Ahvenanmaan liikenne

Ahvenanmaan liikenteen erityispiirteisiin vaikuttaa maakunnan saaristoisuus. Sen seurauksena lauttaliikenne on maakunnalle tärkeää paitsi liikenteen näkökulmasta mutta myös työllistäjänä ja turismin näkökulmasta.

Ahvenanmaan itsehallinnon piiriin kuuluvat tie-, raide-, meri- ja tietoliikennelait. Sen sijaan ilmailussa noudatetaan Suomen valtion lakia.[1]

Tieliikenne muokkaa

 
Valtatie 1 Hammarlandissa

Ahvenanmaalla on maakuntahallinnon ylläpitämää maantieverkostoa noin 640 kilometriä. Siitä noin 577 kilometriä on päällystettyä. Maakuntahallinnon ylläpitämät tiet jaetaan maanteihin (ruots. landsvägar) ja seututeihin (ruots. bygdevägar). Muut maakunnan tiet ovat kuntien ylläpitämiä (ruots. kommunala vägar) tai yksityisiä.[2] Tieverkostosta löytyy kaksi merkittävää liikennettä rajoittavaa osuutta. Ne ovat Färjsundin tunneli valtatiellä 2, jonka läpi saavat kulkea korkeintaan 4,20 metriä korkeat ajoneuvot, sekä Lemströmin kanavan ylittävä silta valtatiellä 3, jota avataan kesäisin. Se aiheuttaa liikenteelle katkoja. Näiden lisäksi maakunnassa on useita painorajoitettuja siltoja.

Ahvenanmaan maakunta on Väyläviraston jälkeen suurin liikennealan toimija Suomessa.[3]

Ahvenanmaan yleisnopeusrajoitus on 70 km/h.[4] Yleinen taajamanopeusrajoitus taas on 30 km/h.[5] Pääasiassa Ahvenanmaan nopeusrajoitukset noudattavat Ruotsissa tunnetumpaa käytäntöä, jossa rajoitusten ensimmäinen numero on pariton. Ahvenanmaalla on oma liikennemerkkikokoelmansa sekä omat tiemerkintöjä, liikennevaloja ja muuta liikenteenohjausta koskevat säädöksensä, jotka on määritelty maakunnan lakikokoelmassa.[6]

Ahvenanmaan tieverkoston tiet ovat pääasiassa punaista kiviainesta.

Tienumerointi muokkaa

 
Kantatie 40

Ahvenanmaalla on neljä valtatietä, jotka on numeroitu numeroin 1-4. Lisäksi tieverkostoon kuuluu viisi kantatietä, jotka on numeroitu tasakymmenin (10, 20, 30, 40 ja 50). Muita teitä ei ole numeroitu näkyviin.

Linja-autoliikenne muokkaa

Ahvenanmaan linja-autoliikenne on järjestetty lähes samalla tavalla aina vuodesta 1976 asti. Kaukoliikenteestä vastaavat Stadsbussen i Mariehamn, Viking Line Buss ja Williams Buss. Maakunnassa kulkee kahdeksan kaukolinjaa, jotka lähtevät pääasiassa säteittäin Maarianhaminan linja-autoasemalta.[7] Maarianhaminan paikallisliikenteen kahdesta linjasta vastaa Viking Line Buss.[8]

Ålandstrafiken vastaa Ahvenanmaan linja-autoliikenteen aikatauluista, bussikorteista ja muista vastaavista toiminnoista.[9]

Rekisterikilvet muokkaa

Ahvenanmaalaisilla autoilla on omat rekisterikilpensä. Niissä on valkoisella pohjalla kolme sinistä kirjainta ja kolme numeroa. Kaksi ensimmäistä kirjainta ovat aina ÅL.

 
Ahvenanmaalainen rekisterikilpi

Vesiliikenne muokkaa

Saaristolautat muokkaa

Pääartikkeli: Ålandstrafiken

Ahvenanmaan liikennevirasto ostaa saaristolauttapalvelunsa ulkopuolisilta yrittäjiltä. Yrittäjät ovat Alandia Tug, Ansgarm J&L Shipping ja Nordic Jet Line. Liikenne on jaettu neljään päälinjaan, jotka yhdistävät kaikkia saaristokuntia ja manner-Ahvenanmaata. Mantereen puoleiset satamat ovat Långnäs Lumparlandissa ja Hummelvik Vårdössä.[10] Saaristoliikenteen aikatauluista ja lipunmyynnistä vastaa Ålandstrafiken.[9]

 
M/S Alfågeln on pohjoisella linjalla liikennöivä saaristolautta.

Lossit muokkaa

Ahvenanmaalla on kuusi maakuntahallinnon liikennöimää lossilinjaa. Lisäksi on kaksi linjaa, joilla liikennöidään maakunnan omistamalla kalustolla, mutta toimijana on ulkopuolinen yrittäjä.[11]

Risteilylautta- ja rahtilaivaliikenne muokkaa

Ahvenanmaalle liikennöi kolme merkittävää risteilylauttayhtiötä. Viking Line, Eckerö-konsernin yhtiöt ja Tallink liikennöivät maakuntaan manner-Suomesta, Ruotsista ja Virosta päivittäin. Yhtiöistä kaksi ensiksi mainittua ovat ahvenanmaalaisia. Maakunnan merkittävin matkustajasatama on Maarianhaminan Västerhamn, jonka kautta kulkee vuosittain noin 2,5 miljoonaa ihmistä. Se on samalla Suomen kolmanneksi vilkkain matkustajasatama Helsingin ja Turun satamien jälkeen. Muita kansainvälisiä matkustajasatamia ovat Eckerö ja Långnäs. Ahvenanmaa ei kuulu Euroopan unionin tulliliittoon. Se mahdollistaa Ahvenanmaan kautta kulkeville laivoille verovapaan myynnin. Sen seurauksena pysähdys Ahvenanmaalle on lisätty mm. Helsingin ja Tukholman sekä Tallinnan ja Tukholman välisille linjoille, joille se ei aiemmin kuulunut.

Ahvenanmaalle suuntautuu myös merkittävästi rahtiliikennettä. Sen tärkein satama on Lumparlandin Långnäs.

 
M/S Amorella liikennöi päiväaikaan Maarianhaminaan ja yöaikaan Långnäsiin.

Lentoliikenne muokkaa

Jomalassa sijaitseva Maarianhaminan lentoasema on maakunnan ainoa kaupallisessa käytössä oleva lentoasema. Sitä ylläpitää Finavia ja sen kautta kulkee vuosittain noin 60 000 matkustajaa. Maarianhaminaan lentävät ruotsalainen Air Leap Tukholmasta ja Turusta sekä Finnairin kanssa yhteistyössä toimiva Nordic Regional Airlines Helsingistä. Lentäen matka Tukholmaan ja Turkuun kestää noin puoli tuntia ja Helsinkiin noin tunnin.[12]

 
Maarianhaminan lentoasema

Kumlingessä toimii lisäksi maakuntahallituksen ylläpitämä valvomaton lentokenttä.

Lähteet muokkaa

  1. Ahvenanmaan itsehallintolaki (§18 & §27) finlex.fi: Oikeusministeriö. Viitattu 24.6.2020.
  2. Allmänna vägar 11.5.2015. regeringen.ax: Ahvenanmaan maakuntahallitus. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  3. Vägar, broar, hamnar och farleder 11.5.2015. regeringen.ax: Ahvenanmaan maakuntahallitus. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  4. Fakta om Åland nikander.net. nikander.net. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  5. Hastighetsbegränsningar 8.1.2015. mariehamn.ax: Maarianhaminan kaupunki. Arkistoitu 28.8.2019. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  6. Ålands lagsamling: Infrastruktur och trafik (N10) regeringen.ax: Ahvenanmaan maakuntahallitus. Viitattu 24.6.2020. (ruotsiksi)
  7. 2019 Busslinjekarta (pdf) alandstrafiken.ax: Ålandstrafiken. Arkistoitu 28.8.2019. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  8. Kollektivtrafiken 8.5.2015. regeringen.ax: Ahvenanmaan maakuntahallitus. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  9. a b Kollektivtrafiken 8.5.2015. regeringen.ax: Ahvenanmaan maakuntahallitus. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  10. Frigående färjor 6.5.2015. regeringen.ax: Ahvenanmaan maakuntahallitus. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  11. Linfärjetrafiken 8.5.2015. regeringen.ax: Ahvenanmaan maakuntahallitus. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)
  12. Flygtrafiken 6.5.2015. regeringen.ax: Ahvenanmaan maakuntahallitus. Viitattu 28.8.2019. (ruotsiksi)