Abraham ibn Ezra
Abraham ben Meir ibn Ezra (myös muodossa Abenezra, hepr. אַבְרָהָם בֶּן מֵאִיר אִבְּן עֶזְרָא; 1092 tai 1093 Tudela, Zaragoza – 1167 Calahorra) oli yksi keskiajan merkittävimmistä juutalaisista oppineista. Hän kunnostautui uusplatonistisessa filosofiassa, tähtitieteessä, lääketieteessä, runoudessa, kielitieteessä ja eksegetiikassa.[1][2][3]
| Abraham ben Meir ibn Ezra | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1092 tai 1093 Tudela, Zaragoza |
| Kuollut | 1167 Calahorra, Espanja |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkimusalue | Runous, Talmud ja halakha |
|
|
|
Elämä ja ura muokkaa
Hän lähti kotimaastaan muslimien Espanjasta ennen vuotta 1140 ja vietti kuolemaansa saakka vaelluselämää, joka vei hänet Pohjois-Afrikkaan, Egyptiin, Roomaan, Luccaan, Mantovaan, Veronaan, Narbonneen, Béziersiin, Dreux’hön, Lontooseen ja takaisin Etelä-Ranskaan. Useissa edellä mainituissa paikoissa hän viipyi jonkin aikaa ja harjoitti runsasta kirjallista toimintaa. Häntä kutsuttiin "Viisaaksi, Suureksi, Loistavaksi Tohtoriksi". Kotimaassaan hän oli jo saavuttanut arvostetun runoilijan ja ajattelijan maineen; mutta runojensa lisäksi hänen teoksensa, jotka olivat kaikki heprean kielellä, syntyivät hänen matkoillaan. Näillä teoksilla, jotka kattavat ensisijaisesti heprealaisen filologian ja raamatun eksegetiikan, hän halusi tuoda kristityn Euroopan juutalaisten saataville tietoa, joka sisältyi hänen Espanjasta mukanaan tuomiinsa arabiankielisiin teoksiin. Hänen kieliopilliset kirjoituksensa ja käännöksensä arabiasta olivat ensimmäisiä hepreankielisiä heprean kieliopin selityksiä. Hänen raamatunkommentteihinsa kuuluvat Jobin kirjan, Danielin kirjan ja psalmien selitykset sekä Pentateukin kommentaari. Vaikka hänen eksegeesinsä ovat pohjimmiltaan filologisia, hän lisäsi niihin paljon filosofisia huomautuksia. Kommentaarissaan Abenezra pitää kiinni pyhien kirjojen kirjaimellisesta merkityksestä ja välttää rabbiinisia allegorioita ja kabbalistisia liiallisuuksia, vaikka hän pysyykin uskollisena juutalaisille perinteille. Hän kuitekin harjoittaa itsenäistä kritiikkiä, joka joidenkin mukaan lähentelee jopa rationalismia. Hänen filosofisessa ajattelussaan näkyvät uusplatoniset ajatukset, ja myös astrologia vaikutti hänen maailmankuvassaan. Hän kirjoitti myös useita teoksia matemaattisista ja tähtitieteellisistä aiheista.[1][2][3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Abenezra Encyclopedia Britannica. 1911. Viitattu 28.5.2023.
- ↑ a b Abraham-ben-Méir Aben-Ezra The Catholic Encyclopedia. 1907. Viitattu 28.5.2023.
- ↑ a b Abraham ben Meir ibn Ezra Encyclopaedia Britannica. 2023. Viitattu 28.5.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Abraham ibn Ezra Wikimedia Commonsissa
