Allan Schulman
Allan Carl Waldemar Schulman (20. tammikuuta 1863 Hauho – 6. joulukuuta 1937 Viipuri) oli suomalainen arkkitehti. Hän työskenteli muun muassa Viipurin läänin lääninarkkitehtina vuosina 1915–1932.
| Allan Schulman | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt |
20. tammikuuta 1863 Hauho |
| Kuollut |
6. joulukuuta 1937 (74 vuotta) Viipuri |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Ammatti | arkkitehti |
| Puoliso | Ellen Maria Ahrenberg (1880–1929) |
| Vanhemmat | majuri Carl Leonard Schulman (1818–1880) ja Louise Heliodora Forssman (1832–1914) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Teknillinen korkeakoulu |
UraMuokkaa
Hauholla Lautsian kartanossa syntynyt Schulman kirjoitti ylioppilaaksi Hämeenlinnan normaalilyseosta vuonna 1884 ja valmistui sen jälkeen arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta 1889. Samana vuonna hän matkusti Argentiinan Buenos Airesiin, jossa Schulman työskenteli ruotsalaisen Carlos Kihlbergin ja norjalaistaustaisen Alejandro Christophersenin arkkitehtitoimistossa vuoteen 1891 saakka. Kotimaahan palattuaan hän oli Yleisten rakennusten ylihallituksen palveluksessa uransa loppuun saakka, toimien muun muassa Helsingissä, Haminassa ja Savonlinnassa sekä vuodesta 1897 lähtien Viipurissa, jonne Schulman myös perusti oman toimiston. Lääninarkkitehdiksi hänet nimitettiin toukokuussa 1915.
Vuosina 1907–1919 Schulman oli jäsenenä Viipurin kaupunginvaltuustossa. Hän vaikutti myös aktiivisesti kaupungin kulttuurielämässä, kuuluen muun muassa Viipurin teatteritalon johtokuntaan, lisäksi Schulman oli mukana perustamassa Viipurin musiikkiopistoa ja toimi Viipurin Lauluveikkojen taiteellisena johtajana sekä kunniapuheenjohtajana.
TöitäMuokkaa
Allan Schulman piirsi Viipuriin lukuisia liike- ja asuinrakennuksia. Niistä tunnetuin on vuonna 1906 valmistunut Häkli, Lallukka ja Kumpp. Oy:n liikerakennus eli niin sanottu Lallukan talo, jossa nykyään toimii Viipurin suomalainen taiteilijaresidenssi.[1] Yhdessä Bernhard Fraserin kanssa Schulman suunnitteli Viipurin Uuden Yhteiskoulun rakennuksen vuonna 1912. Hän piirsi useita taloja myös Viipurin ulkopuolelle. Vuonna 1904 valmistui Pietariin paroni von Basserin tilaama asuinrakennus, joka nykyään toimii hotellina.[2] Lisäksi hän suunnitteli muun muassa Terijoen merikylpylän ravintolan, lukuisia rakennuksia Uudenkirkon Halilan parantolaan sekä venäläisten aatelisten huviloita Karjalan kannakselle ennen lokakuun vallankumousta 1917. Säämingissä hän avusti kenraali Nils Weckmania tämän vaimolleen rakennuttaman Rauhalinna-nimisen huvilan suunnittelussa. Schulman oli vuonna 1897 perustamassa viipurilaista mieskuoroa Wiborgs Sångarbröder, nykyisin Viipurin Lauluveikot, ja toimi sen taiteellisena johtajana vuosina 1897-1905 ja 1907-1922.[3]
LähteetMuokkaa
- Meurman, Otto-Iivari: ”Viipurin arkkitehdit”, s. 40–44. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta 1976. ISBN 951-95402-2-9. Teoksen verkkoversio
ViitteetMuokkaa
- ↑ Viipuriin avattu ensimmäinen suomalainen taiteilijaresidenssi Venäjällä Yle Uutiset. 21.4.2010. Viitattu 1.11.2014.
- ↑ Hotel Dostoevsky Building History Hotel Dostoevsky. Viitattu 1.11.2014.
- ↑ Wiborgs Nyheter 2008 wiborg.fi. Viitattu 26.4.2020.
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Allan Schulman Wikimedia Commonsissa
