Sinfonia nro 4 (Šostakovitš)
Neljäs sinfonia (c-molli, op. 43) on kolmiosainen sinfonia, jota Dmitri Šostakovitš sävelsi syyskuusta 1935 toukokuuhun 1936.[1] Alkuperäiset harjoitukset esitystä varten keskeytettiin, sillä säveltäjä luki 28. tammikuuta 1936 Pravdassa julkaistun Sekasotkua musiikin sijasta -pääkirjoituksen[2], jossa hänet sekä hänen kaksi teostaan tuomittiin ja hänelle ennustettiin huonoa, mikäli muutosta tuotannossa ei kuuluisi.[1] Neljäs sinfonia kantaesitettiin vasta 30. joulukuuta 1961 Kirill Kondrašinin johdolla.[3] Ensimmäinen esitys länsimaissa pidettiin seuraavana vuonna.[1]
Neljäs sinfonia on sävelletty suurelle orkesterille, ja sen esitys kestää noin reilun tunnin. Säveltäjän oma ironinen modernismi on teoksessa yhdistetty mahleriaanisiin vaikutteisiin.[1]
Osat muokkaa
- Allegretto poco moderato – Presto
- Moderato con moto
- Largo – Allegro
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d Symphony No. 4 in C minor, Op. 43 AllMusic
- ↑ Chaos Instead of Music Seventeen Moments in Soviet History
- ↑ Historical Dictionary of Russian Music Daniel Jaffé (2012)
- Sinfonia nro 1
- Sinfonia nro 2 (”Lokakuulle”)
- Sinfonia nro 3 (”Toukokuun ensimmäinen”)
- Sinfonia nro 4
- Sinfonia nro 5
- Sinfonia nro 6
- Sinfonia nro 7 (”Leningrad-sinfonia”)
- Sinfonia nro 8
- Sinfonia nro 9
- Sinfonia nro 10
- Sinfonia nro 11 (”Vuosi 1905”)
- Sinfonia nro 12
- Sinfonia nro 13 (”Babi Jar”)
- Sinfonia nro 14
- Sinfonia nro 15