Avaa päävalikko

Amyklai (m.kreik. Ἀμύκλαι, lat. Amyclae) oli pronssikautinen ja antiikin aikainen asutus Lakoniassa Kreikassa. Se sijaitsi noin viisi kilometriä Spartasta etelään.[1] Amyklain arkeologinen alue sijaitsee Spártin kunnassa lähellä Agía Kyriakín kylää ja nykyistä antiikin aikaisesta kohteesta nimensä saanutta Amýkleen kylää.

Amyklai
Ἀμύκλαι
Sijainti

Amyklai
Koordinaatit 37°2′11″N, 22°27′1″E
Valtio Kreikka Kreikka
Paikkakunta Amýkles, Spárti, Lakonia, Peloponnesos
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 600–500-luvut eaa.
Kulttuuri mykeneläinen kulttuuri
antiikki

HistoriaMuokkaa

Kreikkalaisessa mytologiassa Amyklai sai nimensä sen perustajasta Spartan kuninkaasta Amyklaasta, joka oli kuningas Lakedaimonin poika. Paikalla oli asutus viimeistään varhaishelladisella kaudella 2000-luvulla eaa.

Amyklai oli Lakonian harvoja asutuksia, joka vaikuttaa säilyneen jatkuvasti asuttuna läpi mykeneläisen kulttuurin romahdusta seuranneiden nk. pimeiden vuosisatojen. Doorilaisten valloitettua Lakonian Amyklai liitettiin Spartaan noin 700-luvun eaa. puoleen väliin mennessä.[2] Näin Amyklaista tuli Spartan viides kylä neljän alkuperäisen ohelle.[3]

Rakennukset ja löydöksetMuokkaa

 
Amyklaista löydetty kultainen häränpää. 1500-luku eaa., todennäköisesti kreetalaista, minolaista alkuperää. Louvre.

Amyklain arkeologiset kaivaukset ovat keskittyneet Agía Kyriakín kylään saman nimiselle kukkulalle ja pienelle kirkolle. Asutus on saattanut ulottua kukkulalta laajalle alueelle lähemmäksi nykyistä Amýkleen kylää.[3]

Amyklain merkittävin rakennus oli Amyklaion eli Apollon Amyklaioksen pyhäkkö, joka rakennettiin 700-luvulla eaa. Sen keskiössä oli Hyakinthoksen hauta-tumulus tai -alttari. Hyakinthos oli esi-kreikkalainen jumaluus, jonka kultti yhdistettiin Apolloniin lakonialaisessa Hyakinthia-juhlassa. Arkaaisella kaudella 600-luvulla tai 500-luvun alussa eaa. pyhäkköön tehtiin 15 metriä korkea Apollonin kuvapatsas. Se oli suuri pylväänkaltainen pronssiveistos, jonka päässä oli kypärä ja käsissä jousi ja nuoli. Hauta-alttari toimi patsaan jalustana. Noin vuonna 550 eaa. patsaan kasvot päällystettiin Kroisoksen lahjoittamalla kullalla.

Jonkin verran myöhemmin Bathykles Magnesialainen teki Apollonin kulttikuvalle doorilaista ja joonialaista tyyliä yhdistelleen ”valtaistuimen”.[3] Se oli stoan eli pylväshallin kaltainen alttarirakennus, joka ympäröi patsasta kolmelta puolelta. Rakennus oli koristeltu reliefein.[4] Apollon Amyklaioksen pyhäköstä on säilynyt tukimuuria, perustuksia sekä pyöreä alttari.[4] Pyhäkön alueelta on löydetty suuri määrä votiivilahjoja, mukaan lukien pronssiastioita; pronssista, terrakotasta, norsunluusta ja lyijystä tehtyjä figuriineja; sekä keramiikkaa.[3]

Läheisen Agía Paraskevín kirkon luota on löydetty puolestaan Aleksandra-Kassandran kulttipaikka. Se oli omistettu Troijasta tuodulle kuningas Priamoksen tyttärelle. Pyhäkön alueelta on löydetty yli 10 000 votiiviesinettä.[3] Löydöt ajoittuvat 600-luvulta eaa. varhaiselle hellenistiselle kaudelle.[5]

Amyklain löydökset ovat Spártin arkeologisessa museossa.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Δελτία Τύπου 25/8/2015 Υπουργείο Πολιτισμού και Αθλητισμού. Viitattu 21.11.2016.
  2. Whitby, Michael (toim.): Sparta, s. 7–8. Edinburgh University Press, 2002. ISBN 0-7486-1293-9.
  3. a b c d e Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Amyklai”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio.
  4. a b c Amyklaion and Sanctuary of Apollo Amyklaios Ministry of Culture and Sports. Viitattu 21.11.2016.
  5. Salapata, Gina: Hero Warriors from Corinth and Laconia. Hesperia, 1997, 66. vsk, nro 2. The American School of Classical Studies at Athens. Artikkelin verkkoversio.