Anders Odhelius (Odel) (1. kesäkuuta 1718 Åsle, Falköping, Länsi-Götanmaa16. syyskuuta 1773 Tukholma) ruotsalainen teollisuusmies, kirjailija, taiteilija ja virsirunoilija.

Anders Odhelius (Odel). Odheliuksen maalaama omakuva Gripsholmin linnassa, Ruotsin valtion muotokuvakokoelmassa

Anders Odheliuksen isä oli pappi Anders Thore Odhelius. Hän alkoi käyttää sukunimestään ranskalaistettua muotoa Odel, jolla hänet Ruotsissa tunnetaan. Hän kävi koulua Skarassa ja opiskeli Uppsalassa. Jo nuorena hän kirjoitti runoja ja hänet tunnettiin kirjallisuuteen perehtyneenä kirjailijana. 1739 hän julkaisi aikanaan tunnetun Sinclair-runon, arkkiviisun, joka pohjautui ajankohtaisiin aiheisiin.[1]

Sinclairvisan, Sinclair-runo, on 90-säkeinen kertomus Malcolm Sinclairista. Tämä oli ruotsalainen aatelismies, majuri ja diplomaatti jonka kaksi venäläistä upseeria murhasi hänen ollessaan paluumatkalla Turkista Ruotsiin. Sinclairin murha oli yhtenä syynä Ruotsin ja Venäjän välisen Hattujen sodan syttymiseen vuonna 1741. Runo oli omana aikanaan kenties suosituin ruotsalainen runo.[2]

Opintojensa jälkeen Odel toimi kotiopettajana. 1748 hän teki opintomatkan ulkomaille oppiakseen silkinvalmistusta ja loi uran virkamiehenä Manufakturverket-virastossa, joka tuki käsityöläisiä ja teollisuusyrittäjiä. Hän julkaisi myös poliittisia kirjoituksia ja kannatti hattupuoluetta. Hän toimi myös silkkikankaiden mallien piirtäjänä, joita kudottiin hovia varten ja hän suunnitteli malleja Rörstrandin porsliinitehtaalle. Hän oli myös taidemaalari.[2]

Tukholmassa kotiopettajana toimiessaan Odhelius tutustui myös herrnhutilaisuuteen. Hän on kirjoittanut 33 virttä, joita julkaistiin Zions Sånger -kokoelmassa 1743–1747. Johan Kahlin ja Lars T. Nybergin ohella Odhelius oli kyseisen kirjan keskeinen virsirunoilija. Johan Ch. Holmbergin julkaisema kokoelma ilmestyi suomeksi 1790 Jalasjärven kappalaisen Elias Laguksen toimittamana ja on pohjana nykyiselle Siionin virret -kirjalle. Tehtyään opintomatkansa ulkomaille hän menetti kiinnostuksensa herrnhutismiin ja kiinnostui aikakauden optimistisesta, valistuksenajan filosofiasta ja liittyi Vapaamuurareihin.[2] Ruotsissa Odheliuksen virsiä ja hengellisiä lauluja ei tunneta. Suomessa hänen virsiään on evankelis-luterilaisen kirkon virsikirjassa ja Siionin virret -kirjassa.

Odheliuksen virret Suomen ev. lut. kirkon virsikirjassa

  • 358 Immanuel, mun valoni (O min vän, Immanuel (Ack! hur länge skall dock jag), suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1891)
  • 359 Vaivaisten turva ainoa (Arma själars enda tröst!, suom. Elias Lagus 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893)
  • 361 Koska valaissee kointöhtönen (När skall dock morgonstjernan gå, suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790. Uud. Wilhelmi Malmivaara 1893)

Odheliuksen virret Siionin virsissä

  • 4 Koska valaissee kointähtönen (Suom. Elias Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, K. Pispa 2013)
  • 6 On kova sydämeni (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016)
  • 8 Vaivaisten turva ainoa (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, K. Pispa 2016)
  • 18 Immanuel jos valollaan 1743 (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, K. Pispa 2011)
  • 19 Johda, Jeesus, minua (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2011)
  • 23 Sisälläni kysyy ääni (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio1971, uud. ja 3. säk.K. Pispa 2014)
  • 26 Peura janoissansa (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio1971, K. Pispa 2016)
  • 31 Niin puhdas, rikas, suloinen (Suom. E. Lagus1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971,K. Pispa 2015)
  • 33 Koska riemuvuoden iloisen (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio1971, K. Pispa ja J. Löytty 2016)
  • 47 Kiusaukset synteihin (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara1891, J. Haavio1971 ,K. Pispa 2015)
  • 65 Nyt syvyydestä mustasta (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971,K. Pispa 2014)
  • 76 Sinua, Jeesus, lähestyn (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2011)
  • 77 Nyt Jumalalle nöyrästi (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971,K. Pispa 2014)
  • 80 Ristin luona ankkurissa (Suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2012)
  • 84 Salli, Jeesus, että saisin (Suom. Halullisten sieluin hengelliset laulut 1790, uud. W. Malmivaara 1891, J. Haavio 1971, K. Pispa 2012)
  • 106 En voi saada lepoa (Suom. E. Laguss 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971,K. Pispa 2016)
  • 107 Se autuas on aivan 1743 (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara1893, J. Haavio 1971, K. Pispa ja J. Julkunen 2015)
  • 126 Riemuiten, Jeesus, muistan armoasi (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1894, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016)
  • 141 Lähelle Jeesustani (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, H. Kivekäs 1971, uud .K. Pispa 2016)
  • 213 Yö väistyi, päivä alkaa (Suom. E. Lagus, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971K. Pispa, 2012)
  • 222 Nyt vastaan ota, Herrani (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016)
  • 229 Taas päivän kirkas valo (Suom. E. Lagus 1790, uud. W. Malmivaara 1893, J. Haavio 1971, K. Pispa 2016)

Lähteet muokkaa

  1. Oscar Lövgren: Psalm- och sånglexikon, s. 476. Gummesons bokförlag, Stockholm, 1964. (ruotsiksi)
  2. a b c Anders Odel sok.riksarkivet.se. Viitattu 28. 3. 2019. (ruotsiksi)