Alkuperäiskansa

kansa, joka on alueen ensimmäisten asukkaiden jälkeläisiä tai asunut alueella ennen sen nykyisen valtaväestön tuloa
(Ohjattu sivulta Alkuperäiskansat)

Alkuperäiskansalla tarkoitetaan yleiskielessä erityisesti vähemmistöksi jäänyttä kansallisuutta, joka on jonkin alueen alkuperäistä väestöä. [1][2] Alkuperäiskansan käsite ei kuitenkaan tarkoita, että kyseessä olisivat ensimmäiset alueella asuneet kansat. Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksessa 169 käsitteelle on annettu poliittinen määritelmä. Siinä ei mainita vähemmistöasemaa.[3]

Kominaisia ja lapsia kansallispuvuissaan Pohjois-Venäjällä.

Alkuperäiskansat muodostavat arviolta noin kuusi prosenttia maailman väestöstä. Intiassa heitä on yli 100 miljoonaa [4] ja koko maailmassa 370–600 miljoonaa.[5] Alkuperäiskansojen eliniänodote on yleensä lyhyempi kuin muulla väestöllä. Syynä ovat muun muassa köyhyys, aliravitsemus ja tartuntataudit.[6]

ILO:n määritelmä muokkaa

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) alkuperäiskansoja koskevassa yleissopimuksessa nro 169 määritellään sopimuksen soveltamisen kohde.[3] Sopimuksen 1. artikla määrittelee alkuperäiskansan käsitteen seuraavalla tavalla:

1. Tätä yleissopimusta sovelletaan

a) niihin itsenäisissä maissa eläviin heimokansoihin, joiden sosiaaliset, kulttuuriset ja taloudelliset olot erottavat ne muusta kansallisesta yhteisöstä ja joiden asemaa säännellään kokonaan tai osittain niiden omilla tavoilla tai perinteillä tai erityissäädöksillä tai – määräyksillä;

b) niihin itsenäisissä maissa eläviin kansoihin, joita pidetään alkuperäiskansoina sen vuoksi, että ne polveutuvat väestöstä, joka maan valloittamisen tai asuttamisen tai nykyisten valtionrajojen muodostumisen aikaan asui maassa tai sillä maantieteellisellä alueella, johon maa kuuluu, ja jotka oikeudellisesta asemastaan riippumatta ovat säilyttäneet kokonaan tai osittain omat sosiaaliset, taloudelliset, kulttuuriset ja poliittiset instituutionsa.

2. Alkuperäiskansa- tai heimoidentiteetin omaksuminen itsemäärittelyssä on katsottava perusedellytykseksi määritettäessä tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia ryhmiä.[3]

Määritelmän mukaan alkuperäiskansat ovat heimokansoja, joiden olot erottavat ne muista ja joiden asemaa säännellään poikkeavilla tavoilla tai sellaisia kansoja, jotka ovat seudun alkuperäisiä asukkaita vanhoine tapoineen. ILO lisää määrittelyyn vielä sen, että tällaisen kansan on itse ymmärrettävä itsensä joko alkuperäiskansaksi tai heimokansaksi, jotta siihen voitaisiin soveltaa ILO:n yleissopimusta. [3]

Sopimuksen määrittelyn nojalla saamelaisille on hyväksytty alkuperäiskansan asema Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Venäjällä. Näistä maista vain Norja on ratifioinut Kansainvälisen työjärjestön sopimuksen nro 169.

Alkuperäiskansat, luonto ja sosiaaliset suhteet muokkaa

 
Navajomies ratsailla Arizonan Monument Valleyssä

On väitetty, että alkuperäiskansat harjoittavat ekologisesti kestävää elämäntapaa, joka hillitsee ilmastonmuutosta.[4] Toisaalta on väitetty, että niin sanotut alkuperäiskansat kuluttavat luontoa siinä kuin muutkin, jopa asumiskelvottomaksi. Vaikka pienen väestömäärän ja kehittymättömän teknologian vuoksi kulutus voi jäädä vähäisemmäksi, se ei tarkoita, että alkuperäiskansat "ymmärtäisivät luontoa" tai "olisivat yhtä luonnon kanssa".[7] Jared Diamondin mukaan alkuperäiskansa sai aikaan Pääsiäissaarella täydellisen ekokatastrofin joitakin satoja vuosia sitten. Kaikkien puitten hakkaaminen johti siihen, että edes veneitä ei kyetty enää rakentamaan.[8]

On myös väitetty, että alkuperäiskansat ylläpitävät patriarkaattia ja sortavat naisia, kuten tapahtuu esimerkiksi Pohjois-Nigeriassa.[9]

Alkuperäiskansoja muokkaa

 
Muusta ihmiskunnasta yhä erillään asuvia väestöjä 2000-luvun alussa.

Saamelaiset ovat Euroopan unionin alueen ainoa virallisesti tunnustettu alkuperäiskansa.[10] Euroopan puoleisella Venäjällä on myös alkuperäiskansoja[10], kuten nenetsit, samojedit, komit sekä adygelaiset kansat, kuten tšerkessit. Euroopassa on myös baskit, joilla on oma itsehallintoalueensa Baskimaa.[10] Suomen ja Venäjän alueella elävät karjalaiset täyttävät myös alkuperäiskansan kriteerit, mutta eivät ole saaneet virallista alkuperäiskansan asemaa.

Afrikassa monia kansoja pidetään alkuperäiskansoina, vaikka nämä ovatkin usein syrjäyttäneet aiempia kansoja, jopa melko äskettäin.lähde? Amerikassa kaikkia 1400-luvun eurooppalaisvalloittajien edeltäjistä polveutuvia pidetään alkuperäiskansoina (intiaanit, eskimot). Aasiassa alkuperäiskansoja ovat esimerkiksi armenialaiset, Pohjois-Irakin assyrialaiset, Hokkaidon ainut ja lukuisat muut. Australiassa ja Uudessa Seelannissa heitä ovat muun muassa Australian aboriginaalit ja Uuteen-Seelantiin noin vuonna 1280 saapuneet maorit.lähde?

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Alkuperäiskansa Kielitoimiston sanakirja. Viitattu 21.5.2021.
  2. Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5.
  3. a b c d Hallituksen esitys eduskunnalle itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen hyväksymisestä sekä laeiksi yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja Metsähallituksesta annetun lain muuttamisesta HE 264/2014 vp, s. 68-. Eduskunta, 2014. Teoksen verkkoversio.
  4. a b Peuhkuri, Lea: ”Metsä on perintö, joka pitää meitä yllä”. Turun Sanomat, 15.10.2017, 113. vsk, nro 302, s. 14. Turku: Turun Sanomat Oy. ISSN 0356-133X.
  5. Pelttari, Mikko: Pako tai kato. Yliopisto-lehti, 7/2014. Helsingin yliopisto.
  6. Alkuperäiskansat kuolevat selvästi muuta väestöä nuorempina Turun Sanomat. 14.1.2010. Viitattu 4.11.2022.
  7. Ovatko alkuperäiskansat alkuperäisiä? Kepan Uutiset. 11.9.2002. Arkistoitu 1.5.2018. Viitattu 1.5.2018.
  8. Diamond, Jared: Romahdus: Miten yhteiskunnat päättävät tuhoutua tai menestyä. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Terra Cogita, 2005. ISBN 952-5202-84-4.
  9. Bruce Gilley: The case for colonialism Third World Quarterly. 8.9.2017.
  10. a b c UKK Fáktalávvu. Viitattu 4.11.2022.

Aiheesta muualla muokkaa