Ampiaiset

pistiäisheimo
(Ohjattu sivulta Ampiainen)
Hakusana ”Ampiainen” ohjaa tänne. Samannimisestä sarjakuvahahmosta ja suomalaisesta pilalehdestä on omat artikkelinsa.

Ampiaiset (Vespidae) on myrkkypistiäisiin (Aculeata) kuuluva pistiäisheimo[1]. Ampiaisia on maailmanlaajuisesti yli 5000 lajia, jotka jaetaan kahdeksaan alaheimoon[2]. Suomessa lajeja on 43 jaettuna kahteen alaheimoon: aitososiaalisiin yhteiskunta-ampiaisiin (Vespinae) sekä yksin eläviin erakkoampiaisiin (Eumeninae)[3]. Puhekielessä ampiaisilla tarkoitetaan yleensä yksinomaan yhteiskunta-ampiaisia, sillä erakkoampiaiset eivät muodosta yhteiskuntia ja jäävät siksi huomaamatta. Maa-ampiainen on huomattavasti epämääräisempi käsite, jolla tarkoitettaneen yleensä maassa pesiviä yhteiskunta-ampiaisia.

Ampiaiset
Piha-ampiainen (Vespula vulgaris)
Piha-ampiainen (Vespula vulgaris)
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Yläheimo: Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea
Heimo: Ampiaiset Vespidae
Latreille, 1802
Alaheimot
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Ampiaiset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Ampiaiset Commonsissa

Ampiaisnaarailla on myrkkypistin, mutta toisin kuin tarhamehiläiset, ne eivät kuole pistäessään. Yhteiskunta-ampiaiset ja erakkoampiaiset eroavat elintavoiltaan toisistaan huomattavasti, mutta molempien toukat käyttävät ravintonaan aikuisten niille saalistamia hyönteisiä ja muuta proteiinipitoista ravintoa, kun taas aikuiset elävät pääasiassa kukkien medellä[1].

Yhteiskunta-ampiaisten runsaus vaihtelee merkittävästi vuodesta toiseen, ja ampiaiset ovat runsaampia parillisina vuosina monilla alueilla Euroopassa[4][5]. Käynnissä oleva ilmastonmuutos muuttaa paitsi ampiaislajien levinneisyyttä, myös niiden fenologiaa eli pesinnän ajoitusta: monet lajit lentävät aikaisemmin keväällä ja pesät kasvavat nopeammin ja suuremmiksi. Tämä lisää ampiaisten ja ihmisten kohtaamisia, mikä näkyi muun muassa vuonna 2018 runsaana uutisointina mediassa (esim. [6][7]).

Suomessa tavatut ampiaislajitMuokkaa

Suomessa yleisin pihoilla ja puutarhoissa tavattava ampiaislaji on piha-ampiainen (Vespula vulgaris)[8]. Ahvenanmaalla pitkään esiintynyt saksanampiainen (Vespula germanica, kansankielellä myös tappaja-ampiainen) pesi tiettävästi ensimmäisen kerran manner-Suomessa 2006[9], ja on nykyään Etelä-Suomen taajamissa monin paikoin yleisin ampiaislaji[5][4]. Ilmastonmuutoksen myötä lajin levinneisyys on laajenemassa pohjoiseen, ja kesällä 2019 saksanampiainen tavattiin ensimmäisen kerran Keski-Suomessa[10]. Myös aikanaan sukupuuttoon Suomesta hävinnyt herhiläinen (Vespa crabro) on palannut.

[3]

Yhteiskunta-ampiaiset (Vespinae):

Paperiampiaiset (Polistinae):

  • Polistes nimpha – ketoneuliainen (todennäköisesti yksittäinen harhailija)

Erakkoampiaiset (Eumeninae):

LähteetMuokkaa

  1. a b Douwes, P., Abenius, J., Cederberg, B., Wahlstedt, U., Hall, K., Starkenberg, M., Reisborg, C. & Östman, T.: Nationalnyckeln till Sveriges flora och fauna. Steklar: Myror–getingar. ArtDatabanken, SLU, Uppsala, 2012.
  2. Sarah Bank, Manuela Sann, Christoph Mayer, Karen Meusemann, Alexander Donath, Lars Podsiadlowski: Transcriptome and target DNA enrichment sequence data provide new insights into the phylogeny of vespid wasps (Hymenoptera: Aculeata: Vespidae). Molecular Phylogenetics and Evolution, 2017-11, nro 116, s. 213–226. doi:10.1016/j.ympev.2017.08.020. ISSN 1055-7903. Artikkelin verkkoversio.
  3. a b Suomen lajitietokeskus: Ampiaiset (Vespidae). https://laji.fi/taxon/MX.204051(viitattu 8.9.2018)
  4. a b Sorvari, J.: Habitat preferences and spring temperaturerelated abundance of German wasp Vespula germanica in its northern range.. Insect Conservation and Diversity, 2018, 11. vsk, s. 363-369.
  5. a b Sorvari, J.: Social wasp (Hymenoptera: Vespidae) beer trapping in Finland 2008-2012: a German surprise.. Entomologica Fenica, 2013, 24. vsk, s. 156-164.
  6. Ampiaisia on nyt poikkeuksellisen paljon – Kaikkia pesiä ei kuitenkaan kannata tuhota, sillä pörriäisistä on myös hyötyä www.aamulehti.fi. Viitattu 12.2.2020.
  7. Aggressiiviset ampiaiset piinaavat nyt lomalaisia: 8 simppeliä keinoa suojautua www.iltalehti.fi. Viitattu 12.2.2020.
  8. Pekkarinen, A. & Huldén, L.: Distribution and phenology of the Vespinae and Polistinae species in eastern Fennoscandia (Hymenoptera: Vespidae).. Sahlbergia, 1995, nro 2, s. 99-111.
  9. Eeva, T., Sorvari, J. & Rinne, V: A likely German wasp (Vespula germanica) breeding colony in continental Finland.. Sahlbergia, 2006, nro 11, s. 53-54.
  10. Komonen, A., Nirhamo, A. & Torniainen, J.: Social wasps (Vespinae) in urban gardens and woods. Ann. Zool. Fennici, 2020, 57. vsk, s. 41-46.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä eläimiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.