Abronit
Abronit ovat akaninkielinen kansa Ghanassa ja Norsunluurannikolla. He asuvat Mustan-Voltan eteläpuolella Ghanassa ja Bondoukoun seudulla Norsunluurannikolla. Abroneja on 100 000 henkeä.[1]
Abronit ovat 1400–1700-luvuilla kukoistaneen Bonon valtakunnan asukkaiden jälkeläisiä. He jakautuivat 1700-luvulla useiksi päällikkökunniksi, jotka kuuluivat 1870-luvulle saakka Ašantin liittokunnan alaisuuteen. 1880-luvulla eräät niistä liitettiin Samori Tourén mandinkavaltakuntaan.[1]
Perinteisiä elinkeinoja ovat maanviljely, karjanhoito, kalastus, kaupankäynti ja käsityöammatit. Tärkeimmät viljelykasvit ovat jamssi, maniokki, taaro, maissi, fonio, hirssi, durra, maapähkinä, pavut, vihannekset, koolapuu ja öljypalmu. Nykyään viljellään myös kaakaota ja kahvia. Ruokavalio koostuu kasviksista ja lihasta. Tiiviit kylät muodostuvat puusta ja savesta rakennetuista neliskulmaisista ja harjakattoisista taloista. Perinteistä kenteasua käytetään vain juhlissa.[1]
Perinteinen yhteiskuntajärjestys perustuu suurperheiden muodostamiin kyläyhteisöihin, matrilineaarisiin sukuihin ja patrilineaaristen ryhmien pohjalta syntyneeseen soturilaitokseen. Avioliitto virilokaalinen, polygynia, serkkuavioliitto, leviraatti, sororaatti ja ostoavioliitto ovat yleisiä.[1]
Suurin osa abroneista on sunnimuslimeja. Islamilaisen kulttuurin vaikutus on muista akaneista poiketen vahva. Lisäksi on katolisia tai protestantteja. Huomattava osa harjoittaa perinteistä uskontoa, johon kuuluu esi-isien palvontaa, noituutta ja taikuutta.[1]