Yacouba Sawadogo (k. 3. joulukuuta 2023[1]) oli burkinalainen viljelijä, joka käytti perinteistä Zaï-nimistä viljelytekniikkaa aavikoitumisen ja kuivuuden vahingoittaman maaperän palauttamiseksi. Tällaisista tekniikoista käytetään nimiä agroforestry ja maanviljelijöiden hoitama luonnollinen regeneraatio.[2]

Dokumenttielokuva The Man Who Stopped the Desert (Mies joka pysäytti aavikoitumisen) kuvaa hänen elämäänsä.[3] Elokuva sai ensi-iltansa Britanniassa vuonna 2010.

Sawadogon äidinkieli oli mossi.[2] Vuonna 2018 hänet palkittiin Right Livelihood -palkinnolla.[4]

Varhainen elämä muokkaa

Sawadogo lähetettiin uskonnolliseen kouluun, jossa opiskelijoilla oli harvoin tarpeeksi ruokaa. Pienimpänä ja nuorimpana hän joutui lähtemään pois syömättä.  

Tausta muokkaa

Burkina Fason pohjoisosat kuuluvat Sahelin vyöhykkeeseen, joka on puolikuivaa aluetta Saharan autiomaan ja trooppisten savannien välissä. Alue kärsii säännöllisesti kuivuudesta. Viimeisin merkittävä kuiva aika oli vuosina 1972–1984, mikä johti nälänhätään ja satojen tuhansien ihmisten kuolemaan.[2]

Yksi kuivuuden vaikutus oli laajalle levinnyt aavikoituminen. Kuivuus, liiallinen laiduntaminen, huono maankäyttö ja ylikansoittuminen johtivat karun ja tuottamattoman maa-alan huomattavaan kasvuun. Näin kävi erityisesti rinteillä, koska viistoa maata on vaikea viljellä.[5] Viljelemättömällä maaperällä eroosio ja tiivistyminen vauhdittuivat. Tämä johti myös siihen, että pohjavesi laski metrin vuodessa 1980-luvulla.[2]

Maaperän kunnostaminen muokkaa

Yacouba Sawadogo alkoi yhdessä toisen paikallisen maanviljelyn uudistajan Mathieu Ouédraogon kanssa kokeilla tekniikoita vahingoittuneen maaperän kunnostamiseksi 1970-luvulla.[6] Hän luotti yksinkertaisiin, perinteisesti käytettyihin keinoihin kastella maata: cordons pierreux ja zaï reikiin. Sekä Sawadogo että Ouédraogo ovat sitoutuneet laajentamaan ja edistämään menetelmiään koko alueella.

Cordons pierreux muokkaa

 
Cordons pierreux Péyirissä, Burkina Fasossa.

Cordons pierreux tarkoittaa pellolle tehtyjä kapeita nyrkin kokoisten kivien jonoja. Niiden tarkoituksena on estää vettä valumasta pois ja siten muodostaa valuma-alue. Sade työntää lietettä pellon pinnan yli ja liete painautuu kivijonoa vasten. Veden virtauksen hidastuminen antaa vedelle enemmän aikaa imeytyä maahan. Kertynyt liete tarjoaa myös suhteellisen hedelmällisen paikan kasvien siementen itämiseen. Kasvit hidastavat vettä entisestään. Lisäksi kasvien juuret hajottavat tiivistyneen maaperän, mikä helpottaa veden lisäämistä.[7]

Zaï, Batodin kylässä, Tajaén kunnassa, Nigeriassa (Kesäkuussa 2012).

Zaï-reikiä muokkaa

Zaï-reiätkin keräävät vettä, mutta toimivat hieman eri tavalla kuin Cordons pierreux. Noin 20-30 cm syviä maahan kaivettuja Zaï-reikiä on perinteisesti käytetty karun maan entistämiseen. Yacouba Sawadogo keksi täyttää reiät lannalla ja muilla biologisesti hajoavilla jätteillä. Lanta houkuttelee termiittejä, joiden kaivamat tunnelit auttavat maaperää hajoamaan edelleen. Hän myös suurensi reikiä hieman.[5] Zaï-reikiä on käytetty puiden, durran ja hirssin viljelyyn.

Zaïden käyttö on johtanut myös siihen, että pohjavesi on noussut keskimäärin noin 5 metriä 1980-luvun puolivälistä vuoteen 2009.[2]

Tiedon ja kokemusten levittäminen muokkaa

Näiden menetelmien, erityisesti zaï-reikien, edistämiseksi Yacouba Sawadogo pitää joka toinen vuosi markkinapäivät tilallaan Gourgan kylässä. Osallistujat yli sadasta kylästä jakavat siemennäytteitä, vaihtavat vinkkejä ja oppivat toisiltaan.[8]

Konflikti Burkina Fason hallituksen kanssa muokkaa

Yli kaksikymmentä vuotta jatkunut työ antoi Yacouban Sawadogolle mahdollisuuden kasvattaa 250 000 m² kokoinen metsäalue.[6] Äskettäin tämä alue liitettiin hallituksen ohjelmalla lähistöllä sijaitsevaan Ouahigouyan kaupunkiin.[7] Ohjelman tarkoitus on lisätä kaupungin tuloja. Ohjelman määräysten mukaan Yacouba Sawadogolla ja hänen läheisillä perheenjäsenillään on jokaisella kymmenesosa yhden eekkerin (eekkeri on noin 400 m²) alueesta eivätkä he saa muita korvauksia.

Sawadogo yrittää hankkia 20 000 Yhdysvaltojen dollaria maan ostamiseen.[9]

Sawadogo yrittää nyt hankkia 100 000 euroa, koska maan arvo noussut 100 000 euroon hänen lisääntyneen hedelmöitystyönsä ansiosta.[3]

Lähteet muokkaa

  1. Burkina: le Prix Nobel Alternatif 2018, Yacouba Sawadogo n’est plus www.operanewsapp.com. 3.12.2023. Viitattu 13.12.2023. (ranskaksi)
  2. a b c d e Hertsgaard, Mark: Regreening Africa – In the dry Sahel, farmers are already adapting to climate change The Nation. 19.11.2009. Viitattu 5.8.2018. (englanniksi)
  3. a b The Man Who Stopped the Desert. 1080 Films. Arkistoitu 8.2.2015. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)
  4. Hannam, Peter    : 'Blessed': Tree regeneration pioneer Tony Rinaudo gets global gong     The Sydney Morning Herald    . 24.9.2018    . Arkistoitu 1.9.2020  . Viitattu 1.9.2020   . (englanniksi)   
  5. a b Kaboré, Daniel & Reij, Chris : The emergence and spreading of an improved traditional soil and water conservation practice in Burkina Faso . EPTD Discussion Paper No. 114. International Food Policy Research Institute (IFPRI) , 2004 . Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.9.2020). (englanniksi)
  6. a b Whiting, Alex    : 'They will destroy my father's grave,' says farmer who turned back the desert     Reuters    . 26.9.2016    . Arkistoitu 1.9.2020  . Viitattu 1.9.2020   . (englanniksi)   
  7. a b Mann, Charles C.: Soil – Our Good Earth National Geographic Magazine. Syyskuu 2008. Arkistoitu 11.12.2016. Viitattu 11.12.2016. (englanniksi)
  8. IK Notes #77: Indigenous innovation in farmer-to-farmer extension in Burkina Faso. The World Bank. Helmikuu 2005. Arkistoitu 22.9.2008. Viitattu 15.9.2008. (englanniksi)
  9. Leonard, Andrew: How to help Yacouba Sawadogo Salon.com. 12.9.2008. Viitattu 1.9.2020. (englanniksi)