Yhteiskunta-ampiaiset

ampiaisten alaheimo

Yhteiskunta-ampiaiset (Vespinae) on ampiaisten (Vespidae) alaheimo, johon kuuluvat lajit ovat kaikki aitososiaalisia.[2] Erakkoampiaisista yhteiskunta-ampiaiset eroavat muun muassa suuremman kokonsa ja selvästi tukevamman ruuminrakenteensa perusteella.

Yhteiskunta-ampiaiset
Piha-ampiainen (Vespula vulgaris)
Piha-ampiainen (Vespula vulgaris)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Pistiäiset Hymenoptera
Alalahko: Hoikkatyviset Apocrita
Heimo: Ampiaiset Vespidae
Alaheimo: Yhteiskunta-ampiaiset
Vespinae
Latreille, 1802[1]
Suvut
Katso myös

  Yhteiskunta-ampiaiset Wikispeciesissä
  Yhteiskunta-ampiaiset Commonsissa

 
Ampiaispesä

Yhteiskunta-ampiaisten pesät ovat yksivuotisia.[2] Nuori kuningatar sekoittaa kuivasta puusta irti jyrsimiään hitusia omaan sylkeensä ja valmistaa harmaata paperia muistuttavaa materiaalia. Aluksi se tekee paperista pylvään, johon se kiinnittää pesän alun. Pesänsä se voi ripustaa oksaan, talon puurakenteisiin, puunrunkoon tai maaonkaloon. Ampiaispesän ulkoseinässä on useita paperikerroksia. Pesään johtaa yksi pieni oviaukko. Sisällä on paperipylväillä toisiinsa yhdistettyjä kerroksia kuusikulmaisia, alaspäin aukeavia kennoja, joihin kuningatar munii munansa. Kun munista kuoriutuu toukka- ja kotelovaiheen jälkeen työläisiä, ne jatkavat pesän rakentamista. Kesän lopussa työläiset valmistavat suuria kuninkaallisia kennoja, joissa uusia kuningattaria kasvatetaan.[3]

Ravinto

muokkaa

Keväällä ampiaiskuningatar kerää kukista sokeripitoista ravintoa pystyäkseen tuottamaan jälkeläisiä. Toukkiaan ampiaiset ruokkivat hyönteisillä. Syksyllä toukkien kasvatuksen jo päätyttyä ampiaiset etsivät makeaa ja sokeripitoista ruokaa.[4]

Karkotus

muokkaa

Yhteiskunta-ampiaisten karkottamista pihoilta on yritetty esimerkiksi valepesillä ja vesipusseilla, mutta niiden toimivuus on vailla perusteita.[5][6]

Ampiaispesän voi hävittää leikkaamalla pesä illalla irti pussiin tai sumuttamalla pesä täyteen torjunta-aerosolia. Ampiaiset puolustavat pesäänsä pistämällä raivokkaasti, jos saavat tilaisuuden.[7]

Suomessa tavatut yhteiskunta-ampiaislajit

muokkaa

Suomessa on tavattu yhteensä 12 yhteiskunta-ampiaislajia:[8]

Lähteet

muokkaa
  1. yhteiskunta-ampiaiset – Vespinae Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 29.5.2020.
  2. a b Douwes, Per: Steklar: myror – getingar : denna volym omfattar samtliga nordiska arter = Hymenoptera: Formicidae – Vespidae. Uppsala: Artdatabanken, Sveriges lantbruksuniversitet, 2012. 794664793 Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (viitattu 8.9.2018).
  3. Taylor, Barbara: Eläinten kodit, s. 14–15. Suomentanut Petäinen, Anne. Helsinki Media, 1998. ISBN 951-32-0484-7
  4. Ampiaiset, erakkoampiaiset Ötökkätieto. Viitattu 9.7.2019.
  5. Ampiaisten epätoivo näkyy nyt ärhäkkyytenä – HS kysyi asiantuntijalta, miksi ampiaisia on kaikkialla ja ne tulevat ihmisen iholle Helsingin Sanomat. 2.8.2018. Viitattu 8.9.2018.
  6. Ampiaistutkija murtaa myytin: vettä täynnä oleva muovipussi ei sittenkään pidä pörriäisiä loitolla Yle Uutiset. Viitattu 8.9.2018.
  7. Ampiaispesän hävittäminen Hyönteismaailma. Viitattu 9.7.2019.
  8. Suomen lajitietokeskus: Vespinae laji.fi. Viitattu 8.9.2018.

Aiheesta muualla

muokkaa