Aleksander Einseln
Aleksander Einseln (25. lokakuuta 1931 Tallinna – 16. maaliskuuta 2017) oli virolainen kenraali, joka toimi Viron itsenäisyyden palauttamisen jälkeen ensimmäisenä Viron puolustusvoimien komentajana vuosina 1993–1995. Viron tasavallan historiassa hän oli järjestykseltään kolmas puolustusvoimain komentaja.[1] Pakolaisvirolainen Einseln oli ennen komentajuuttaan tehnyt 35-vuotisen uran Yhdysvaltain armeijassa saavuttaen everstin arvon.
| Aleksander Einseln | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 25. lokakuuta 1931 Tallinna, Viro |
| Kuollut | 16. maaliskuuta 2017 (85 vuotta) |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) |
 Viro/ Yhdysvallat |
| Palvelusvuodet |
1950–1985 (USA) 1993–1995 (Viro) |
| Komentajuudet | Viron puolustusvoimien komentaja 1993–1995 |
| Taistelut ja sodat |
Korean sota Vietnamin sota |
| Sotilasarvo |
kenraali (Viro) eversti (USA) |
| Kunniamerkit | Kotkaristin ritarikunnan 2.lk komentajamerkki |
Elämä ja ura muokkaa
Aleksander Einseln syntyi 1931 Viron tasavallan pääkaupungissa Tallinnassa ja pakeni 21. syyskuuta 1944 äitinsä Linda Benita Einselnin kanssa maan toista neuvostomiehitystä vain muutama tunti ennen neuvostojoukkojen saapumista pääkaupunkiin.[2][3] Hän päätyi pakolaisleirille Saksaan ja vietti siellä 13-vuotispäivänsä.
Saksan antauduttua toukokuussa 1945 Einselnin perhe joutui eri miehitysvyöhykkeille. Hänen vanhempansa olivat eronneet, ja hänen isänsä suutari Gustav-Rudolf Einseln oli brittiläisellä vyöhykkeellä, kun taas hän itse oli amerikkalaisvyöhykkeellä Augsburgissa.[4] Isä oli jo ensimmäisen miehityksen aikana liittynyt metsäveljiin ja kyyditetty Siperiaan, josta oli löytänyt tiensä lopulta Saksaan.[4]
Aluksi 17-vuotias Einseln halusi lähteä Kanadaan. Hänen äitinsä kuitenkin rohkaisi häntä muuttamaan Yhdysvaltoihin, jonne jo hänen enonsa oli aiemmin lähtenyt siirtolaiseksi. Maahan jääminen oli mahdollista armeijapalveluksen kautta, ja vuonna 1949 Einseln muutti äitinsä kanssa Yhdysvaltoihin. Laiva ohitti New Yorkin Vapaudenpatsaan aamulla 6. elokuuta 1949.
Vakaumuksellisena antikommunistina, pakolaisvirolaisena ja Neuvostoliiton vastustajana Einseln oli vakuuttunut, että taistelu Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton välillä olisi väistämätön. Hänen mukaansa "Yhdysvaltain väestö oli tarpeeksi älykästä tajuakseen millainen syöpä se [kommunismi] oli".[5]
Yhdysvaltain armeijassa muokkaa
Einseln liittyi Yhdysvaltain armeijaan 6. maaliskuuta 1950. Peruskoulutuskausi päättyi kesäkuussa, ja lomalla ollut Einseln sai kuulla Pohjois-Korean kommunistien hyökänneen Etelä-Koreaan ja Korean sodan syttyneen. Einseln järjesti itsensä heti Koreaan, jonka sodasta palattuaan hän aloitti kadettikoulun West Pointissa. Vain 22-vuotiaana sotaveteraanina Einseln sai komennuksen ensin tykistöön, mutta hän siirtyi sittemmin Fort Benningiin jalkaväkeen.[3]
Einseln lähetettiin Eurooppaan, jossa hän Berliinin muurin pystyttämisen hetkellä toimi Frankfurtissa ollen täydessä valmiudessa konfliktin syttymisen varalta.[5] Hän toimi Yhdysvaltain yleisesikunnan Euroopan-osaston sotilaspoliittisten asioiden 20-henkistä asiantuntijaryhmää johtaneena esikuntaupseerina Brysselissä.[3]
Vietnamin sodan sytyttyä Einseln toimi taistelutehtävissä laskuvarjoupseerina vihollisen selustassa tiedustelu- ja erikoisoperaatioissa.[5] Sodan jälkeen hän toimi Nato-yhdysupseerina Brysselissä 1980–luvun alussa, ja viimeisenä komennuksenaan ennen eläköitymistä vuonna 1985 Einseln toimi Havaijilla USPACOMin apulaispääsotilastarkastajana.[3]
Paluu Viroon muokkaa
Viron palautettua itsenäisyytensä 20. elokuuta 1991 Viron ensimmäinen presidentti Lennart Meri pyysi tuloksetta henkilökohtaisesti tuntemaansa Einselniä ottamaan uudelleen perustettavan Kaitseväen komentajuuden. Einseln kieltäytyi kahdesti, koska Yhdysvaltain ulkoministeriö uhkasi viedä häneltä evp. everstin eläkkeen ja kansalaisuuden, koska komentajuus ministeriön tulkinnan mukaan olisi rikkonut lakia, joka estää amerikkalaisupseerin palvelemisen toisen valtion asevoimissa. Lisäksi Yhdysvallat pelkäsi Einselnin komentajuuden kärjistävän sen suhteita Venäjään.
Lopulta maaliskuussa 1993 Einseln otti vastaan Kaitseväen komentajuuden ja heinäkuussa Yhdysvallat jäädytti hänen eläkkeensä. Viro halusi komentajan lännestä, jossa taas ei ollut mitenkään suuresti tarjolla vironkielisiä korkeita upseereita.[2] Lopulta useiden senaattoreiden asetuttua tukemaan Einselniä hän sai hyväksynnän. Komentajuuden vastaanottamisen myötä hän sai ylennyksen kenraaliluutnantiksi Viron tasavallalta.
Viron puolustusvoimain komentajana Einseln pyrki puhdistamaan Viron armeijan päällystön neuvostoleimasta, mutta ajautui siten myös yhteenottoihin elämänsä ja uransa neuvosto-Virossa tehneiden virolaisten kanssa.
Einseln erotti puolet Viron neuvostotaustaisesta upseerikunnasta ja yritti kovin ottein poistaa neuvostojärjestelmän jättämät jäljet Viron puolustushallinnosta ja armeijasta.
Einseln sanoi vuonna 1994, että hän ei aio johtaa mitään "totalitaristisen marxilais-leninistisesti ajattelevien upseerien joukkiota".[6] Einselnin komentajuuden aikana Venäjä veti pois viimeiset joukkonsa Virosta elokuussa 1994.
Tammikuussa 1995 Toisen Tšetšenian sodan alettua Einseln julkaisi asetuksen, jossa hän julisti Viron armeijan vastustavan ilman presidentin määräystä kaikkia Viron maarajan ylittäviä ulkomaalaisia joukkoja. Tämä asetus on edelleen voimassa.[7]
Lopulta syksyllä 1995 Einseln ajautui yhteenottoon puolustusministeri Andrus Öövelin kanssa, joka syytti Einselnin "alkavan pitää itseään Jumalana".[6] Presidentti Lennart Meri vahvisti omien sanojensa mukaan "raskain mielin" Aleksander Einselnin eroanomuksen 4. joulukuuta 1995, mutta ylensi tämän kiitoksenosoituksena kenraaliksi. Einselnistä tuli näin ollen ensimmäinen täyskenraali Viron historiassa yli 50 vuoteen.[6] Einseln syytti myöhemmin, että Venäjä oli painostanut hänen erottamiseensa.[8]
Einseln kuoli 85-vuotiaana 16. maaliskuuta 2017. Hänen tuhkansa haudattiin 2. huhtikuuta 2018 Arlingtonin sotilashautausmaalle Washingtonin ulkopuolelle.[9]
Perhe muokkaa
Vuonna 1956 Einseln avioitui toisen virolaispakolaisen Heili Veetõusmen (engl. Hayley Veetousme)[4] kanssa. Pari sai kolme lasta, mutta avioliitto päättyi eroon 25 avioliittovuoden jälkeen. Vuonna 1982 hän avioitui Lee-nimisen psykologin kanssa, joka myös oli virolaisemigrantti. Eläkkeelle jäänyt Einseln asui uuden vaimonsa kanssa Palo Altossa, Kaliforniassa.
Lähteet muokkaa
- ↑ http://www.mil.ee/et/kaitsevagi/organisatsioon/kaitsevae-juhtimine/kaitsevae-juhatajad
- ↑ a b http://articles.chicagotribune.com/1993-08-01/news/9308010167_1_aleksander-einseln-estonia-forces
- ↑ a b c d https://kuhiovogeler.files.wordpress.com/2009/10/final-transcripts-10aug2009-final.pdf
- ↑ a b c http://www.people.com/people/archive/article/0,,20105981,00.html
- ↑ a b c http://articles.philly.com/1993-06-03/living/25972475_1_citizenship-joint-chiefs-infantry
- ↑ a b c Estonia Forces Out Former U.S. Colonel. The Moscow Times 5.12.2005 (Web Archive).
- ↑ http://maaleht.delfi.ee/news/maaleht/arvamus/riho-terras-nutt-ja-hala-meid-ei-aita?id=69815105
- ↑ Clemens, Walter C. Jr.: The Baltic Transformed: Complexity Theory and European Security, s. 224. Rowman & Littlefield Publishers, 2001. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Gen. Einseln's ashes buried at Arlington Eesti Rahvusringhääling. Viitattu 6.1.2022. (englanniksi)