Yleinen työttömyyskassa

organisaatio

Yleinen työttömyyskassa YTK (aiemmin Yksityisalojen työttömyyskassa), niin sanottu ”Loimaan kassa”, on suomalainen työttömyyskassa. YTK on perustettu 1991, ja se on jäsenmäärällä mitattuna Suomen suurin työttömyyskassa.[1] YTK:n mukaan 12.4.2021 jäseniä on yli 500 000.[2][3]

Yleinen työttömyyskassa YTK:lla on 246 työntekijää[4]. Kassa maksoi vuonna 2020 etuuksia noin 836 miljoonaa euroa[5].

YTK:n toimitusjohtaja on vuodesta 2018 alkaen ollut Sanna Alamäki. Sitä ennen toimitusjohtajana oli oikeustieteen kandidaatti, eMBA Auli Hänninen, joka oli ollut YTK:n toimitusjohtajana vuodesta 2009.[6] Loimaalainen yrittäjä Juho Paloheimo toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti[7].

Yleinen työttömyyskassa YTK:n hallitus 2021Muokkaa

Työttömyyskassalain mukaan työttömyyskassalla tulee olla hallitus. Hallituksen jäseneksi tai varajäseneksi voidaan valita 18 vuotta täyttänyt kassan jäsen.[8] Työttömyyskassoja valvovan Finanssivalvonnan antamien ohjeiden ja määräysten mukaan työttömyyskassan hallituksen jäsenillä tulisi olla "sellaista kokemusta ja asiantuntemusta, jonka avulla hallitus kokonaisuutena arvioiden pystyy tehokkaasti ohjaamaan ja valvomaan kassan ja sen toimivan johdon toimintaa sekä kantamaan vastuunsa kassan toiminnasta. Hallituksen koostuessa kassan toimialan laajuus huomioiden erilaista koulutusta ja kokemusta omaavista jäsenistä, heidän tietonsa ja taitonsa täydentävät toisiaan." [9]

YTK:n mukaan sen hallituksessa on juridista, taloudellista, työttömyysturvan, sijoitustoiminnan, johtamisen sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan osaamista. YTK:n hallituksen puheenjohtaja on Mikko-Pekka Hanski ja varsinaisina jäseninä ovat Mervi Airaksinen, Jari Rantala, Junno Roine ja Veera Svahn.[10]

HistoriaMuokkaa

Yksityisten työalojen toimihenkilöiden ja työntekijöiden työttömyyskassan (nykyinen Yleinen työttömyskassa YTK) perustivat 21.8.1991 yhteisellä sopimuskirjalla yleiskonttoristi Paula Paloheimo, kahvilamyyjä Varpu Kujala, tuotantosuunnittelupäällikkö Risto Lehtinen, tuotantopäällikkö Teuvo Kaukonen, valmistuspäällikkö Sisko Sairanen, myyntipäällikkö Hannu Määttänen, toimistopäällikkö Pirkko Vähätalo, osastopäällikkö Ari Heikkilä, suunnittelupäällikkö Tuulikki Noramaa sekä markkinointipäällikkö Jukka Ekuri. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti kassan säännöt 17.9.1991 ja kassa merkittiin työttömyyskassarekisteriin 18.9.1991 ja toiminta alkoi 1.1.1992.[11]

Loimaalainen entinen tekstiili- ja nahka-alan yrittäjä Juho Paloheimo[12] toimi YTK:n johtajana perustamisesta vuoteen 2005 asti[7]. Myöhemmin Kokoomuksen puoluevaltuuston varavaltuutettuna toiminut Paloheimo[13] perusteli kassan perustamista näin: "Länsimaisen demokratian parhaiden perinteiden mukaan palkansaajalla tulee olla valinnanvapaus myös työttömyysturvansa järjestämisessä."[12] Valinnanvapaus puuttui työttömyysvakuutuksessa, koska silloisessa kassajärjestelmässä työmarkkinat oli jaettu jäsenrajauksin ja ansidonnaisen työttömyysvakuutuksen sai käytännössä vain ammattiyhdistyksen jäsenyyden kautta, vaikka työttömyyskassalaki tällaisen järjestelyn erikseen kielsi[14].

Erikseen Paloheimo on todennut, että 90-luvun lama herätti huolta yrittäjäperheiden ja heidän työntekijöiden työttömyysturvasta. Varsinais-Suomen Yrittäjät ry pyysi Paloheimoa selvittämään ansioturvan järjestämistä ay-liikkeeseen kuulumattomille työntekijöille.[15] YTK:n hallituksen pitkäaikainen jäsen Aino Sainio on pitänyt YTK:n perustamisen syynä juuri tätä kassajärjestelmän epäkohtaa: ”Pienyrittäjillä oli paljon sellaisia työntekijöitä, jotka eivät kuuluneet mihinkään [työttömyyskassaan]. Näille haluttiin tarjota mahdollisuutta saada ansiosidonnaista työttömyyskorvausta.”[16]

Toiminnan alussa kassan jäseneksi pääsi jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä alle 65-vuotias toimihenkilö ja työntekijä, joka työskenteli yksityisellä työalalla.[17] Jäsenrajausta on kassan toiminnan aikana laajennettu ja nyt kassan sääntöjen mukaan kassan jäseneksi pääsee jokainen Suomessa asuva ja palkkatyötä tekevä toimihenkilö tai työntekijä, mikä tarkoittaa, että myös julkisella sektorilla työskentelevät pääsevät kassan jäseniksi [18]. Jäsenrajauksen muuttumisen myötä myös kassan nimi on muuttunut ja on nykyisin Yleinen työttömyyskassa YTK.[19]

Kassa on tullut tunnetuksi hyvästä asiakaspalvelusta ja sitoutuneista työntekijöistä. Tämä näkyy Great Place to Work sijoituksissa 2017[20] ja 2019[21]. Myös Innostavimmat sijoitus on näkynyt[22].

Vuonna 2020 YTK alkoi toteuttaa ympäristöohjelmaa ja vuonna 2021 YTK sai oikeuden käyttää WWF:n Green Office -merkkiä[23].

Palvelut ja jäsenmaksuMuokkaa

YTK tarjoaa jäsenilleen ansioturvan työttömyyden varalle. Jos ei ole työttömyyskassan jäsen, saa Kelasta pelkän peruspäivärahan tai työmarkkinatuen. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha määräytyy jäsenen henkilökohtaisten palkkatulojen mukaan. Työttömyysetuuksia säätelee Suomen lainsäädäntö. Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan lisäksi YTK maksaa myös vuorottelukorvausta sekä liikkuvuusavustusta.

Ansiopäivärahan hakemista varten YTK:lla on sähköinen asiointi OmaYTK[24], joka ohjaa joustavasti hakijaa hakemuksen täyttämisessä. Asioinnin kautta hakija voi myös olla suoraan yhteydessä YTK:hon omassa asiassaan. YTK:lla on kattava asiakaspalvelu, joka on auki jo arkipäivä ja chatbot, joka palvelee vuorokauden ja viikon ympäri[25].

YTK:n jäsenmaksu vuonna 2021 on 119 € vuodessa. Jäsenmaksu on vakuutusperusteinen eli jäsenmaksua maksetaan vain siitä ajasta, minkä on jäsenenä. YTK:n jäsen voi liittyä myös YTK-Yhdistykseen, joka tarjoaa muita työelämän vakuutuksia. YTK-Yhdistyksen jäsenmaksu on 18 euroa vuodessa.[26]

Työttömyyskassat ja ammattiliitot usein sekoitetaan toisiinsa, koska ammattiliitot markkinoivat ansiosidonnaista työttömyysvakuutusta osana palveluitaan. Työttömyyskassalain[27] mukaan liitot eivät voi järjestää ansiosidonnaista työttömyysvakuutusta, koska se on yksinomaan työttömyyskassojen tehtävä. Edelleen kassalain mukaan työttömyyskassan tehtävä on järjestää jäsenilleen työttömyysvakuutus. Muuta kassat eivät saa tehdä, joten YTK ei tarjoa jäsenilleen edunvalvonta- tai oikeusapupalveluita[28] eikä neuvottele työehtosopimuksista. Työttömyysturvalainsäädäntöön YTK tekee aloitteita ja antaa apua lainsäätäjille.

Vuoden 2006 alusta kassan rinnalle perustettu YTK-Yhdistys ry tarjoaa erillistä jäsenmaksua vastaan muun muassa oikeusturvavakuutuksen, tapaturmavakuutuksen ja oikeudellista neuvontaa.

YTK on julkaissut jäsenistönsä työttömyyttä kuvaavaa YTK barometria kuukausittain vuoden 2014 alusta.

LähteetMuokkaa

  1. Työttömyyskassat 2013 (pdf) (3. Työttömyyskassojen jäsenmäärät ja jäsenmaksut (Sivu 9); ja Liitetaulukko 1: Työttömyyskassojen jäsenmäärät 31.12.2013 sukupuolittain (sivu 34)) 23.9.2014. finanssivalvonta.fi. Viitattu 20.1.2015.
  2. Hiphip hurraa! Meitä on jo 500 000! - YTK ytk.fi. Viitattu 13.4.2021.
  3. Ajantasaista tietoa hakemusten käsittelystä ytk.fi. Viitattu 10.6.2020.
  4. Tilastotietoa työttömyysturvan käsittelyajoista - YTK ytk.fi. Viitattu 7.5.2021.
  5. Työttömyysluvut ja etuumenot edelleen korkealla ytk.fi. Viitattu 7.5.2021.
  6. http://www.ts.fi/uutiset/talous/1074315745/Loimaan+kassalle+osallistuva+johtaja
  7. a b Loimaan kassan johtokiista jäi ratkaisematta 12.10.2005. Turun Sanomat. Viitattu 22.7.2007. [vanhentunut linkki]
  8. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyyskassalaki 603/1984 www.finlex.fi. Viitattu 26.2.2019.
  9. www.finanssivalvonta.fi: Työttömyyskassoja koskevat määräykset ja ohjeet www.finanssivalvonta.fi. Viitattu 26.2.2019.
  10. Kuka johtaa YTK:ta? - YTK ytk.fi. Viitattu 26.2.2019.
  11. Juha Häkkinen: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41837/Progradu-tyo.pdf?sequence=5&isAllowed=y Loimaan kassa – Työttömyysvakuutusjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu] helda.helsinki.fi. Viitattu 7.5.2021.
  12. a b Jo neljännesmiljoonalla on yhteinen salasuhde Loimaalla 5.11.2004. Verkkouutiset. Viitattu 22.7.2007 (6.4.2020). [arkistolinkki]
  13. Kokoomuksen puoluevaltuusto kaudella 2006-2008 Kokoomus. Viitattu 22.7.2007. [arkistolinkki]
  14. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyyskassalaki 603/1984 www.finlex.fi. Viitattu 7.5.2021.
  15. Yksityisten työttömyyskassa: Kassanjohtajan katsaus 1992
  16. Juha Häkkinen: [https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/41837/Progradu-tyo.pdf?sequence=5&isAllowed=y Loimaan kassa – Työttömyysvakuutusjärjestelmän uusi toimija ja sen ympärillä käyty julkinen keskustelu] helda.helsinki.fi. Viitattu 7.5.2021.
  17. Sosiaali- ja terveysministeriö 1991, diaarinumero 613/415/91
  18. http://www.ytk.fi/fi/jasenyys/jasenkelpoisuus/
  19. YTJ - Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä - Yrityshaku tietopalvelu.ytj.fi. Viitattu 31.10.2017.
  20. Lari Kiviranta: YTK ylsi Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon | Loimaan Lehti loimaanlehti.fi. 10.2.2017. Viitattu 7.5.2021.
  21. Suomen Parhaat Työpaikat 2019 Great Place to Work Suomi. Viitattu 7.5.2021.
  22. Suomen innostavimmat työpaikat Innostavimmat. Viitattu 7.5.2021. (englanniksi)
  23. YTK on WWF:n Green Office ytk.fi. Viitattu 7.5.2021.
  24. OmaYTK - Vaivatonta ja helppoa asiointia - YTK ytk.fi. Viitattu 7.5.2021.
  25. Työttömyysturvaneuvonta - Suomen parasta asiakaspalvelua - Ota yhteyttä - YTK ytk.fi. Viitattu 7.5.2021.
  26. Liity jäseneksi ytk.fi. Viitattu 9.3.2020.
  27. Edita Publishing Oy: FINLEX ® - Ajantasainen lainsäädäntö: Työttömyyskassalaki 603/1984 www.finlex.fi. Viitattu 7.5.2021.
  28. Viljanmaa, Toni: Loimaan kassa kuorii laskukauden kermat Kauppalehti. 10.01.2009. Viitattu 4.10.2010. [vanhentunut linkki]

Aiheesta muuallaMuokkaa