Avaa päävalikko

Šoorit (ven. Шорцы) ovat pääasiassa Kemerovon alueella Venäjän Länsi-Siperiassa elävä turkkilainen kansa. 1600-1700-luvun asiakirjoissa heistä käytettiin myös nimiä Kuznetskin tataarit, Kondoman tataarit ja Mra-Sun tataarit. 1600-luvun loppupuolelta lähtien šooreja alettiin käännyttää ortodoksiseen uskoon, mutta šamanismi ja animismi säilyivät pitkään tärkeinä osina perinteistä kulttuuria [1].

Useimmat šoorit asuvat Tom-joen sivujokien Kondoman ja Mra-Sun varsilla. Tätä aluetta on perinteisesti kutsuttu nimellä Vuori-Šooria. Šooreja asuu myös Hakassiassa ja Altain tasavallassa. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Venäjällä eli 12 888 šooria[2]. Šoorit puhuvat omaa šoorin kieltään sekä valtakieltä venäjää.

Šoorien kansa muodostui turkkilaisten, ugrilaisten, samojedilaisten ja ketiläisten heimojen sekoittuessa. Heidän perinteinen kulttuurinsa oli samankaltainen ​​kuin pohjois-altailaisilla ja hakasseilla. Šoorit saivat toimeentulonsa pääasiassa metsästyksestä, kalastuksesta, vähäisestä viljelystä sekä sembramännyn siementen poiminnasta. Sepän taidot sekä rautamalmin louhinta ja sulattaminen olivat myös tärkeitä elinkeinoja (tästä nimi seppä-tataarit).

Šoorien elämäntapa muuttui merkittävästi vuoden 1917 lokakuun vallankumouksen jälkeen. Monista tuli taitavia karjankasvattajia, viljelijöitä tai teollisuuden työntekijöitä.

Ympäristöaktivisti Alexander Arbatšakov voitti Whitley-palkinnon työstään šoori-yhteisöjen säilyttämiseksi[3].

LähteetMuokkaa