Avaa päävalikko

Åstorpin kunta

kunta Skånen läänissä Ruotsissa

Åstorpin kunta (ruots. Åstorps kommun) on Skånen läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Skåneen. Kunnan keskustaajama on Åstorp.[3]

Åstorpin kunta
vaakuna
vaakuna
Åstorp Municipality in Scania County.png
Valtio Ruotsin lippu Ruotsi
Lääni Skånen lääni
Maakunta Skåne
Keskustaajama Åstorp
Kuntakoodi 1277
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 92,35 km²
Väkiluku (31.12.2015)  ([2]) 15 193
 – Tiheys 164,5 as./km²









Åstorpin kunnan alueella sijainneet pitäjät.

Kunnan maapinta-ala on 92,35 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 15 193 henkeä (31.12.2015).[2]

Åstorpin kunta sijaitsee osittain tasaisella Ängelholmin tasangolla (Ängelholmsslätten), osittain puolestaan Söderåsenin harjualueella. Sen naapurikuntia ovat Helsingborgin kunta, Ängelholmin kunta, Klippanin kunta, Bjuvin kunta ja Svalövin kunta. Kunnan keskustaajama sijaitsee noin 20 kilometriä koilliseen Helsingborgista.

Vuonna 2007 kunnassa oli 53,72 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 57,8 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitysMuokkaa

Åstorpin taajaväkinen yhdyskunta muodostettiin vuonna 1887 Björnekullan maalaiskuntaan. Alue kuului Södra Åsbon kihlakuntaan tuolloisessa Kristianstadin läänissä. Vuonna 1946 Björnekulla ja siihen kuulunut taajaväkinen yhdyskunta muutettiin Åstorpin kauppalaksi, johon vuonna 1952 liitettiin Västra Brobyn maalaiskunta. Vuoden 1971 kuntauudistuksessa Åstorpin kauppala muuttui Åstorpin kunnaksi, johon liitettiin vielä Kvidingen kunta vuonna 1974. Vuosina 1932–1970 Kvidingen kunnassa oli ollut Kvidingen taajaväkinen yhdyskunta.

KuntavaakunaMuokkaa

Vaakunaselitys: Kilven vasemmassa osassa hopeisella taustalla ylösnoussut musta karhu, jonka kieli ja kynnet ovat kultaa, oikeassa osassa mustalla taustalla kaksi allekkain asetettua hopeista ratasta. (Ruotsiksi Sköld, kluven av silver, vari en uprest svart björn med tunga och klor av guld, och av svart, vari två stolpvis ordnade kugghjul av silver.)

Karhu tulee kihlakunnansinetistä, jonka kuva ei tiettävästi esitäkään karhua ja ratas viittaa teollisuuteen. Vaakuna vahvistettiin kauppalalle vuonna 1957 ja kunta otti sen käyttöön vuonna 1971.

VäestönkehitysMuokkaa

Åstorpin kunnan väestönkehitys 1950–2010
Vuosi Asukkaita
1950
  
8 369
1955
  
8 663
1960
  
9 144
1965
  
10 119
1970
  
10 630
1975
  
11 486
1980
  
12 946
1985
  
12 693
1990
  
13 123
1995
  
13 257
2000
  
12 873
2005
  
13 541
2010
  
14 737
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[6]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[7]
%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 3 447 22,7
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 989 6,5
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 110 7,3
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 9 647 63,5

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 112 Suomessa syntynyttä,[8] mikä vastasi 0,8 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 8,2 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 130 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 1,0 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 179 796 kruunua.[10] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 29 000 kruunua.[11]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[12]

  • 0–17-vuotiaat: 23,4 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,6 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 17,0 %

ElinkeinotMuokkaa

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[13][14] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%)
Työlliset
(%)
  alkutuotanto 2,6 1,9
  jalostus 37,4 32,1
  palvelut 59,3 65,2
  tuntematon 0,8 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 5 711 6 303
  työpaikkaomavaraisuus 90,6

TaajamatMuokkaa

Kunnassa on 3 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 91,9 prosenttia.[15] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 1 200 asukasta.[15] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[16]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Åstorp* 9 479[17]
2 Hyllinge 2 204
3 Kvidinge 1 854

Kunnan keskustaajama on lihavoitu. Asteriskilla (*) merkityt taajamat kuuluvat tähän kuntaan vain osittain, ja edellä on merkitty kunkin taajaman tähän kuntaan kuuluvan osan väestö. Koko Åstorpin taajamassa on 9 488 asukasta, ja se kuuluu pieniltä osin myös Ängelholmin kuntaan.[17]

Entiset taajamatMuokkaa

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Nyvång on sittemmin kasvaneet yhteen Åstorpin taajaman kanssa.[18]

PientaajamatMuokkaa

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamatMuokkaa

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

PolitiikkaMuokkaa

Vuoden 2002 kunnallisvaalien jälkeen sosiaalidemokraattien, Kansanpuolueen, Keskustapuolueen ja Kristillisdemokraattien koalitio on johtanut kuntaan. Oppositiossa ovat Kokoomus, Kommunens Framtid, Vasemmistopuolue ja Åstorpspartiet. Vuoden 2006 vaaleissa sosiaalidemokraatit menestyivät valtakunnallisesta trendistä poiketen hyvin ja muodostivat koalition Keskustapuolueen kanssa. Vuoden 2010 vaaleissa tuli pieniä muutoksia, mutta sosiaalidemokraatit ja Keskustapuolue jatkoivat kunnan johdossa.

Ronny Sandberg (sd.) on kokoaikainen kunnallisneuvos, kun taas Ulf G. Persson (kok.) on osa-aikainen oppositioneuvos.

KunnanvaltuustoMuokkaa

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, maakäräjäkuntien valtuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Åstorpin kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2014[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014
  Maltillinen kokoomus 4 6 7 9 9 8 11 10 11 7 7 7 5
  Keskustapuolue 11 10 7 7 6 5 4 3 2 2 2 2 2
  Liberaalit 2 4 4 2 4 3 2 2 2 2 2 2 1
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 0 0 0 2 1 3 2 1 1 1
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 21 20 20 21 20 21 17 22 18 13 15 14 14
  Vasemmistopuolue 0 0 2 2 1 0 0 0 3 1 0 0 0
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 3 4 7
  Muut 3 1 1 0 1 4 5 3 2 4 1 0 0
  Yhteensä[22] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 31 31 31 31

PiiritMuokkaa

 
Kartta Åstorpin kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

SeurakunnatMuokkaa

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

  • Björnekulla-Västra Broby
  • Kvidinge

Historialliset seurakunnatMuokkaa

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Björnekulla
  • Kvidinge
  • Kärreberga*
  • Västra Broby (Broby, Norra Broby)

KirkotMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. a b Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2015 och befolkningsförändringar 2015 (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  3. Åstorp Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Viitattu 5.7.2016.
  4. Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  5. Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  7. Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  8. Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  9. Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  10. Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  11. Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  13. Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  14. Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  16. Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. a b Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  18. a b Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  22. Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa