Yrjö Nurmio

Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen professorin arvonimen saanut historiantutkija ja valtionarkistonhoitaja.^[1]

Yrjö Nurmion vanhemmat olivat rovasti Henrik Nurmio ja Anna Alina Groundstroem.^[2] Hänen vanhempi veljensä oli jääkärieversti, kirjailija Heikki Nurmio.^[3]

Nurmio oli Hämeenlinnan maakunta-arkiston vt. johtaja 1927–1929, Mikkelin maakunta-arkiston va. johtaja 1934 sekä Kansallisarkiston valtionarkistonhoitaja 1949–1967.^[4]

Teoksia

Suomen sensuuriviranomaisten suhtautumisesta A. I. Arwidsonin julkaisuihin 1820-luvulla. Historiallinen aikakauskirja 1931.
Suomen sensuuriolot Venäjän vallan alkuaikoina vv. 1809–1829. (Väitöskirja.) WSOY 1934
Suomen postilaitoksen historia 1638–1938 osa 2: Suomen postilaitos vuosina 1808–1870. Posti- ja lennätinhallitus, Helsinki 1938.
Talonpoikaiskirjailija Antti Mannisen anomus suomenkielen aseman parantamiseksi vuodelta 1854. Helsinki 1940.
Vuoden 1850 kielisäännöksen yleispoliittista taustaa. Helsinki 1942.
J. V. Snellman ja Kuopion läänin kuvernööri Adolf Ramsay. Sensuuririitoja sata vuotta sitten. Historiallinen aikakauskirja 3/1946.
Maamme lukuseuroista ja niiden kirjastoista 1700-luvun lopulla ja 1800-luvun alkuvuosikymmeninä. Historiallinen aikakauskirja 1947
”Saiman lakkauttamista koskevat senaatin alkuperäiset pöytäkirjat”, Historiallinen Arkisto 52: Juhlajulkaisu Carl von Bonsdorffin kunniaksi hänen täyttäessään 85 vuotta 9.10.1947. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1947.
Taistelu suomen kielen asemasta 1800-luvun puolivälissä: Vuoden 1850 kielisäännöksen syntyhistorian, voimassaolon ja kumoamisen selvittelyä. WSOY 1947.
”Valtionarkistomme perustamisajoilta”, Historiallinen Arkisto 53: Suomen Historiallisen Seuran täyttäessä 75 vuotta 9.11.1950. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1950.
Suomen kielen professorin viran perustaminen v. 1850. Historiallinen aikakauskirja 2/1951.
F. A. von Platenin puhe Hämeenlinnan lukuseuran ensimmäistä vuosikokousta varten v. 1826. Historiallinen aikakauskirja 1952.
Suomen itsenäistyminen ja Saksa. WSOY 1957.
”Ratsumestari Per Elmeenin matka Pietariin v. 1788”, ”Suomen ulkopolitiikan suunnanmuutos syksyllä 1918 ja sen vaikutus kuningaskysymyksemme ratkaisuun: Poimintoja Lauri Ingmanin muistiinpanoista”, Historiallinen arkisto 1962: 1. Juhlajulkaisu Einar W. Juvan kunniaksi hänen täyttäessään 70 vuotta 7.1.1962. 1962.
”Suomen ja Saksan suhteet itsenäisyysjulkistuksesta v:n 1918 loppuun”, Itsenäisen Suomen ulkopolitiikan alkutaival. Toimittanut Päiviö Tommila. WSOY 1962.

Lähteet

↑ Litzen, Veikko: ”Nurmio, Yrjö (1901–1983)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 231–232. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.
↑ Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 497–498. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.
↑ Facta 2001, osa 12, p. 198. WSOY 1985.
↑ Suomen arkistolaitoksen vaiheet. (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

Nurmio, Yrjö hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)

[KB-1] Litzen, Veikko: ”Nurmio, Yrjö (1901–1983)”, Suomen kansallisbiografia, osa 7, s. 231–232. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2006. ISBN 951-746-448-7. Teoksen verkkoversio.

[Ellonen-2] Ellonen, Leena (toim.): Suomen professorit 1640–2007, s. 497–498. Helsinki: Professoriliitto, 2008. ISBN 978-952-99281-1-8.

[3] Facta 2001, osa 12, p. 198. WSOY 1985.

[4] Suomen arkistolaitoksen vaiheet. (Arkistoitu – Internet Archive)

[1]

[2]

[3]

[4]