Pensasampiainen
Pensasampiainen (Dolichovespula media) on kookas kelta-musta yhdyskunta-ampiaislaji.
| Pensasampiainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Alalahko: | Hoikkatyviset Apocrita |
| Yläheimo: | Ampiaismaiset pistiäiset Vespoidea |
| Heimo: | Ampiaiset Vespidae |
| Alaheimo: | Vespinae |
| Suku: | Dolichovespula |
| Laji: | media |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Dolichovespula media |
|
| Katso myös | |
Koko ja ulkonäkö
muokkaaPensasampiainen on herhiläisen jälkeen Pohjoismaiden kookkain ampiainen. Kuningattaret ovat 18–22 mm, kun työläiset ja kuhnurit ovat 15–19 mm pituisia. Työläiset ja kuhnurit ovat musta-keltaisia. Väritys vaihtelee huomattavasti, mutta työläiset ovat usein hyvin tummia eikä keltaista väriä takaruumiissa erotu ehkä kuin kapeina poikkivöinä. Keltaiset poikkivyöt voivat kuitenkin olla myös leveämpiä. Sen sijaan kuningattaren värityksessä on myös punertavan ruskeaa, mikä voi erehdyttää luulemaan sitä herhiläiseksi. Verkkosilmän alanurkan ja leukojen välissä on tuntosarven paksuuden levyinen alue. Pään etuosassa verkkosilmään työntyvä uloke on kokonaan keltainen ja erillään otsan keskellä olevasta keltaisesta laikusta. Leukojen yläpuolella sijaitseva suukilpi on keltainen. Työläisillä ja kuhnureilla suukilvessä on kapea, musta keskijuova, joka ei ulotu alareunaan saakka, kuningattarella yksi tai kaksi mustaa pistettä. Keskiruumiin sivut ovat kurttuiset.[2]
Levinneisyys
muokkaaLajin levinneisyys ulottuu Euroopasta ja Lähi-idästä Aasian poikki Siperiaan ja Japaniin saakka. Suomessa se on levinneisyydeltään eteläpainotteinen.[2]
Elinympäristö ja elintavat
muokkaaPensasampiainen elää metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Toisin kuin lähilajeilla, jotka rakentavat pesän puunkoloon tai muuhun suojaisaan paikkaan, pensasampiaisen kookas pesä on aina paljaana ja roikkuu pensaan oksasta tai räystään alta. Tyypillisesti pesä sijaitsee 1–5 metriä maanpinnan yläpuolella ja kiinnittyy yleensä useaan erilliseen oksaan. Pesän muodostava paperiaines on vahvempaa kuin muilla yhteiskunta-ampiaisilla ja pesän sivuilla on pystysuuntaisia käytäviä, jollaisia mikään muu ampiaislaji ei pesäänsä tee. Myös kuningattaren aluksi rakentama alkupesä on erikoinen, sillä pesän pohjalla sijaitseva sisäänkäynti on aluksi varsin pitkän, pystysuuntaisen putken päässä. Laji voi olla aggressiivinen ja häirittynä puolustaa pesää jo useiden metrien päästä.[2][3]
Lähteet
muokkaa- ↑ Juho Paukkunen: Pensasampiainen – Dolichovespula media Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c Nationalnyckeln till Sveriges Flora och Fauna. Steklar: Myror—getingar. Hymenoptera: Formicidae–Vespidae. Uppsala: ArtDatabanken, SLU, 2012. ISBN 978-91-88506-78-8 s. 296, 306–307
- ↑ Bees, Wasps & Ants Recording Society (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Laji.fi: Pensasampiainen (Dolichovespula media)
- Ötökkätieto: Pensasampiainen (Dolichovespula media)
- Pherobase: Semiochemicals of Dolichovespula media, the Median wasp (englanniksi)
- Mittlere Wespe / Kleine Hornisse (saksaksi)
- Le genre Dolichovespula (Arkistoitu – Internet Archive) (ranskaksi)
- Pistiäiswiki (Arkistoitu – Internet Archive)