Axel Ehrnrooth

suomalainen pankinjohtaja

Axel Reinhold Ehrnrooth (25. lokakuuta 1867 Helsinki4. tammikuuta 1950) oli suomalainen liikemies ja pankinjohtaja joka toimi Privatbankenin pääjohtajana.

Axel Ehrnrooth 1913

Ehrnroothin vanhemmat olivat protokollasihteeri Carl Albert Ehrnrooth (1831–1873) ja kreivitär Lovisa Fredrika Adelaide De Geer till Tervik. Hänen sisaruksiaan olivat vuorineuvos Georg Casimir Ehrnrooth, laulaja Aina Mannerheim ja Kivelän sairaalan ylilääkäri, professori Ernst Hjalmar Ehrnrooth. Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin yksityislyseosta 1887, teki opintomatkan Englantiin 1888 ja opiskeli oikeustiedettä Helsingin yliopistossa.

Ehrnrooth toimi Yhdyspankin konttoristina ja prokuristina 1889–1891, Tornatorin konttoripäällikkönä 1892–1893 ja Kansanpankki Oy:n johtajana 1893–1896. Hän oli Privatbankenin johtajana 1896–1904 ja pääjohtajana 1904–1922. Privatbanken otti ensimmäisen maailmansodan puhkeamisen aikoihin 10 miljoonan Ruotsin kruunun lainan jonka ehtojen mukaan laina oli maksettava takaisin tietyn ajan kuluttua sodan päättymisestä. Sodan aikana Suomen markan kurssi suhteessa Ruotsin kruunuun heikkeni inflaation takia niin että lainasumma markkoina nousi vuoden 1914 15 miljoonasta markasta vuoteen 1921 mennessä noin 140 miljoonaan markkaan. Pankin asema vaikeutui tämän vuoksi niin että se fuusioitiin lopulta tammikuussa 1922 Pohjoismaiden Yhdyspankkiin. Pankin tallettajat saatiin pelastettua mutta osakkeenomistajat menettivät sijoituksensa.[1]

Ehrnrooth oli Privatbankenin fuusion jälkeen Ulkomaanpankin johtajana 1922–1923. Tämä jälkeen Ehrnrooth oli vuodesta 1924 alkaen Fedi Procopé & C:o:n ja Kannuskoski Oy:n toimitusjohtajana. Hän oli Oy Kemin johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1919 ja Teijon tehtaat Oy:n johtokunnan puheenjohtajana vuodesta 1915. Hän oli myös Helsingin pörssiklubin puheenjohtaja ja kunniajäsen.

Ehrnrooth osallistui aatelissäädyssä valtiopäiville 1894, 1897, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906.[2][3][4][5][6]

Ehrnrooth oli naimisissa vuodesta 1891 Etta Lovisa Olga Roseniuksen kanssa, jonka isä oli kauppaneuvos Carl Johan Rosenius.[7][8][9][10]

Lähteet muokkaa

  1. Helena And: Privatbanken i Helsingfors 1896–1922. Pankkihistoriallinen pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopiston talous- ja sosiaalihistorian laitos 1964, s. 60-89 (Pörssitieto G. Kock-sivusto)
  2. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1894 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1894. Tredje delen. Helsingfors: Helsingfors Central-Tryckeri, 1895, ss. 1537–1544.
  3. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1897 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen 1897. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1897, ss. 1699–1707.
  4. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1900 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1900. Tredje häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1900, ss. 1117–1125.
  5. Förteckning öfver Finlands till landtdagen i Helsingfors år 1904–1905 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1904–1905. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1905, ss. 795–804.
  6. Förteckning öfver Finlands till urtima landtdagen i Helsingfors år 1905–1906 församlade Ridderskap och Adel. Protokoll förda hos Finlands Ridderskap och Adel vid Landtdagen år 1905–1906. Andra häftet. Helsingfors: Helsingfors Centraltryckeri, 1907, ss. 945–954.
  7. Axel Ehrnrooth. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu.
  8. Aikalaiskirja 1934 (Projekt Runeberg)
  9. Kotivuori, Yrjö: Karl Albert Ehrnrooth. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005. Luettu 8.5.2015.
  10. Adelsvapen-Wiki : Adliga ätten Ehrnrooth nr 1123 taulu 12