Amyklaion
Amyklaion (m.kreik. Ἀμυκλαῖον, lat. Amyclaeum) oli minolaisaikainen ja antiikin aikainen kaupunki ja satama Kreetan saarella Kreikassa. Se toimi Faistoksen satamana. Kaupunki yhdistetään usein arkeologiseen kohteeseen, joka sijaitsee lähellä nykyistä Pitsídian kylää, ja tunnetaan paikan nykyisellä nimellä Kommós (kreik. Κομμός; myös Komós, Κομός). Ei kuitenkaan ole täysin varmaa, että kyseessä oli sama paikka.[1][2][3][4][5]
| Amyklaion | |
|---|---|
| Ἀμυκλαῖον | |
 Kommóksen arkeologista aluetta. |
|
| Sijainti | |
  Amyklaion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Kommós, Pitsídia, Faistós, Iraklion, Kreeta |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki, satama |
| Ajanjakso | 2000 eaa.–100 jaa. |
| Huippukausi | 1650–1250 eaa. |
| Kulttuuri |
minolainen kulttuuri antiikki |
| Alue | Kreeta |
| Kaupunki | Faistos |
| Aiheesta muualla | |
Maantiede
muokkaaKommóksen arkeologinen alue sijaitsee Libyanmereen kuuluvan Messaránlahden rannalla Faistóksen kunnassa noin 1,8 kilometriä länteen Pitsídian kylästä, 2,5 kilometriä pohjoiseen Mátalan kylästä ja antiikin Matalan kaupungin paikasta, noin viisi kilometriä lounaaseen Agía Triádasta ja noin kuusi kilometriä lounaaseen Faistoksesta. Asutus oli rakennettu rannikon lähellä olleelle kukkulalle.[2][6][7]
Historia
muokkaaKommóksen asutus perustettiin keskiminolaisella MM I -kaudella (noin 2160–1900 eaa.) ja kasvoi MM IB–MM III -kausilla (noin 1900–1600 eaa.). Kaupungin huippukautta olivat keskinen ja myöhäinen minolainen kausi noin ajalla 1650–1250 eaa. Tuolloin se toimi Faistoksen palatsikeskuksen satamana, ja sen kautta hoidettiin palatsin laajaa kaupankäyntiä. Kaupunki tuhoutui jossain välissä maanjäristyksessä, ja rakennettiin uudelleen myöhäisminolaisella kaudella.[6][7][8]
Kaupunki lakkasi olemasta noin 1200 eaa. Minolaisen ajan jälkeen paikasta kehittyi uskonnollinen keskus. 1000-luvulla eaa. paikalle rakennettiin pyhäkkö, joka oli yhtäjaksoisessa käytössä antiikin ajalle saakka. Rakennustoiminta lisääntyi geometrisella kaudella. Paikka on ollut käytössä vielä roomalaisella kaudella noin 100-luvulle jaa. saakka.[6][7][8]
Paikan minolaisaikaista nimeä ei tunneta, mutta nykyisin katsotaan usein, että antiikin aikana paikka oli sama kuin Amyklaion, joka tunnetaan piirtokirjoituksista ja muista kirjallisista lähteistä.[3] Nimi on doorilaisia edeltävä ja sen katsotaan liittyvän jotenkin Amyklaihin lähellä Spartaa.[9] Kaupungin asukkaista käytettiin etnonyymejä Amyklaios (Ἀμυκλαῖος) ja Amyklaieus (Ἀμυκλαιεύς), feminiisissä Amyklaia (Ἀμυκλαία) ja Amyklais (Ἀμυκλαΐς).[3][10]
Paikkaa tutki ensimmäisenä 1800-luvun lopulla arkeologi Antonio Taramelli. Hän piti Kommósta Homeroksen Odysseiassa mainittuna Menelaoksen haaksirikkopaikkana. Arthur Evans oli ensimmäinen, joka yhdisti paikan Faistokseen. Paikan järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1976–2005 Joseph Shawin johdolla.[6][8][11]
Rakennukset ja löydökset
muokkaa
Kommóksen minolaisen kauden asutuksesta on löydetty katuja sekä useita rakennuksia, joista huomattavin (nk. Rakennus T) muistuttaa pientä minolaista palatsia: siinä on noin 39 × 28 metrin kokoinen keskuspiha, jota ympäröivät oletettavasti kaikilta sivuilta siipirakennukset. Kaupungista on löydetty myös rakennuksia, jotka liittyvät sataman toimintoihin, kuten varastoja ja sekä laivasuojaksi tulkittu (nk. Rakennus P), joka koostuu kuudesta noin 38 x 5,5 metrin kokoisesta hallista; sekä mm. prytaneion ja pylväshalleja.[6][8] Osa rakennuksista on ollut koristeltu seinämaalauksilla. Kaupungin raunioista on löydetty muun muassa oliivinpuristimia. Asutus ajoittuu jälkipalatsikaudelle noin 1450–1100 eaa.[3][6][8]
Minolaisen asutuksen vierestä alemmalta tasolta on löydetty antiikin aikaisen asutuksen jäänteitä. Se ajoittuu pääasiassa hellenistiselle ja roomalaiselle kaudelle. Asutukseen liittyy pyhäkkö, joka on ollut käytössä 1000-luvulta eaa. aina roomalaiselle kaudelle saakka. Antiikin aikaisiin rakennuslöytöihin lukeutuvat myös muun muassa 600–400-luvulle eaa. ajoitettu hestiatorion eli tila rituaaliselle ruokailulle sekä 600-luvulle eaa. ajoitettu pitkä oletettavasti kaupallisessa käytössä ollut rakennus.[3]
Kaupungista on kaivettu vain osa, ja sen uskotaan levittäytyneen nykyiseltä arkeologiselta alueelta vielä ainakin pohjoiseen ja itään päin. Satamaa ja Faistosta on mahdollisesti yhdistänyt kivetty tie.[6]
Lähteet
muokkaa- ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 1145. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
- ↑ a b Kommos Pleiades. Viitattu 9.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Kommos/Amyklaion? (Crete) 2 Kommos - Κόμμος ToposText. Viitattu 9.9.2024. (englanniksi)
- ↑ ”60 C2 Amyklaion?”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
- ↑ Κομμός ή Κομός Explore Crete. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g Kommos Minoan Crete. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kommos”, Antiikin käsikirja, s. 272. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4
- ↑ a b c d e The archaeological site of Kommos Explore Crete. Viitattu 7.10.2015. (englanniksi)
- ↑ Excavations at Kommos (Crete) during 1977 American School of Classical Studies at Athens. Viitattu 9.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἀμυκλαῖον (A110.4).
- ↑ Homeros: Odysseia 3.291–298.
Kirjallisuutta
muokkaa- Shaw, Joseph W. & Shaw, Maria C. (toim.): Kommos: An Excavation on the South Coast of Crete, Volume I: The Kommos Region and Houses of the Minoan Town. Part I: The Kommos Region, Ecology, and Minoan Industries. Princeton University Press, 2014. ISBN 1400852951 Teoksen verkkoversio.
- Shaw, Joseph W. & Shaw, Maria C. (toim.): Kommos V: The Monumental Minoan Buildings at Kommos. Princeton University Press, 2006. ISBN 9780691121239
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kommóksen arkeologinen alue Wikimedia Commonsissa
