Avaa päävalikko

Alan Gabriel Ludwig García Pérez (23. toukokuuta 1949 Lima17. huhtikuuta 2019 Lima[1]), asianajaja ja poliitikko, oli Perun presidenttinä 1985–1990 ja 2006–2011. García on keskusta-vasemmistolaisen Partido Aprista Peruanon (APRA) johtaja. 4. kesäkuuta 2006 presidentinvaaleissa hän voitti toisella kierroksella Ollanta Humalan ja aloitti toisen kautensa 28. heinäkuuta 2006. Humala voitti täpärästi kesäkuussa 2011.

Alan Gabriel Ludwig García Pérez
Garciaalan09112006-1.jpg
Perun presidentti
Varapresidentti Luis Giampietri
Lourdes Mendoza
Edeltäjä Alejandro Toledo
Seuraaja Ollanta Humala
Varapresidentti Luis Alberto Sánchez
Luis Alva Castro
Edeltäjä Fernando Belaúnde Terry
Seuraaja Alberto Fujimori
Henkilötiedot
Syntynyt 23. toukokuuta 1949
Lima, Peru
Kuollut 17. huhtikuuta 2019 (69 vuotta)
Lima, Peru
Puoliso Carla Buscaglia
Pilar Nores
Tiedot
Puolue Alianza Popular Revolucionaria Americana - APRA
Allekirjoitus
Allekirjoitus

García on syntyisin keskiluokkaisesta perheestä, jolla oli vahvat suhteet sosiaalidemokraattiseen APRA-puolueeseen (Alianza Popular Revolucionaria Americana). Garcían isä Carlos García Ronceros toimi puolueen pääsihteerinä, kun Manuel A. Odrían hallitus (1948–1956) oli julistanut sen laittomaksi. Garcían isä pidätettiin, eikä hän nähnyt perhettään viiteen vuoteen.

Sisällysluettelo

Poliittinen uraMuokkaa

García Pérez opiskeli lakia Limassa, suoritti tohtorintutkinnon Espanjassa ja opiskeli sosiologiaa Ranskassa. Hän ryhtyi politiikkaan, kun kenraali Bermúdez päätti 1978 paluusta demokratiaan. García Pérez valittiin 1980 parlamenttiin Limasta ja 1982 APRAn pääsihteeriksi. Hän sai presidentinvaalissa huhtikuussa 1985 ensimmäisellä kierroksella 45 prosenttia äänistä, yli kaksi kertaa seuraavan kilpailijansa äänimäärän. Häntä oli vastassa toisella kierroksella kommunistien Alfonso Barrantes Lingán, joka luopui ehdokkuudesta Garcían hyväksi. Garcían vannoi virkavalan ensimmäisenä APRAn presidenttinä 28. heinäkuuta 1985. Tuolloin vasta 36-vuotiasta Garcíaa sanottiin "Latinalaisen Amerikan Kennedyksi."

García aloitti 1985 "velkakapinan" ja julisti, ettei Peru käytä kuin 10 prosenttia vientinsä kokonaisarvosta ulkomaanvelan hoitoon Kansainvälisen valuuttarahaston vaatiman 60 prosenttia sijasta ja sen sijaan käyttäisi varat talouden elvyttämiseen. Hän kiersi Latinalaista Amerikkaa hankkimassa tukea suunnitelmalleen. Se ei käynyt IMF:lle joka julisti maan luottokelvottomaksi, ja seurauksena oli maan talouden romahdus.[2]

Garcían kautta leimasivat hyperinflaatio, levottomuudet, ihmisoikeusrikkomukset ja epäonnistuneet yritykset kansallistaa kaksi suurinta pankkia. Inflaatiovauhti olii vuonna 1990 7 649 prosenttia, ja kokonaisuudessaan se oli heinäkuusta 1985 heinäkuuhun 1990 2 200 200 prosenttia. Perun valuutta sol korvattiin 1985 intillä, joka korvattiin heinäkuussa 1991 nuevo solilla. Vuositulot laskivat 720 dollariin vuodessa, vuoden 1960 tason alle, ja bruttokansantuote supistui 20 prosenttia. García yritti kansallistaa kaksi suurinta pankkia, mutta sai valuuttarahaston ja liike-elämän vihat päälleen. Vasta hänen seuraajansa Alberto Fujimori ratkaisi talousongelmat.lähde?

Sissiliike Loistava polku kiihdytti hyökkäyksiään ja hyökkäsi Liman sähkönjakelua vastaan aihettaen katkoksia ja räjäytti autopommeja hallitusrakennusten ja oikeustalon lähellä. Garcían hallinto käytti sotilasvoimaa sissejä vastaan, armeija syyllistyi useisiin verilöylyihin, ja Garcían kaudella katosi noin 1 600 ihmistä. El Frontónin vankilassa puhkesi 1986 kapina, jonka kukistamisen yhteydessä armeija surmasi yli sata vankia. Garcíaa kuulusteltiin tapauksesta useita kertoja, mutta hän vakuutti, ettei ole vastuussa tapahtuneesta[3].

 
Alan Garcia lokakuussa 2006.

Presidenttikausien välissäMuokkaa

Garcíaa ei valittu uudelleen 1990, jolloin Alberto Fujimori voitti vaalit. Fujimori järjesti huhtikuussa 1992 vallankaappauksen oman valtansa lisäämiseksi, ja sen jälkeen armeija tuli pidättämään Garcíaa, mutta hän ehti paeta[4]. Hän pakeni maasta Kolumbiaan ja myöhemmin Ranskaan. Fujimorin hallitus käynnisti tutkinnan ja syytti Garcíaa korruptiosta. Hän palasi Peruun 2001, kun Fujimori oli erotettu ja korkein oikeus mitätöi syytteet.lähde?

Vuoden 2001 presidentinvaaleissa 90 päivää maahan palaamisensa jälkeen García onnistui saamaan 48 prosenttia äänistä, mutta hävisi Alejandro Toledolle. Vuoden 2001 vaaleista lähtien García johti APRA-puoluetta ja oppositiota Perun kongressissa.lähde?

Hän aloitti 18. helmikuuta 2005 kampanjoinnin huhtikuun 2006 vaaleihin. Ensimmäisellä kierrokselle 4. kesäkuuta kumpikaan ehdokkaista ei saanut yli puolta äänistä, mutta García sai 24,32 prosenttia ja voitti siten Lourdes Floresin (23,81 prosenttia) ja pääsi toiselle kierrokselle Ollanta Humalan kanssa (30,62 prosenttia). Garcían kampanjaa häiritsi kiista Venezuelan Hugo Chávezin kanssa, joka sanoi 28. huhtikuuta kannattavansa Humalaa ja nimitti Garcíaa "rosvoksi ja bandiitiksi." Toisen kierroksen García voitti saatuaan 52,6 prosenttia äänistä.lähde?

Toinen presidenttikausiMuokkaa

García julkisti virkaanastujaisiaan edeltävänä päivänä hallituksen kokoonpanon, johon pääministeriksi tuli entinen APRAn pääsihteeri, kongressiedustaja Jorge del Castillo Gálvez ja valtiovarainministeriksi entinen Banco Bilbao Vizcaya Argentarian toimitusjohtaja ja Toledon hallituksen varavaltiovarainministeri Luis Carranza. Ammattiliitto CGTP:n johtaja Mario Huamán Rivera arvosteli ratkaisua ja sanoi, ettei García sittekään toteuta lupaustaan talouspolitiikan muutoksesta.lähde?lähde?

García lausui jo presidentinvaalikampanjansa aikana, että hän tukee kuolemanrangaistusta raiskaajille ja terroristeille. Kongressi kuitenkin hylkäsi lakiesityksen äänin 49–26, ja sen arvosteltiin rikkovan Perun allekirjoittamaa San Josén sopimusta (American Convention on Human Rights).lähde?

García antoi joulukuussa 2006 kokaa ylistäviä lausuntoja ja suositteli sen käyttöä salaateissa ja sen lääkinnällisiä vaikutuksia.[5] Myöhemmin hallitus kuitenkin kiristi toimia kokanviljelyä vastaan, ja García julisti sodan kokaiinintuotantoa vastaan. Kiristynyt linja johti maanviljelijöiden vastalauseisiin ja tiesulkuihin. García syytti Loistavaa polkua mielenosoitusten järjestämisestä.[6]

Vuoden kuluessa Garcían toisen kauden alusta hänen suosionsa oli pudonnut 63 prosentista 32:een. Vuosipuheessaan hän sanoi katuvansa, ettei ollut tehnyt tarpeeksi köyhien hyväksi, ja lupasi valtion rakentavan 1,2 miljoonalle asunnon ja poistavansa köyhyyden ennen kautensa loppua 2011.[7]

Yhdysvaltain kanssa solmitun vapaakauppasopimuksen mukaisesti García sääti kongressilta saamillaan valtuuksilla lait, joilla pyrittiin vapauttamaan maakauppa alkuperäisheimojen maa-alueilla. Tarkoitus oli sallia ulkomaisten yritysten maanostoa Perun Amazonasin alueelta ja suosia sijoituksia. Kongressi kumosi lait alkuperäisväestön viikon kestäneen mielenosoitusaallon jälkeen. Arvostelijat eivät luottaneen öljy- ja kaasuyrityksiin ja uskoivat niiden tuhoavan ympäristöä ja perinteisen elämäntavan.[8]

Koko Perun hallitus ja Petroperún johtokunnan puheenjohtaja joutuivat eroamaan 10. lokakuuta 2008 öljynporauksen toimilupien arvonnan lahjusskandaalin vuoksi.[9] García nimitti uudeksi pääministeriksi Yehude Simonin. Myös norjalaisen Discover Petroleumin saama toimilupa jäädytettiin.lähde?

Perun senaatti hyväksyi maaliskuussa 2009 lain yleisestä julkisesta terveydenhuollosta, jonka tarkoitus oli kattaa koko maa vuoteen 2011 mennessä.[10]

Amazonin intiaanit ja poliisit ottivat kesäkuun 2009 alussa vakavasti yhteen. Ainakin 34 ihmistä sai surmansa. Intiaanit vastustivat suunnitelmia avata sademetsäalue kansainvälisille yhtiöille. Pääministeri Yehude Simon ilmoitti tapahtuneen jälkeen erostaan.[11]

Garcían hallinto pyrki lieventämään Perun tiukkaa suhtautumista aborttiin, joka sallittiin ainoastaan, jos äidin henki on vaarassa. Pyrkimys laajentaa aborttioikeus raiskaustapauksiin, insestiin ja sikiön epämuodostumiin aiheutti kovaa polemiikkia abortin vastustajissa, katolisessa kirkossa ja hallituksen sisällä.[12]

UlkopolitiikkaMuokkaa

Ulkopolitiikassa García pyrki paikkaamaan maansa suhteita naapurimaihin, jotka olivat rakoilleet Alejandro Toledon ja Ricardo Lagosin aikana ja kärsineet vakavan välirikon entisen presidentti Alberto Fujimorin luovutuskiistassa.lähde?

García tapasi Hugo Chávezin 9. joulukuuta 2006 Cochabambassa Boliviassa CSN:n kokouksessa, ja tapaamisen jälkeen hän kertoi asioiden tulleen sovituksi.lähde?

Garcían aikana Perun suhdetta etelänaapuriinsa Chileen varjostivat maiden välinen kiistely merirajasta ja ilmavoimien upseeri Víctor Ariza Mendozan jääminen kiinni vakoilusta Chilen hyväksi. Suuri osa perulaisista olikin valmis jättämään hyväksymättä vapaakauppasopimuksen maiden välillä[13].

Toisaalta Argentiinan ja Perun suhteissa tapahtui liennytystä Argentiinan presidentti Cristina Fernández tehtyä maaliskuussa 2010 ensimmäisen virallisen vierailun tapaamaan Garcíaa. Edellinen valtiovierailu tapahtui 1994. Maiden välit rikkoutuivat vuonna 1995 puoleksitoista vuosikymmeneksi Argentiinan myytyä salaa aseita ja ammuksia perinteisen liittolaisensa Perun kanssa Cenepasta sotaa käyvälle Ecuadorille.[14]

Korruptiosyytteet ja itsemurhaMuokkaa

Garciaa tutkitaan lahjusten vastaanottamisesta Perussa, ja hänet asetettiin 17. marraskuuta 2018 maastapoistumiskieltoon. Uutistoimisto Reutersin mukaan Garcia haki muutama tunti myöhemmin turvapaikkaa Uruguayn Liman-suurlähetystöstä.[15]

Alan Garcia ampui itseään, kun poliisi tuli 17. huhtikuuta 2019 pidättämään häntä. Hän kuoli sairaalassa.[16]

LähteetMuokkaa

  1. Ex-President Alan García of Peru Is Dead After Shooting Himself During Arrest (englanniksi)
  2. Iiro Viinanen Limassa N&N. Viitattu 04.04.2007.
  3. García niega rol en "El Frontón" BBC. Viitattu 4.4.2007.
  4. Fujimori 'ordered kidnapping' of PM Al Jazeera. Viitattu 31.1.2008.
  5. Peru's president recommends coca BBC. Viitattu 28.4.2007.
  6. Peru coca farmers warn government BBC. Viitattu 28.4.2007.
  7. Peru president regrets failings BBC. Viitattu 30.7.2007. (englanniksi)
  8. http://news.bbc.co.uk/2/hi/americas/7573887.stm
  9. BBC (englanniksi)
  10. Seguro Universal arranca en las tres regiones más pobres La República.pe. Viitattu 20.3.2009.
  11. Yle.fi [vanhentunut linkki]
  12. El Pais
  13. El 64% pide dejar sin efecto TLC con Chile, Peru.com, 2009-11-24
  14. El Pais (espanjaksi)
  15. Perun ex-presidentti marssi Uruguayn suurlähetystöön ja haki turvapaikkaa Ilta-Sanomat. 18.11.2018. Viitattu 18.11.2018.
  16. Poliisi oli tulossa pidättämään – korruptiosta epäilty Perun ex-presidentti teki itsemurhan Yle Uutiset. Viitattu 17.4.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa