Maan tiivistyminen
Viljelysmaan tiivistyminen on seurausta maatalousmaan käsittelystä mekaanisesti useimmiten liian märkänä.
Hyvärakenteisessa viljelysmaassa on kestävä mururakenne, maa kestää muokkausta, se ei liety eikä kuivu kovaksi. Ilmahuokosten yhtenäinen rakenne ulottuu syvälle.[1]
Tehokkuusvaatimusten kasvaessa maata käsittelevien koneyksiköiden pyörien aiheuttama pintapaine vaikuttaa haitallisesti maan rakenteeseen. Käsittelykertojen lukumäärä korreloi edelleen tiivistymisen etenemiseen. Luonnon oma muokkaava vaikutus eli routa palauttaa tehokkaasti maan rakennetta ennalleen. Maan tiivistyminen on erityisesti hienojakoisten savi- ja hiesumaiden ongelma. Jos maan kuormittaminen on jatkuvaa, maan tiivistyminen ei poistu pellosta. Kriittisiä työvaiheita ovat lannan levitys aikaisin keväällä, kun maa on vielä märkää ja myöhään syksyllä tapahtuva sadonkorjuu ja maan muokkaus.[2]
Talvien muuttuessa vähäroutaisemmiksi ainoa keino säästää viljelymaan rakennetta on siirtyä entistä enemmän suorakylvöön peltoja kyntämättä ja muokkaamatta. Toinen merkittävä maan rakenteen parantaja on sopiva kasvinvuorotus: vilja, öljykasvi, nurmi ja mahdollisesti vielä viljan kanssa samanaikaisesti kasvatettava aluskasvi, joka viljankorjuun jälkeen jää maahan maanparannusaineeksi.[1]
Maan tiivistyminen huonontaa satoa heikentämällä kasvien ravinteiden saamista.[3] Maan tiivistymisen arvioimiseksi on olemassa mittalaitteita ja myös yksinkertainen lapiotesti.[4]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Hyvärakenteinen maa Hankkija Oy. Viitattu 30.7.2015. [vanhentunut linkki]
- ↑ Saarinen, Vilho & Saarinen, Juha-Matti: Lannan kevätlevityksen yhteydessä tapahtuvan maan tiivistymisen satovaikutukset, s. 8. Opinäytetyö, kevät 2015. Seinäjoen ammattikorkeakoulu, 2015. Teoksen verkkoversio (viitattu 30.7.2015).
- ↑ Maan tiivistyminen heikentää ravinteiden ottoa 21.4.2008. Farmit Websiste Oy. Viitattu 30.7.2015.
- ↑ Salonen, Saara: Lapiotesti antaa ensi käden tietoja omista pelloista Elokuu 2002. Agrimedia Oy. Viitattu 30.7.2015.