Eläkeputki
Eläkeputki eli työttömyyspäivärahan lisäpäivät tarkoittaa suomalaisen iäkkään pitkäaikaistyöttömän oikeutta työttömyyspäivärahan lisäpäiviin, joiden perusteella voidaan maksaa ansio- tai peruspäivärahaa tietyin edellytyksin siihen asti kunnes henkilö pääsee vanhuuseläkkeelle.[1]
Edellytykset muokkaa
Oikeus lisäpäiviin oli aikanaan jo niillä ennen vuotta 1950 syntyneillä henkilöillä, jotka olivat täyttäneet 57 vuotta ennen kuin 500 päivää työttömänä tuli täyteen. Tämän jälkeen henkilö sai 60 vuotta täytettyään työttömyyseläkkeen. Tämä suomalainen eläkelaji ei koske enää vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneitä.
Niille vuoden 1950 jälkeen syntyneille henkilöille, jotka ovat täyttäneet 59 vuotta (1950–1954 syntyneet), 60 vuotta (1955–1956 syntyneet) tai 61 vuotta (1957–) ennen kuin 500 päivää työttömänä tulee täyteen, voidaan maksaa ansiosidonnaista päivärahaa tietyin edellytyksin lisäpäivien perusteella siihen saakka kunnes henkilö jää vanhuuseläkkeelle tai täyttää 65 vuotta. Edellytykset täyttyvät, kun henkilö on ollut eläkkeeseen oikeuttavassa työssä vähintään viisi vuotta viimeisen 20 vuoden aikana ennen lisäpäivien alkamista. Työtön henkilö on myös lisäpäivien aikana työttömänä työnhakijana.
Muutokset lisäpäiväoikeuteen ja eläkeputken poistuminen käytöstä muokkaa
Syksyllä 2019 neuvoteltiin kolmikantaisesti muutoksesta lisäpäiväoikeuteen. Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ehdottivat Suomen hallitukselle eläkeputken alarajan nostoa vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneille yhdellä vuodella.
Loppuvuodesta 2020 hallitus kertoi eläkeputken poistuvan asteittain vuodesta 2023 alkaen. Tuolloin työttömyysturvan lisäpäivien alaikäraja nousee vuodella vuonna 1963 syntyneillä eli he ovat oikeutettuja lisäpäiviin aikaisintaan 63-vuotiaina. Vuonna 1964 syntyneillä lisäpäivien alaikäraja nousee 64 vuoteen. Nykyisin vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneillä oikeus lisäpäiviin alkaa 62-vuotiaana. Vuonna 1962 syntyneet ovat siis viimeinen ikäluokka, jolla on mahdollisuus nykymuotoiseen eläkeputkea ja vuonna 1965 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jolta mahdollisuus eläkeputkeen poistuu.[2]
Lisäpäivien poistolla halutaan edistää ikääntyvien työllisyyttä. Lisäpäiväoikeuden poistuessa on tarkoitus vastaavasti kompensoida 55 vuotta täyttäneiden muutosturvaa irtisanomistilanteissa ja parantaa mahdollisuutta osa-aikatyöhön.[3]
Kritiikkiä ja vaikutus työllisyyteen muokkaa
Sosiaalipolitiikan tutkija, Kelan ryhmäpäällikkö Minna Ylikännön mukaan työttömyysputken oikeudenmukaisuus on kyseenalainen, koska se kohdistuu vain yhteen ikäryhmään.[4] Vatt:n tutkimukset ovat osoittaneet selvästi työttömyysputken heikentävän ikääntyvien työllisyyttä. Putken poistaminen parantaisi työllisyyttä.[4] Eläkeputken poistaminen olisi professori Roope Uusitalon mukaan useimpien ekonomistien kärkiratkaisu työllisyyden ja julkisen talouden parantamiseen.[5] 84 % ekonomisteista kannatti työttömyysputken poistamista, 3 % vastusti. Varmuuspainotetut luvut olivat 91 % ja 0 %.[6]
Eläkeputken leikkaaminen kahdella vuodella pidensi työuria 7 kuukaudella ja tuotti 22 000 euron lisäansiot niille, joita uudistus koski. Professori Roope Uusitalon mukaan tämä Tomi Kyyrän ja Hanna Pesolan artikkelin (2020) tulos oli selkeä. Työttömyyseläkeputken poistaminen onkin harvoja työllisyysesityksiä, joiden vaikuttavuudesta on tieteelliset kriteerit täyttävä näyttö.[7] Jo työttömyysputken alaikärajan noston 57 vuodesta 58 vuoteen laskettiin pienentävän 57–61-vuotiaiden työttömien väestöosuutta 0,8 %-yksiköllä ja nostavan heidän työllisyyttään 0,7 prosenttiyksiköllä. Ikärajan nosto useammalla vuodella vaikuttaisi enemmän.[8]
Putken alaikärajan kohdalla työttömyysriski voi olla kolminkertainen. Putken on katsottu kannustavan ikäsyrjintään ja passivoivan työttömiä.[9] Se saa irtisanomiset kohdistumaan iäkkäisiin työntekijöihin ja vähentää heidän kannustimiaan pysyä työpaikassaan tai hankkia uusia töitä.[10]
Lähteet muokkaa
- ↑ https://www.tyoelake.fi/elakkeet-eri-elamantilanteissa/ikaantyneiden-tyottomyysturva/#title (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ IL koosti: Näin eläkeputken poisto vaikuttaa suomalaisten elämään 18.12.2020. Iltalehti. Viitattu 7.1.2022.
- ↑ Hallituksen esitys 55 vuotta täyttäneiden työllisyysasteen nostamista koskevaksi lainsäädännöksi lausunnolle 19.11.2021. Valtioneuvosto. Viitattu 19.10.2022.
- ↑ a b Työttömyystukia saa noin 300 000 suomalaista – Näillä keinoilla hallitus voi pian yrittää saada heitä töihin Helsingin Sanomat. 13.1.2020.
- ↑ Työllisyyden Suomen ennätys (10/2020, sivu 17. "olisi kevään kehysriihi hyvä hetki nostaa pöydälle ehdotuksia, jotka kohentaisivat sekä työllisyyttä että julkisen talouden tilannetta. Useimpien ekonomistien listan kärjessä olisi eläkeputken poistaminen.") Suomen Kuvalehti. 6.3.2020.
- ↑ Eläkeputken poisto kohentaisi työllisyyttä Ekonomistikone. 5.2.2020.
- ↑ Päätöksiä epävarmuudessa (SK 38/2020, sivu 16) Suomen Kuvalehti. 18.9.2020.
- ↑ Ikääntyvien työttömyys ja työttömyysputki (03/2011, sivu 58) ELÄKETURVAKESKUKSEN RAPORTTEJA. 2011.
- ↑ Työttömyysputken imu voi olla liiankin vahva Helsingin Sanomat. 1.2.2010.
- ↑ Hallituksen työllisyyskiista kiteytyy yhteen tukeen: Grafiikat näyttävät, miksi eläkeputken poistosta nyt väännetään Helsingin Sanomat. 14.9.2020.