Wikipedia

Wreden pasaasi

jalankulkukäytävä Helsingissä
 Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Tarkoittavatko nimet Wreden pasaasi ja Vanha kauppakuja tosiaan näitä rakennuksia kokonaisuudessaan, vai ainoastaan niiden sisäpihaa ja sinne johtavia porttikäytäviä, jotka muodostavat korttelin läpi kulkevan jalankulkuväylän?

Wreden pasaasi eli Vanha kauppakuja (myös muodossa Wanha kauppakuja) on kahden kivitalon muodostama kokonaisuus Helsingin Kluuvin kaupunginosassa. Kokonaisuus on saanut nimensä korttelin läpi ulottuvan kauppakujan mukaan. Itse kuja tunnetaan kansan suussa myös leikillisellä nimellä ”mummotunneli”. Pasaasin muodostavat Pohjoisesplanadin ja Mikonkadun kulmassa oleva Wreden talo (Pohjoisesplanadi 35) sekä Aleksanterinkadun ja Mikonkadun kulmassa oleva Centralin talo (Aleksanterinkatu 46). Vuosina 1888 ja 1892 valmistuneen uusrenessanssityylisen rakennuskokonaisuuden suunnitteli arkkitehti K. A. Wrede, joka oli myös ensimmäisen osan toinen rakennuttaja.

Wreden pasaasin eteläpää eli Wreden talo (Pohjois-Esplanadi 35).
Vanha kauppakuja.

Nimi muokkaa

Arkkitehtipiireissä kokonaisuus tunnetaan Wreden pasaasina, mutta sen virallisena nimenä on ollut vuonna 1958 järjestetyn nimikilpailun jälkeen Vanha Kauppakuja.[1] Sisäänkäyntien yllä nimi lukee muodossa Wanha kauppakuja.[2] Kansan suussa itse käytävä tunnetaan nykyään myös nimellä ”mummotunneli”. Siellä on useita ravintoloiden terasseja, joiden sanotaan olevan keski-ikäisten juhlijoiden suosiossa. Kujan ravintoloita ylläpitää HOK-Elannon omistukseen vuonna 2013 siirtynyt Center-Inn.[3]

Historia muokkaa

 
Wreden talo 1900-luvun alussa.

Carl Ludvig Engel kaavoitti korttelin 95b entiselle Kluuvinlahden täyttömaalle vuosina 1837–1838. Esplanadin ja Mikonkadun kulmauksessa sijaitsi alun perin professori Nils Abraham af Ursinin itselleen rakennuttama yksikerroksinen asuintalo, jossa asui hänen jälkeensä jalkaväenkenraali J. M. Nordenstam. Aleksanterinkadun kulmatontilla oli nahkurimestari G. A. Dahlin talo. Arkkitehti K. A. Wrede ja rakennusmestari J. H. Helenius ostivat Esplanadin kulmatontin lainarahalla Nordenstamin perillisiltä ja rakennuttivat sille talon puolessatoista vuodessa vuosina 1887–1888.[4] Wrede muutti siihen myös itse asumaan.[5] Hän suunnitteli vuonna 1889 pasaasinsa jatkeeksi niin sanotun Centralin talon, jonka rakennutti kauppaneuvos Julius Tallberg vuosina 1890–1892. Sen jälkeen kauppakäytävä ulottui koko korttelin läpi.[6]

Kauppakujat olivat 1800-luvulla uusi rakennustyyppi. Wrede oli tutustunut niihin vuosina 1885–1886 eri puolille Eurooppaa suorittamallaan opintomatkalla. Innoittajina saattoivat toimia muun muassa hänen ihastelemansa Brysselin kauppakujat, kuten vuonna 1847 valmistunut Galeries Royales Saint-Hubert. Wreden pasaasissa rakennusten sisäpihana toimiva kujatila on 80 metriä pitkä ja 8 metriä leveä. Kokonaisuuden yleisilme on yhtenäinen, mutta kahden talon julkisivujen seinäkoristelut eroavat. Rakennusten tyyli edustaa italialaista palatsia jäljittelevää uusrenessanssia, barokki- ja rokokoo-aineksilla täydennettynä.[7] Centralin talon porraskäytävässä on komeat Salomo Wuorion toteuttamat seinä- ja kattomaalaukset, jotka entisöitiin 1980-luvulla.[8]

Wrede joutui myymään taloudellisten vaikeuksiensa vuoksi osuutensa Pohjoisesplanadin kulmatalosta vuonna 1898. Vuodesta 1905 alkaen rakennus oli 1940-luvun lopulle saakka Joutsenen veljesten omistuksessa. Vuosina 1952–1965 osake-enemmistön omisti Oy Machinery Ab ja sen jälkeen Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankki (SKOP), joka oli ostanut Centralin talon jo vuonna 1925.[9] SKOP:n pääkonttori toimi Aleksanterinkadun kulmatalossa vuodesta 1926[10] aina 1990-luvulla tapahtuneeseen konkurssiin asti.

Suurin osa kummastakin talosta oli alkujaan asuinkäytössä, mutta 1950-luvulla asunnot muutettiin toimistoiksi. Centralin talossa toimi alusta alkaen aina vuoteen 2015 asti ravintola König.[11] Rakennuksessa olivat myös Yleisradion studiot vuosina 1927–1934.[12] Nykyään Mikonkadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa toimii Louis Vuitton -muotiketjun ainoa myymälä Suomessa.[13]

Lähteet muokkaa

  • K. A. Wrede ja 100-vuotias pasaasi, Helsingin kaupunginmuseo, Helsinki 1988. ISBN 951-771-816-0.
    • Saara Peltola: ”Arkkitehti K.A. Wreden (1859–1943) elämä ja tuotanto”, emt.
    • Sinikka Vainio: ”Unelma Eurooppalaisesta suurkaupungista”, emt.
    • Sinikka Vainio: ”Vanhan kauppakujan vaiheita 100 vuoden ajalta”, emt.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Peltola 1988, s. 66.
  2. ↑ Kuva kauppakujan sisäänkäynnistä Viitattu 20.8.2012.
  3. ↑ Sakari Nupponen: Mummotunneli menee remonttiin (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Uutiset 22.8.2014.
  4. ↑ Vainio 1988, s. 8, 11.
  5. ↑ Peltola 1988, s. 73.
  6. ↑ Vainio 1988, s. 13, 16, 20.
  7. ↑ Peltola, s. 63, 67, 75–80.
  8. ↑ Aleksanterinkatu 46 (Arkistoitu – Internet Archive) Gerda ja Salomo Wuorion säätiö. Viitattu 20.8.2012.
  9. ↑ Vainio 1988, s. 12, 18.
  10. ↑ Vainio 1988, s. 135–137.
  11. ↑ Ravintolamyllerrys jatkuu – 1892 perustettu ”Kuningas” lopetti Helsingin Uutiset. 2.4.2015. Arkistoitu 18.11.2018. Viitattu 12.1.2018.
  12. ↑ Vainio 1988, s. 135, 139–140.
  13. ↑ Helsingin keskustassa on laukkukauppa, joka tekee järjetöntä tulosta Iltalehti 9.9.2021. Viitattu 18.12.2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Wreden_pasaasi&oldid=20641335”