama kauppaketju Mathias Eriksson ostaa Ahvenanmaan suurimman tavaratalon Erik Mattssonin. Wiklöfin ketju vahvistaa asemiaan, mutta kilpailua on tulossa lisää sillä Varuboden ja ruotsalainen Vi-butikerna aikovat avata saarella omia myymälöitään.[6]

Vuonna 2008 Åbo Akademi myönsi Wiklöfille kunniatohtorin arvon.[7] Koulutukseltaan Wiklöf on kokki.[2]

MesenaattiMuokkaa

Wiklöf tunnetaan laajasta hyväntekeväisyystyöstään. Hän on Pohjoismaisen hyvinvointivaltion kannattaja.[8][9]

Wiklöf on rakennuttanut yksityisesti täysimittaisen tennisareenan lähelle Maarianhaminaa, ja lähes 2 000-paikkaisen amfiteatterin Ahvenanmaan ulkosaariston Järsön saarelle, jossa sijaitsee myös perheen kesäpaikka.[10] Hän on tukenut myös avokätisesti suomalaista, erityisesti ahvenanmaalaista jalkapalloa. Vuonna 2005 osittain Wiklöfin tuella kunnostettu Maarianhaminassa sijaitseva jalkapallostadion nimettiin Wiklöf Holding Arenaksi.

Tammikuussa 2009 Wiklöf avusti talousvaikeuksissa olevaa pietarsaarelaista jalkapalloseura FF Jaroa.[4] Pietarsaaren lähistölle Pedersören Sursikin koulukeskuksen yhteyteen rakennettiin 2008 myös Anders Wiklöf Arena -niminen jäähalli.[11] Hallin teräsrungon toimitti Wiklöf Holdingin tytäryhtiö Best-Hall.[4] Wiklöfin juuret ovat Pedersören Leppälahdella (ruots. Lepplax).[4]

Joulukuussa 2009 Wiklöf lahjoitti 200 000 euroa Åbo Akademille.[12]

TaidekokoelmaMuokkaa

Wiklöfillä on erittäin mittava henkilökohtainen taidekokoelma. Vuonna 2005 hän osti ruotsalaistaiteilija Peter Dahlin teoksen Stolta stad 5,7 miljoonalla kruunulla (noin 620 000 euroa), joka oli sillä hetkellä suurin ruotsalaisesta nykytaiteen taulusta maksettu hinta. Joulukuussa 2004 hän puolestaan osti erään Ruotsin tunnetuimman taideteoksen, Carl Larssonin Midvinterblot-maalauksen luonnoksen yli kolmella miljoonalla kruunulla (noin 320 000 euroa).[13]

Yksi Wiklöfin kohua herättävimmistä hankinnoistaan on hänen vuonna 2003 ostamansa suomalaistaiteilija Ellen Thesleffin Kaiku-teos, jonka hinta nousi 500 000 euroon.[14]

Joulukuussa 2007 Wiklöf osti Eero Järnefeltin kultakauden öljymaalauksen Pyykkiranta 630 000 eurolla, mikä teki siitä kaikkien aikojen kolmanneksi kalleimman suomalaistaideteoksen. Ainoastaan kahdesta Helene Schjerfbeckin teoksesta oli maksettu tuolloin enemmän.[15] Joulukuussa 2017 Wiklöf osti Albert Edelfeltin maalauksen Ristiäissaatto 637 000 eurolla. Se on korkein online-huutokaupassa maksettu hinta Suomessa. Tiettävästi mitään muuta Edelfeltin työtä ei ole Suomessa myyty kalliimmalla.[16] Wiklöfin kokoelmat sisältävät niin ikään Schjerfbeckin taidetta[5], kuten myös kuulujen ruotsalaistaiteilijoiden Anders Zornin ja prinssi Eugenin töitä[2] sekä ahvenanmaalaisen Önningebyn taiteilijasiirtokunnan maalarien töitä.[17]

ItämerisäätiöMuokkaa

Wiklöfin aloitteesta perustettiin vuonna 1989 Itämerisäätiö (myös Östersjöfonden, Stiftelsen Ålandsfonden för Östersjöns framtid), jonka tavoitteena on puhdas Itämeri.[18] Yksityishenkilöiden ja yritysten tukema säätiö on jakanut toimintavuosiensa aikana satoja tuhansia euroja palkintorahaa eri tahoille, jotka ovat parantaneet toimillaan Itämeren tilaa.[19][20]

LähteetMuokkaa

  1. Wiklöf, Anders hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  2. a b c d e f Koskinen, Petri: Kummisetä Anders Talouselämä. 13.5.2008. Viitattu 7.2.2009.
  3. Hallitus: Anders Wiklöf Ålandsbanken. Viitattu 7.2.2009.
  4. a b c d e Back, Sören: Anders Wiklöf räddar Jaro med donation Österbottens Tidning. 30.1.2009. Viitattu 7.2.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  5. a b c Enkvist, Liisa: Ahvenanmaan suurin omaisuus kertyi autoista, laivamuonasta ja halleista Turun Sanomat. 6.1.2007. Viitattu 7.2.2009. [vanhentunut linkki]
  6. Alkio, Jyrki: Wiklöf kaupoilla Ahvenanmaalla Talouselämä. 2.11.2010. Viitattu 2.11.2010.
  7. Andersson, Matilda: Wiklöf blir hedersdoktor vid Åbo akademi Ålandstidningen. 13.2.2008. Viitattu 7.2.2009. (ruotsiksi)
  8. Ahvenanmaan rikkain mies Anders Wiklöf jatkaa bisneksiään yli seitsemänkymppisenä vaikka tietää, ettei saa rahoja mukaansa haudan taa yle.fi. 11.9.2019. Viitattu 20.9.2019.
  9. Bentleyllä ajava miljonääri maksaa mukisematta verot ja lähes sadantonnin ylinopeussakot Keskisuomalainen. 16.10.2019. Viitattu 20.9.2019.
  10. Nieminen, Jamie: Anders Wiklöfin amfiteatteri sai syntymäpäiväkasteen Turun Sanomat. 30.7.2006. Viitattu 14.6.2007. [vanhentunut linkki]
  11. Hall växer fram i Pedersöre 29.9.2008. YLE. Viitattu 7.2.2009. (ruotsiksi)[vanhentunut linkki]
  12. Åbo Akademille 200 000 euron lahjoitus Turun Sanomat. 9.12.2009. Viitattu 9.12.2009. [vanhentunut linkki]
  13. Kytö, Marjaana: Ruotsin nykytaiteen kallein taulu huudettiin Ahvenanmaalle Sveriges Radio Sisuradio. 28.4.2005. Viitattu 14.6.2007.
  14. Uimonen, Anu: Retretin ensi kesän taiteilija on Ellen Thesleff. Helsingin Sanomat. 10.10.2007. Viitattu 29.9.2019.
  15. Santajärvi, Pirkko: Järnefeltin Pyykkirannasta tuli Suomen kolmanneksi kallein taideteos. Helsingin Sanomat. 1.12.2007. Viitattu 1.12.2007.
  16. Edelfeltistä maksettiin ennätyshinta Yle Uutiset. 4.12.2017.
  17. Sörensen, Stig Henrik: Vårresan gick till Åland. Akvarellspegeln, toukokuu 2006, s. 2. Skärhamn (Ruotsi): Vänföreningen Nordiska Akvarellmuseet. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 29.9.2019. ruotsi
  18. Östersjöfonden hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
  19. Hämäläinen, Timo: BACKGROUND: Anders Wiklöf is also into tennis and protecting the Baltic Helsingin Sanomat. 3.6.2003. Viitattu 14.6.2007. (englanniksi)
  20. Bulletin 2/2004 (pdf) 2004. Nordic Investment Bank. Viitattu 14.6.2007.

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Bruun, Staffan: Muurarin pojasta miljonääriksi: Anders Wiklöfin tarina. (Anders Wiklöf: Murarens son, 2019.) Suomentanut Meri Kuula-Bruun. Helsinki: Kustantamo S&S, 2019. ISBN 978-951-52-4944-9.
  • Pallaste, Tuija: Anders I. Helsingin Sanomat, Kuukausiliite, syyskuu 2019, s. 30–41. Artikkelin maksullinen verkkoversio Viitattu 29.9.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa