Avaa päävalikko

Aukusti Robert Niemi (25. heinäkuuta 1869 Lemu28. lokakuuta 1931 Helsinki) oli suomalainen kansanrunouden tutkija ja Helsingin yliopiston kansanrunouden professori.

HenkilöhistoriaMuokkaa

Niemen vanhemmat olivat ratsutilallinen Pietari Wilhelm Mattsson-Peinikkala ja Maria Kristina Juhantytär. Hän pääsi ylioppilaaksi Turun suomalaisesta lyseosta 1888 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1891 ja lisensiaatiksi 1899. Niemi teki kansanrunouden keruumatkoja Viroon 1898, Suomen ja Venäjän Karjalaan 1901 ja 1904 sekä Liettuaan 1900, 1902 ja 1909–1912.

Niemi toimi Suomalaisen kirjallisuuden seuran sihteerinä 1900–1909. Hän oli Helsingin yliopiston suomalaisen kansanrunouden ja kirjallisuuden dosentti 1899–1918, suomalaisen kansanrunoustieteen ylimääräinen professori 1918–1930 ja professori 1930–1931. Niemi toimi myös Töölön suomalaisen yhteiskoulun historian opettajana vuodesta 1912 ja Oulunkylän ruotsalaisen yhteiskoulun suomen kielen opettajana 1916–1918.

Niemi oli Karjalan sivistysseuran kunniajäsen vuodesta 1924 ja hänestä tuli Suomalais-liettualaisen yhdistyksen puheenjohtaja 1931 ja Kaunasin yliopiston kunniatohtori 1923. Niemi laati 1920 suunnitelman Liettuan kouluolojen järjestämisestä.

Niemen puoliso oli Hilma Elisabeth Nyholm. Heidän pojastaan Vilho Turo Väinämö Niemestä (s. 1908) tuli lääketieteen ja kirurgian tohtori.[1]

TeoksiaMuokkaa

  • Elias Lönnrotin lapsuus. Helsinki 1895.
  • Tutkimus Sakari Topelius vanhemman runokeräyksistä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1896.
  • Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä "Suru-runot sunmalaiset". Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1897.
  • A. J. Sjögrenin kansanrunokokoelma: Pietarin Keisarillisen tiedeakatemian omistaman käsikirjoituksen XXMVI vol. 20 mukaan julk. A. R. Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1898.
  • Kalevalan kokoonpano 1: Runokokous Väinämöisestä. (Väitöskirja.) Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 90. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1898.
  • Vanhan Kalevalan eepilliset ainekset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1898.
  • Kansanrunoja 1700-luvulta. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1899.
  • Elias Lönnrotin matkat, 1 osa: Vuosina 1828–1839. Suomennostyön tehnyt J. Hahl; ainekset kokosi A. R. Niemi; kartat toim. J. G. Granö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 98. Helsinki 1902.
  • Elias Lönnrotin matkat, 2 osa: Vuosina 1841–1844. Suomennostyön tehnyt J. Hahl; ainekset kokosi A. R. Niemi; kartat toim. J. G. Granö. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 98. Helsinki 1902.
  • D. E. D. Europæuksen kirjeitä ja matkakertomuksia. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1903, 1905.
  • Runonkerääjiemme matkakertomuksia 1830-luvulta 1880-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 109. Helsinki 1904.
  • Vienan läänin runot 1. Kalevalanaineiset kertovaiset runot: Toisinnot 1–700. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1908.
  • Vienan läänin runot 2. Kalevalanaineiset kertovaiset runot: Toisinnot 701–1027. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1908.
  • Kalevalan selityksiä. Eri tutkijain avustamana toimittanut A. R. Niemi. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 126. Helsinki 1910, 2. uud. laitos 1915–1916.
  • Lättiläisistä ja liettualaisista kosketuksista suomalaisessa kansanrunoudessa. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1911.
  • Lietuviu dainos ir giesmes šiaurrytinéje Lietuvoje. Kirj. A. R. Niemi ja A. Sabaliausko. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1912.
  • Tutkimuksia liettualaisten kansanlaulujen alalta. Suomalainen Tiedeakatemia, Helsinki 1913.
  • Liettualaisia häätapoja, teoksessa Kansatieteellisiä tutkielmia: Kaarle Krohnille hänen 50-vuotispäivänsä johdosta omistaneet työtoverit ja oppilaat. Suomalais-ugrilainen seura, Helsinki 1914.
  • Vanhan suomalaisen runomitan synnystä. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1918.
  • Vienan läänin runot 3. Lyyrilliset, opettavaiset, miete-, iva-, leikki- y.m. runot: Toisinnot 1273–2106. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1919.
  • Vienan läänin runot 4. Loitsuja: Toisinnot 1–822. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1919.
  • Medžiaga Lietuvos mokyklu̧ reformai: Kalbos žiūèjo St. Dabušis. Švietimo Ministerijos Komisioneris "Švyturio" B–ve, Kaunas 1920.
  • Vienan läänin runonlaulajat ja tietäjät. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1921.
  • Vienan läänin runot 4. Loitsuja: Toisinnot 822–2132. Lisiä: Toisinnot 2133–2543. Elämäkerrallisia tietoja runojen laulajista hakemistoineen. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki 1921.
  • Elias Lönnrot ja Vienan Karjalan runolaulajat. Kalevala-seura, Helsinki 1922.
  • Liettualainen kirjallisuus. Otava 1925.
  • Vellamon neidon onginta. Porvoo 1925.
  • Aunuksen, Tverin ja Novgorodin-Karjalan runot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 144. Helsinki 1927.
  • Heikki Meriläinen: Kansankirjailija ja Karjalan kansantiedon suuri kerääjä. Karjalan sivistysseuran julkaisuja 40. Helsinki 1927.
  • Kalevalan asemasta suomenkielisissä oppikouluissamme. Porvoo 1927. (Eripainos Kalevalaseuran vuosikirjasta 1927.)
  • Itsenäisyytemme velvoitukset: Puhe pidetty Lahdessa itsenäisyytemme 10–vuotispäivänä. Itsenäisyyden liiton julkaisuja, Helsinki 1928.
  • Liettualaisen kansantietouden alalta. WSOY 1928.
  • Raja– ja Pohjois–Karjalan runot 1: Kalevalanaiheiset kertovaiset runot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1929
  • Runontutkimuksemme metodista. WSOY 1929.
  • Raja– ja Pohjois–Karjalan runot 2. Muita kertovaisia runoja: Toisinnot 934–1480. Lyyrillisiä lauluja: Toisinnot 1481–3811. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1931.
  • Raja– ja Pohjois–Karjalan runot 3. Lyyrillisiä lauluja: Toisinnot 3812–4627. Loitsuja: Toisinnot 1–1549'. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1931.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 418. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.

Aiheesta muuallaMuokkaa