Adunis
Ali Ahmed Said tai Ali Ahmad Said Asbar arab. علي أحمد سعيد إسبر; transl.: Alî Ahmadi Sa'îdi Asbar tai Ali Ahmad Sa'id (s. 1. tammikuuta 1930 Al Qassabin, Lattakia, Syyria), tunnetaan myös kirjailijanimellä Adonis eli Adunis (Arabiaksi: أدونيس), on syyrialainen runoilija ja esseisti, joka on asunut 1960-luvulta lähtien lähinnä Libanonissa ja Ranskassa[1]. Hän on kirjoittanut arabian kielellä yli kaksikymmentä teosta, joihin kuuluu perusteos Johdatus arabialaiseen runousoppiin (engl. käännös An Introduction to Arab Poetics)[2].
| Ali Ahmed Said | |
|---|---|
 Ali Ahmed Said eli Adunis |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1. tammikuuta 1930 Al Qassabin, Lattakia, Syyria |
| Kansalaisuus | syyrialainen |
| Ammatti | runoilija |
| Kirjailija | |
| Salanimi | Adunis (Adonis) |
| Äidinkieli | arabia |
| Tuotannon kieli | arabia |
| Palkinnot | |
|
Goethe-palkinto 2011 |
|
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Adunis on tunnetuimpia nykyisiä arabikirjailijoita, ja häntä pidetään arabirunouden uudistajana. Hänen saadessaan 2011 merkittävän saksalaisen kirjallisuuspalkinnon Goethe-palkinnon palkintoraati luonnehti häntä: ”Adonis on sukupolvensa tärkein arabirunoilija, mutta hänellä on merkittävä rooli myös maailmankirjallisuudessa.” Häntä on veikattu pitkään Nobel-palkinnon saajaksi.[1] Adunisilta on suomennettu Jaakko Hämeen-Anttilan kääntämä valikoima Tomun taikuri (2007).
Tausta muokkaa
Adunis syntyi alaviittišiialaiseen perheeseen[3]. Hän opiskeli 1950-luvulla filosofiaa Damaskoksen yliopistossa. Hän arvosteli vallassa olevaa Baath-puoluetta ja joutui lopulta pakenemaan Libanoniin. Beirutissa Adunis toimitti Majallat Shi'r -nimistä kulttuuriaikakauslehteä. Libanonin sisällissodan puhjettua hän pakeni Pariisiin. Hän on saanut Ranskan kansalaisuuden. Hän puhuu ranskaa ja arabiaa.[4]
Kirjailijana muokkaa
Adunisin runoja on käännetty etenkin ranskaksi, mutta myös monille muille kielille. Arabimaissa hän on tunnettu kulttuurihenkilö ja poliittinen puhuja, ja hänen runotilaisuutensa ovat suosittuja.[1]
Adunis on arvostellut arabimaailman väkivaltaisia kehittymättömiä hallintoja, ja on esitetty, että Goethe-palkinnon myöntämisen taustalla olisi osittain myös tuen antaminen arabivallankumouksille.[1] Adunis on arvostellut niin Syyrian nykyistä presidenttiä Bašar al-Assadia kuin uskonnollisia fundamentalisti-islamistejakin.[4]
Adunisin on sanottu suhtautuvan uskontoon kielteisesti, ja hän on sanonut itseään pakanarunoilijaksi. Adunisin runoja suomentaneen Jaakko Hämeen-Anttilan mukaan Adunis suhtautuu kielteisesti fundamentalismiin, ei uskontoon sinänsä.[1][5]
Ulla-Liisa Mrouehin ja Sahban Mrouehin suomentamia Adunisin runoja on julkaistu Kulttuurivihkoissa.[6]
Suomennettu teos muokkaa
- Tomun taikuri: runoja. (Al-A’mál ash-shi’riyya 1–3, 1996.). Suomentanut ja valikoinut Jaakko Hämeen-Anttila. Helsinki: Otava, 2007. ISBN 978-951-1-21875-3.
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Kristiina Markkanen, Kapinarunoilija. Helsingin Sanomat 28.8.2011, s. D 6. (Artikkeli verkkoarkistossa)
- ↑ Adonis, Selected Poems, kirjaesittely, viitattu 19.7.2012. (englanniksi)
- ↑ Adonis Art and Culture. Looklex Encyclopaedia. Arkistoitu 6.10.2014. Viitattu 12.9.2014. (englanniksi)
- ↑ a b Jussi Raumolin: Kolmannen maailman puheenvuoroja Yle Areena. Yleisradio. Viitattu 12.9.2014.
- ↑ Jaakko Hämeen-Anttila, Esipuhe teoksessa Tomun taikuri sivu 15
- ↑ Kulttuurivihkot nrot 6/1980 ja nro 5/1982
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Adunis Wikimedia Commonsissa
- Seppo Puttonen, Kirjallisuuden Nobel -palkinto 2016 pitäisi myöntää syyrialaiselle Adunikselle, Yle.fi 12.10.2016