Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset
Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset ovat Ylitornion Aavasaksanvaaralle eri aikoina rakennettuja matkailua palvelevia rakennuksia. Aavasaksan kruununpuisto on perustettu vuonna 1878 – maailmanlaajuisesti ensimmäiset luonnonsuojelualueet perustettiin 1800-luvun loppupuolella. Ympäristöministeriö valitsi Aavasaksan vuonna 1994 yhdeksi Suomen kansallismaisemista, ja vuonna 2009 Museovirasto määritteli Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.[1][2][3]
Aavasaksa matkailukohteena
muokkaaAavasaksanvaaralla on tarjolla kaksi matkailijoita kiehtovaa kokemusta: se on Suomessa eteläisin kohta, jossa voi nähdä keskiyön auringon ja sieltä avautuu vaikuttava näköala Tornionjokilaaksoon ja ympäristön vaaroille. Aavasaksalla on vieraillut matkailijoita jo 1600-luvulta lähtien.[4] Se on ollut myös tiedemiesten suosiossa: ranskalaisen tähtitieteilijä Pierre Louis Moreau de Maupertuisin johtama Ranskan Tiedeakatemian retkikunta teki vuosina 1736–1737 Aavasaksalla tähtitieteellisiä mittauksia.[5][6] Maupertuis'n retkikunnan julkaisemien teosten innoittamana italialainen tutkimusmatkailija Giuseppe Acerbi ja ruotsalainen kreivi Anders Fredrik Skjöldebrand kävivät vuonna 1799 Nordkappiin ulottuneella matkallaan myös nykyisellä Ruotsin Ylitorniolla ja kiipesivät Aavasaksalle.[7][8]
Vanhat matkailurakennukset
muokkaaVanhin Aavasaksan matkailurakennuksista on vuonna 1883 valmistunut matkailumaja, niin kutsuttu Keisarinmaja, jonka suunnitteli arkkitehti Hugo E. Saurén. Maja on veistetty kahdeksankulmaisiksi höylätyistä hirsistä, ja siinä on avonainen kuisti ja leveät räystäät. Matkailumajan arkkitehtuurissa on vaikutteita muinaispohjoismaisesta tyylistä. Julkisivut ja sisätilat on koristeltu poikkeuksellisesti rikkaasti, ja koristeleikkauksissa on käytetty useita värejä. Maja on kunnostettu alkuperäiseen asuunsa vuonna 1980 ja suojeltu kokonaan. Maja on säilynyt koristeellisia julkisivujaan, sisustuksiaan ja huonekalujaan myöten miltei alkuperäisenä. Aavasaksan matkailumaja on Suomen suuriruhtinaskunnan ajasta kertova harvinainen nähtävyys, yksi Lapin maakunnan arvokkaimpia historiallisia arkkitehtuuri- ja kuttuuriperintökohteita.[9]
Aavasaksan matkailumaja sai kansan suussa nimen Keisarinmaja, joka lienee syntynyt Venäjän keisarin Aleksanteri II:n matkaa koskeneista huhuista. Matkailumajaa ei kuitenkaan rakennettu keisarille vaan turisteille, mutta perintöruhtinaan, vuodesta 1881 keisari Aleksanteri III:n ilmaisema ajatus matkustaa Aavasaksalle varmaankin edisti hanketta. Keisari ei koskaan matkannut Aavasaksalle, mutta matkailumajaa kutsutaan silti usein Keisarinmajaksi.[10]
Toinen vanha matkailurakennus on vuonna 1927 valmistunut "matkailijavaja", jonka suunnittelivat arkkitehdit Waldemar Wilenius ja Torsten Montell Aavasaksalle saapuvien matkailijoiden ruokailu- ja levähdyspaikaksi. Se oli yhdeltä sivultaan avonainen, katosmainen rakennus, ja sitä käytettiin myöhemmin tanssilavana. Vuonna 1999 siihen rakennettiin tilat kahvilalle.[11]
Vaaran lakialueella, matkailumajan lähellä, on myös jugend-tyylinen kioskirakennus, joka on siirretty Aavasaksalle vuonna 1959 palvelemaan matkailijoiden tarpeita. Kioski on alun perin vuodelta 1912 ja sen rakennutti Tornioon apteekkari Hans Borg. Tornion kaupunki hankki kioskin vuonna 1936 ja lahjoitti sen Aavasaksalle sijoitettavaksi vuonna 1959. Kioski on kunnostettu 1980-luvun alussa.[1][2]
Vaaran korkeimmalla kohdalla on Aavasaksan näkötorni, jonka rakennutti Tornionlaakson matkailuyhdistys. Vuonna 1969 valmistunut, pohjakaavaltaan vapaamuotoinen, punatiilipintainen torni edustaa orgaanisen modernismin arkkitehtuurisuuntausta. Näkötornin suunnittelivat arkkitehtiylioppilas Unto Siikanen ja arkkitehti Matti Lieto. Vuonna 2004 tornin huipulle tehtiin lasikatos.[12] Tornionlaakson matkailuyhdistys lahjoitti tornin sittemmin Ylitornion kunnalle.[13]
Muut rakennukset ja muistomerkit
muokkaaAavasaksalla on yksi Struven ketjun mittauspisteistä, mutta se on jäänyt näköalatornin alle. Maailmanperintöluetteloon kuuluvan Struven ketjun muistokyltti on näkötornin seinässä. Vaaran huipulla on myös Maupertuis’n retkikunnan muistokivi kyltteineen ja Ensio Seppäsen suunnittelema kirjailija Annikki Kariniemen patsas.[1]
Aavasaksalle johtaa yhdystie 9322. Vaaran laki on kallioinen, mutta siellä kasvaa myös puustoa.[1]
Vaaran laelle rakennettiin vuonna 2003 katsomo ja katettu ulkoilmanäyttämö, ja vuonna 2022 myös katsomon ylle rakennettiin suuri, kiistaa aiheuttanut katos. Arvostelua on aiheuttanut se, että esiintymislavan ja katsomon massiviset ja korkeat katosrakenteet näkyvät hallitsevasti maisemassa saaden lakialueen historialliset rakennukset näyttämään pieniltä niiden rinnalla ja peittäen samalla paviljongilta avatuvia näkymiä ja heikentäen historiallisen kruununpuiston kulttuurihistoriallista ja maisemallista arvoa.[14]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ a b Aavasaksan matkailumaja (rakennusperintörekisteri) Kulttuuriympäristön palveluikkuna kyppi.fi. 2.1.2015. Museovirasto. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ Hautajärvi, Harri: Autiotuvista lomakaupunkeihin. Lapin matkailun arkkitehtuurihistoria. Aalto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu, Arkkitehtuurin laitos; Aalto ARTS Books, s. 19–20, 90–98, 100–101, 2014.
- ↑ Hautajärvi, s. 55–67, 79, 82, 88–90.
- ↑ Hautajärvi, s. 55, 62, 88.
- ↑ Piippola, Irene & Takalo, Tapani: Lapinkävijät-projekti: Maupertuis'n astemittaus Tornionjokilaaksossa 1736–1737 (Internet Archivessa, tallennettu 10.2.2003) Lapin maakuntakirjasto, Pellon kunnankirjasto, Tornion kaupunginkirjasto, Lapin maakuntamuseo, Kultamuseo, Tornion maakuntamuseo, Lapin yliopisto ja Arktinen keskus. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ Hautajärvi, s. 56, 62, 88–89.
- ↑ Piippola, Irene & Takalo, Tapani: Lapinkävijät-projekti: Acerbib matka Lapissa (Internet Archivessa, tallennettu 3.2.2003) Lapin maakuntakirjasto, Pellon kunnankirjasto, Tornion kaupunginkirjasto, Lapin maakuntamuseo, Kultamuseo, Tornion maakuntamuseo, Lapin yliopisto ja Arktinen keskus. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ Hautajärvi, s. 91–98.
- ↑ Hautajärvi, s. 90–98.
- ↑ Hautajärvi, s. 95, 97.
- ↑ Hautajärvi, s. 98, 380.
- ↑ Keisarinmaja Aavasaksan Lappi. Viitattu 23.9.2017.
- ↑ Kauppinen, Kari: Aavasaksaa väitöskirjassaan tutkinut arkkitehti toivoisi vaaran markkinointia maisemallisena jalokivenä. Meän Tornionlaakso, 21.10.2021.
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aavasaksan kruununpuiston matkailurakennukset Wikimedia Commonsissa
