Malcolm Sinclair

Malcolm Sinclair (1690 – 17. kesäkuuta 1739) oli ruotsalainen aatelismies, majuri ja diplomaatti jonka kaksi venäläistä upseeria murhasi hänen ollessaan paluumatkalle Osmanien valtakunnasta Ruotsiin. Sinclairin murha oli yhtenä syynä Ruotsin ja Venäjän välisen Hattujen sodan syttymiseen vuonna 1741 ja murhasta julkaistiin myös Anders Odelin tekemä arkkiviisu.

Johan Henrik Scheffelin maalaus Malcolm Sinclairista.

Sinclairin suku oli muuttanut Skotlannista Ruotsiin 1600-luvulla. Hänestä tuli henkikaartin aliluutnantti ja hän osallistui Kaarle XII:n Venäjälle 1707 tekemään sotaretkeen ja oli mukana Pultavan taistelussa. Ruotsalaisten antauduttua Perevolotjnassa heinäkuussa 1709 Sinclair joutui sotavankeuteen (keksi ”Sinclairin kahleet”). Hän oli vankina Kazanissa vuoteen 1722 saakka jolloin hän pääsi palaamaan Ruotsiin. Paluun jälkeen Sinclair ylennettiin luutnantiksi.

Vuonna 1737 Sinclair lähetettiin Osmanien valtakuntaan hankkimaan tietoja Turkin ja Venäjän välillä parhaillaan menossa olevasta sodasta. Vuonna 1738 Upplannin rykmentissä majurina palvellut Sinclair lähti toiselle matkalle Osmanien valtakuntaan. Hänen mukanaan oli Ruotsin Konstantinopolissa olleille lähettiläille osoitettu kirje joka käsitteli neuvottelujen aloittamista Ruotsin ja Osmanien valtakunnan liitosta Venäjää vastaan. Vaikka Sinclairin matka pidettiin salassa, Venäjän Ruotsin-lähettiläs kreivi Mihail Bestužev-Rjumin sai tietää siitä ja lähetti asiasta tiedon Venäjän hallitukselle. Hän lähetti myös kuvan Sinclairista ja ehdotti tämän surmaamista matkan aikana jotta Venäjää vastaan suunnatun liiton syntyminen estettäisiin.

Sinclairin menomatka onnistui ilman välikohtauksia ja huhtikuun alussa 1739 hän lähti Konstantinopolista takaisin Ruotsiin mukanaan kirjeet sulttaanilta, suurvisiiriltä ja Ruotsin lähettiläältä. Sinclarin paluumatkaa suojasi ensin turkkilainen ja sitten puolalainen vartio aina Itävallan rajalle saakka koska epäiltiin venäläisten aikovan pysäyttää hänet. 17. kesäkuuta Sinclair oli matkalla Itävallan puolella Sleesiassa muutamia kilometrejä pohjoiseen Breslausta Grünebergin (Zielona Góra) ja Neustadtin (Prudnik) välillä kun kaksi venäläisen kenraali Burkhard Christoph von Münnichin lähettämää venäläistä upseeria kapteeni Kütler ja luutnantti Lewitzki pysäyttivät hänet. Upseerit ottivat Sinclairilta hänen hallussaan olleet diplomaattiset paperit, kiskoivat hänet ulos vaunusta ja veivät läheiseen metsään jossa hänet tapettiin ja ryöstettiin.

Sinclairin seurassa oli matkustanut ranskalainen kauppias Couturier joka vietiin Dresdeniin jossa Venäjän lähettiläs piti häntä jonkin aikaa vankina. Vapauduttuaan Couturier matkusti Tukholmaan jossa hän todisti Sinclairin viime vaiheista. Venäjän hallitus kielsi asian paljastuttua osuutensa Sinclairin murhaan ja karkotti murhan tehneet upseerit Siperiaan. He pääsivät palaamaan sieltä keisarinna Elisabetin hallituskaudella jolloin heidät ylennettiin ja he asettuivat Kazaniin.

Sinclairin murha herätti Ruotsissa suurta kiihtymystä ja venäläisvihaa ja oli osaltaan vaikuttamassa sodan alkamiseen Ruotsin ja Venäjän välillä 1741. Anders Odel teki murhasta arkkiveisun jonka säkeistöissä kuvattiin kuinka Sinclair tapaa tuonpuoleisessa kuningas Kaarle XII:ta, kuvailee kohtaloaan ja kehottaa ruotsalaisia kostamaan murhan Venäjälle,

Vuonna 1909 Ruotsin hallitus pystytti Sleesiaan murhan tapahtumapaikalle muistopatsaan jonka jalustassa oli saksankielinen teksti Hier fiel durch Mörderhand d. Schwed. Gesandte Baron v. Sinclair 17. VI. 1739 (’Tällä paikalla kaatui murhaajan käden kautta ruotsalainen lähettiläs, paroni von Sinclair 17. kesäkuuta 1739’). Johan Henrik Scheffelin Sinclairista maalaama muotokuva on nykyisin esillä Gripsholmin linnassa.

Kirjallisuutta

• Tu äst fallen såsom man faller för arga skalckar, 2. Sam. 3. cap. 34. vers. Sannat då majoren wid Uplands-regimente til fot: ... herr Malcom Sinclair, på hemresan ifrån Constantinopel, blef wid neigden af Breslau olyckeligen mördad och saligen i Herranom afsomande, den junii [sic] åhr 1739. Efter mångas åstundan, til yttersta ähre-tienst förestäld af Amicus Hyperboreus. Stockholm 1739
• Selkjä ja täydellinen tieto sijtä, cuinga majori Malcom Sinclairi wäjytyx, ja sinä 27. p. kesä-cuusa wuonna 1739. Christianstadtin tykönä Schleisiasa, julmasti murhatux on tullut, cosca hän cuning:sen maij:tin corkiain asiain toimituxesa on ollut cotia tulosa Constantinopelista. Majori Malcolm Sinclairi läxi matcaan ynnä Franskan cauppamiehen Couturierin canssa Constantinopelista sinä 15. p. huhti-cuusa st. n. wuonna 1739. ja tuli sinä 18. p. Adrianopeliin. Stockholmisa, prändätty cun. kirj. pränt. H. C. Merckelin leskeldä 1741

Aiheesta muualla

• Diplomaattimurha 200 vuotta sitten, Hakkapeliitta, 28.03.1939, nro 13, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
• Muudan 200-vuotismuisto. Sinclairin murha, Helsingin Sanomat, 17.06.1939, nro 160, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot