Agronomitalo

suojeltu, kulttuuriperintöarvoiltaan merkittävä rakennus Helsingissä

Agronomitalo (aikaisemmin Lääkäreiden talo) on vuonna 1901 valmistunut kansallisromanttisjugendtyylinen, alkujaan asuinrakennukseksi valmistunut kivitalo Helsingin Kaartinkaupungissa. Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren, Saarinen. Pohjoisen Makasiinikadun ja Fabianinkadun kulmaan valmistuneeseen taloon asettautuivat asumaan lääkärit, jotka pitivät vastaanottojaan talon suurissa huoneistoissa. Talossa oli myös pienempiä huoneistoja.[1]

Agronomitalon julkisivu Kasarmitorille.
Julkisivua koristavat sammakko- ja hirviöveistokset.

Kulmatontin, jolla oli tuolloin puutalo, ostivat vuonna 1898 veljekset Axel, Georg ja Ernst Ehrnrooth. Georg ja Ernst Ehrnrooth myivät osuutensa kahdelle lääkärille, Axel Holmbergille ja Wilhelm Zilliacukselle. Taloon muutti muitakin lääkäreitä, jotka paitsi asuivat siellä myös pitivät talossa vastaanottoaan. Lääkäreiden huoneistot olivat isoja, 150–300 neliöisiä. Pienemmissä huoneistoissa asui keskiluokkaan ja työläisiin kuuluvia.[2]

Talon asukkaisiin kuului muun muassa Nikolai Bobrikovin leikannut kirurgi Richard Faltin sekä rakennuksessa valmistavaa koulua pitäneet sisarukset Annie ja Bertha Edelfelt, joiden isä oli arkkitehti Carl Albert Edelfelt ja Albert-veli taidemaalari.[2]

Agronomiliitto osti rakennuksen vuonna 1953[1], rakennuksessa on muun muassa liiton toimisto.[2] Omistajanvaihdoksen myötä rakennuksen nimi vaihtui Lääkäreiden talosta Agronomitaloksi.[1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Agronomitalo Agronomiliitto ry. Viitattu 25.7.2014.
  2. a b c Fabianinkatu 17: Viisi kerrosta historiaa. Kirkko & kaupunki, 7.9.2005. Helsingin seurakuntayhtymä. Artikkelin verkkoversio Viitattu 25.7.2014. (Arkistoitu – Internet Archive)

KirjallisuuttaMuokkaa

  • Mäkinen, Riitta: Yksi talo, tuhat tarinaa: Agronomitalon historia 1901–2001. Helsinki: Agronomiliitto, 2001. ISBN 951-96301-4-7.

Aiheesta muuallaMuokkaa