Sinfonia nro 13 (Šostakovitš)

Dmitri Šostakovitšin sinfonia nro 13 b-molli op. 113, alaotsikoltaan Babi Jar, kantaesitettiin Moskovassa 18. joulukuuta 1962. Teoksen esittivät Moskovan filharmoninen orkesteri ja valtiollisen mieskuoron ja Gnesin-instituutin kuoron bassolaulajat Kirill Kondrašinin johdolla; bassosolistina lauloi Vitali Gromadski.

  1. Adagio (Babi Jar)
  2. Allegretto (Huumori)
  3. Adagio (Kaupassa)
  4. Largo (Pelot)
  5. Allegretto (Ura)

Teoksen synty

muokkaa

Nikita Hruštšovin tuomittua Josif Stalinin julmuudet kuuluisassa puheessaan NKP:n keskuskomitealle vuonna 1956 alkoi Neuvostoliitossa lyhyt "suojasääksi" kutsuttu jakso, jolloin vallitsi vapaampi ilmapiiri. Vuonna 1961 Jevgeni Jevtušenko kirjoitti runoelman Babi Jar (Бабий Яр), jossa tuomitaan antisemitismi. Runoelma kertoo juutalaisten joukkomurhasta, jonka kansallissosialistit panivat toimeen Babyn Jarissa Kiovassa toisen maailmansodan aikaan vuonna 1941. Šostakovitš aloitti sinfoniansa säveltämisen tästä tekstistä mutta otti mukaan runoilijan ehdotuksesta neljä muuta, joista yksi (Pelot) on kirjoitettu varta vasten sinfoniaan.

Sinfonian kantaesityksen järjestäminen oli vaikeaa, sillä sekä säveltäjä ja runoilija että heidän teoksensa saivat osakseen viranomaisten kritiikkiä. Jevtušenkon runo tuomittiin epäisänmaalliseksi. Bassosolisteja painostettiin vetäytymään, ja kapellimestari Jevgeni Mravinski vaihtui Kirill Kondrašiniin. Esityksen täydellinen kieltäminen olisi ilmeisesti ollut poliittisesti epäviisasta sekä Šostakovitšin että Jevtušenkon nauttiman laajan kansainvälisen suosion takia. Sinfoniaa esitettiin kaksi kertaa, ennen kuin sensuuri kielsi sen.

Katso myös

muokkaa


Tämä musiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.