Wikipedia:Medianäkyvyys/2022

Tällä sivulla on lueteltu uutisointeja ja juttuja, joita on julkaistu Wikipediasta suomalaisessa mediassa tai suomenkielisestä Wikipediasta mediassa.

Wikipedia uutisissa

Helmikuu

21. helmikuuta, Johannes Blom, Tavallisena torstaiyönä 20 vuotta sitten avattiin uusi väylä tiedon valtatielle – suomenkielinen Wikipedia täyttää tänään pyöreitä vuosia (Yle.fi)
21. helmikuuta, Suomenkielinen Wikipedia perustettiin 20 vuotta sitten + Timo Jyringin haastattelu (video esitettiin muun muassa Yle Uutisten lähetyksessä klo 18.00)
21. helmikuuta, Rasmus Montonen, Maaseudun Tulevaisuus: Ammattina Wikipedia (Maaseudun Tulevaisuuden Wikipedia 20 vuotta -juttu, mukana Johanna Janhosen haastattelu)
- 25.2. Maaseudun tulevaisuus, Rasmus Montonen, Johanna Janhonen kirjoittaa tilauksesta artikkeleja Wikipediaan – uusille wikipedisteille löytyy vapaassa tietosanakirjassa aina tarvetta

Maaliskuu

2.3. Mikrobitti, Joakim Kullas, Venäjä uhkaa sensuroida koko Wikipedian – väittää Ukrainan sodasta kertovaa artikkelia laittomaksi (maksumuurin takana)
- Tietoviikko, Venäjä raivostui Wikipedialle – Artikkeli Ukrainan sodasta oli liikaa, uhkaa sensuroida koko sivuston (sama uutinen kuin Mikrobitissä, maksumuurin takana)
- Tekniikka ja talous, Venäjä raivostui Wikipedialle – Artikkeli Ukrainan sodasta oli liikaa, uhkaa sensuroida koko sivuston (sama uutinen kuin Mikrobitissä, maksumuurin takana)
Tietoviikko, 22.3.2022, Kreml hengittää Wikipedian niskaan – venäläiset turvautuvat yllättävään keinoon tiedon saamiseksi (artikkeli Kiwixin lataamisesta Venäjällä)

Huhtikuu

5.4. MTV3 Uutiset, Luhtala, Jouko 5.4.2022, Venäjä uhkaa Wikipediaa sakoilla: "Tiedot Ukrainasta vääriä ja laittomia"
- Rkn.gov.ru, 5.4. Википедия должна удалить материалы с недостоверной общественно значимой информацией (eng: Wikipedia must remove materials with inaccurate information of public interest) RKN:n oma tiedote asiasta.
Mikrobitti, Panu Räty, huhtikuu 2022, Ilmiö Wikipedia, Maailman tärkein hakuteos (laaja, 10 sivun artikkeli Wikipediasta, maksumuurin takana)
Tietoviikko, Timo Tamminen, 8.5.2022, Putin varoittaa venäläisiä Wikipediasta – taustalla huoli katastrofaalisesti sujuvasta sodasta? (uutisessa viitattu twiitti Putinin haastattelusta ria.ru:ssa)
- Tekniikka ja talous, Timo Tamminen, 15.5.2022, Wikipedia aiheuttaa nyt harmaita hiuksia Vladimir Putinille (sama kuin Tietoviikon uutinen)

Kesäkuu

Seurujärvi, Sáárákáisá: Kuldâl jienâ: Britt-Inga Näkkäläjärvi já Saammâl Suominen mielâst kesipargo meerhâš ruuđâ já keessiv ij taarbâš láškuttâllâđ Yle Säämi. 13.6.2022. Viitattu 14.6.2022. (inarinsaameksi)
Lehtinen, Don: Wikimedia-säätiö valitti moskovalaiseen tuomioistuimeen päätöksestä, joka vaatii poistamaan "disinformaation" venäjänkielisistä artikkeleista (Päivittyvä seuranta -sivu). Helsingin Sanomat 13.6.2022.
Alander, Maija: Faktatiedon hämmästyttävimmät nurkat Helsingin Sanomat 18.6.2022. (kertoo Depths of Wikipedia -sometilistä, joka nostaa esiin kummallisia aiheita käsitteleviä Wikipedia-artikkeleita)
Kullas, Joakim: Massiivinen Wikipedia-huijaus paljastui – nainen väärensi Venäjän historiaa vuodesta 2010 saakka Mikrobitti. 30.6.2022. Viitattu 20.8.2022. (maksumuuri)
- Cheung, Rachel: A Bored Chinese Housewife Spent Years Falsifying Russian History on Wikipedia Vice. 13.7.2022. Viitattu 20.8.2022. (englanniksi)

Syyskuu

Aki Jörgensen: Yrittäjä Johanna Janhonen kirjoittaa Wikipediaan asiakkaistaan rahaa vastaan, ja kaikki eivät pidä siitä – nyt hän sai porttikiellon osaan tietosanakirjasta (maksullinen artikkeli) Sunnuntaisuomalainen. 11.9.2022.

Lokakuu

Bonsdorff, Juri von: Yhdysvaltalaisten luottamus vaaleihin romahti – polku voi viedä kohti vallankumousta, sanoo äänestysturvallisuuden asiantuntija Yle Uutiset. 5.10.2022. Viitattu 5.10.2022.

Marraskuu

Venäjä langetti Wikipedialle sakot Ukrainaa koskevien artikkeleiden takia (Päivittyvä uutissivu, Arkistoitu 1.1.2022). Yle 1.11.1022.
Virtanen, Jori: Anonymous hyökkäsi Kiinaan – syynä muokkaussota Wikipediassa Mikrobitti 1.11.2022.
Löyttyniemi, Raili: Wikipediassa tekemisen vapaus johtaa joskus muokkaussotiin – kokenut wikipedisti antaa viisi vinkkiä vapaan tietosanakirjan käyttöön Yle Oppiminen. 8.11.2022. Viitattu 6.12.2022.

Joulukuu

Siikarla, Siiri: Ella Junnila luki Wikipediasta jymypaljastuksen itsestään – kommentoi hillittömällä tavalla is.fi. 6.12.2022. Viitattu 6.12.2022.

Wikipedia mainitaan

Hosseini, Silvia: Oikein pitkä tie Helsingin Sanomat. 2.1.2022. Viitattu 2.1.2022. "Äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa vaikuttaa piilokaanon: heikosti lukevat lukion ekaluokkalaiset pannaan tavaamaan Seitsemää veljestä, mikä on heille liian vaikeaa. Tai lukemisen sijaan teetetään tehtävä, jossa pitää tutustua kirjailijaan – toisin sanoen lukea Wikipedia-artikkeli. Se taas on ihan liian helppoa."
Seiska, 8.1.2022, Milla Leinonen, Jenni Poikelus täytti 34 vuotta - outo syntymäpäivä hämmentää: "En tiiä ite enää" (Wikipedian mukaan tänään on mun syntymäpäivä. Mun mielestä se oli eilen (...). Laitoin joskus Instaan mun syntymäpäivään liittyvän päivityksen 7. tammikuuta ja sit joku merkkas sen Wikipediaan lähteeks mun syntymäpäivälle. Sit myöhemmin Seura teki musta jutun, johon merkkas mun syntymäpäivän käyttäen lähteenä Wikipediaa. Sit joku päivitti Wikipediaan mun syntymäpäivän lähteeks sen Seuran jutun.)
Oskari Onninen: Onko kukaan enää mitään? Helsingin Sanomat 6.2.2022. – Kuka kukin on -kirjaa käsittelevässä artikkelissa mainitaan Wikipedia useita kertoja. ”Asetelma onkin ollut päinvastainen kuin ensiksi ajattelisi. Ruotsissa sikäläisen Wikipedian artikkeleita kirjoittavat aktiivit ovat kiittäneet paikallista Vem är det -henkilötietosanakirjaa erinomaiseksi lähteeksi.”
Nord, Minna: Venäjän suurlähetystön alueen nimi muutettiin Zelenskyin puistoksi reittioppaassa Iltalehti. 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. Avoin katukartta toimii verkkotietosanakirja Wikipedian tavoin, johon kuka tahansa voi päivittää sinne kartta- ja paikkatietoja.
Kiviranta, Varpu: Volodymyr Zelenskyy Park ilmestyi Venäjän suurlähetystön kohdalle HSL:n Reittioppaassa Yle Uutiset. 10.3.2022. Viitattu 10.3.2022. Se on ikään kuin karttojen Wikipedia. Kuka tahansa voi tehdä siihen muokkauksia.
Wallenius, Miki: Kuvasovellus tekee kenestä tahansa kulttuuriperinnön luojan: näin omat kotikulmat voi dokumentoida tulevia sukupolvia varten Yle Uutiset. 3.4.2022. Viitattu 5.4.2022. Tässä luodaan tulevaisuuden kulttuuriperintöä. Jatkossa kuvista voi olla hyötyä museoille, tutkijoille, Wikipedialle ja kenelle tahansa paikasta kiinnostuneelle,...
Helin, Satu: Venäjän valheet – Minkälaista tietoa venäläiset saavat netistä? Yle Uutiset. 10.4.2022. Viitattu 10.4.2022. Googlen kymmenestä ensimmäisestä hakutuloksesta pääset avaamaan vain kaksi. Molemmat vievät venäjänkieliseen Ukrainan sodasta kertovaan Wikipedia-artikkeliin.
Vilkman, Sanna: Toivon lähettiläs Yle Uutiset. 12.6.2022. Viitattu 12.6.2022. Vaikka Viktor Drevitski on ukrainalainen, ei hän jaksa närkästyä siitä, että Wikipediaa myöten häntä tituleerataan venäläisnäyttelijäksi.
Juhani Lindholm, Sanottu ja tehty. Parnasso 3/2022 s. 11 Wikipedia-artikkelin tärkeilemätön maininta "Hyrkäs valmistui maisteriksi 1990-luvun lopulla 27 vuoden opintojen jälkeen" voisi aivan hyvin olla hänen itsensä kirjoittama.
Punkari, Pasi: Työväentalot kartoitetaan koko Suomesta – taloista tehdään ehdotuksia Unescon maailmaperintölistalle 21.6.2022. Yle. Viitattu 21.6.2022. ”Työväentaloista on meneillään maailmanlaajuinen sarjanimeämishanke, jota johtaa Tanskan työväenmuseo Arbejdermuseet. Maailmanperintölistalla ei ole tällä hetkellä yhtään työväenliikkeeseen liittyvää kohdetta. Kaikista Suomen työväentaloista pyritään selvityksen aikana laatimaan artikkeli verkon avoimeen tietosanakirjaan Wikipediaan. Alussa Wikipediassa oli tietoja noin 20 työväentalosta, nyt tietoja on saatu yli sadasta.” Suomessa työväentaloja kartoittaa Työväenmuseo Werstas.
Paukku, Timo: Tekoälyn kuuluisa testi vuodelta 1950 nykyaikaistetaan – Vielä ei ole tekoälyä, joka läpäisisi älyttömän tiukan seulan Helsingin Sanomat. 29.6.2022. Viitattu 1.7.2022. ”Yhdessä kokeessa tekoälyn pitää päivittää artikkeli Wikipediaan uuden tiedon perusteella.”
Janhonen, Johanna: Onko kaikista asioista pakko olla mielipide? Suur-Jyväskylän Lehti. 31.8.2022. Viitattu 12.9.2022. ”Viitattu Wikipedian artikkeliin mielipiteistä ja pohdittu wikipedistien roolia mielipidevaikuttajina”
Salo, Sanna: William ja Catherine perivät Charlesin ja Camillan tittelit: tärkein vielä tulossa Iltalehti. 9.9.2022. ”Tällä hetkellä Williamia ja Catherinea kutsutaan parin virallisella Instagram-tilillä Cornwallin ja Cambridgen herttuaksi ja herttuattareksi. Wikipedia-sivullaan Williamiin viitataan Rothesayn, Cornwallin ja Cambridgen herttuana.”
Salminen, Solmu: Venäläinen johtaja kuollut omituisesti Iltalehti. 29.9.2022. Jutussa kerrotaan venäläisen rautatieyhtiön erään johtajan kuolemasta epäselvissä olosuhteissa ja todetaan lopuksi: ”Kuluvana vuonna toistakymmentä venäläistä vaikuttajaa on kuollut epäselvissä olosuhteissa. ... Kuolemat ovat herättäneet niin paljon huomiota, että niitä varten on perustettu oma Wikipedia-sivu.” Jutun lopussa oleva linkki johtaa englanninkielisen Wikipedian artikkeliin.
Anna Kortelainen kirjoittaa Turun Sanomien kolumnissaan 1.10.2022 lähdeviitteiden käytöstä tietokirjoissa mainiten Wikipedian neljästi. Hän kirjoittaa muun muassa ”Wikipediassakin on viitteet eikä se tiettävästi ole vienyt siltä yhtäkään lukijaa.” Lehden digitilaajat voivat lukea artikkelin täältä. (Viitattu 8.10.2022)

Koppinen, Mari: Elokuva iskelmätähti Kikasta näyttää harvinaislaatuisesti naisen luisumisen alkoholismiin Helsingin Sanomat. 11.10.2022. – Helsingin Sanomien elokuva-arvostelija Mari Koppinen kuvaa laulaja Kikasta kertovan elokuvan Kikka! arvostelussa elokuvan alkupuolta seuraavasti: ”Alkupuoliskollaan elokuva marssittaa nähtäville kuvitetun, näytellyn ja soivan Wikipedia-artikkelin, joka toistaa uskollisesti ja hieman kotikutoisen oloisesti Kikan (Sara Melleri) elämän avainkohtia.”.
Kinnunen, Kalle: Laulaja, josta tehtiin nähtävyys Suomen Kuvalehti. 6.10.2022. – Suomen Kuvalehden elokuva-arvostelija Kalle Kinnunen ammentaa samasta lähteestä Kikka-arviossaan: ”Päähenkilön sisäinen elämä ja viihdemaailman alistavien muottien loogisesti jatkuva paine erottavat teoksen koivusalolaisista Wikipedia-elokuvista.”
Halonen, Antti: Jos Putinille kävisi köpelösti, tämä mies nousisi Kremlin herraksi – tällainen on Venäjän vähän tunnettu pääministeri Iltalehti. 18.10.2022. ”Mišustinilla oli maine matalan profiilin poliitikkona. Amerikkalainen CNN uutisoi, että nimitystä edeltävänä päivänä Mišustinilla ei ollut edes englanninkielistä Wikipedia-sivua.”
Majander, Antti: Nämä kuusi kirjaa ovat ehdolla Tieto-Finlandian voittajaksi – Aiheet Turun palosta ympäristötuhoon Helsingin Sanomat. 8.11.2022. ”Saimme luettavaksemme paitsi hyviä, hienoja ja viimeisteltyjä kirjoja, kuten nämä tänään ehdolle asetettavat, myös toisenlaisia teoksia” (..) ”Vaikka Wikipedia on periaatteessa hieno, demokraattinen projekti, sieltä copypastaaminen tai mikään ilman lähdeviitteitä lainaaminen ei kuulu laadukkaaseen tietokirjaan.” (Tieto-Finlandia-palkinnon ehdokkaat valinneen raadin puheenjohtaja Suna Vuori puheessaan ehdokkaita julkistettaessa)
Kastemaa, Heikki: Sata suomalaista klassikkoa, Kritiikin Uutiset 9.12.2022. Pakinan kuviteltu ministeri luonnehtii Sigrid Schaumannin kirjoituksia. Avustaja huomauttaa: "Tuo oli Wikipediasta, tarvitaan viittaus."
Osipova, Elsa: Porno ja kansalaisjärjestöt estettiin, mutta espanjalaiskinkulle viranomaiset eivät voi mitään – tällainen on Venäjän internet vuonna 2022 Yle Uutiset. 14.12.2022. Viitattu 15.12.2022. Venäjä on estänyt alueellaan yli 700 huumausaineita ja kemiallista kaavaa koskevaa Wikipedia-artikkelia.
Ivalo – K2, J2: Keskellä ei mitään (video) (Kohta 35:39, suora linkki tuohon kohtaan) Yle Areena. 27.12.2022. Viitattu 27.12.2022. Nina Kautsalo (Iina Kuustonen) sanoo englanniksi/tekstitys suomeksi: Kiitos, herra Wikipedia.

Wikipedia muussa mediassa

Johanna Vehkoo: Valheenpaljastaja: Harhaluuloja Jakso 6: Onko jatkuvasti muuttuva ja muokattava Wikipedia luotettava? (Soveltuuko Wikipedia yleisten harhaluulojen kumoamiseen? Toteutuuko Wikipediassa läpinäkyvyys ja onko se itse itseään korjaava? Harhaluuloja-podcastin viimeisessä osassa haastateltavina ovat wikipedistit Vesa Linja-Aho ja Johanna Janhonen.) Yle Areena. 6.10.2022.
Jukka Liukkonen: Vapaan tiedon valtakunta. Kulttuurivihkot, 2022, nro 4–5, s. 32–34.

Wikipedia kirjallisuudessa

Wikipedia lähteenä

Puukka, Päivi: Venäjän ja Ukrainan kansat, kuin veljet keskenään? Tutkijan mukaan Ukraina on historiansa kautta lähempänä Keski-Eurooppaa kuin Venäjää Yle Uutiset. 6.3.2022. Viitattu 14.3.2022. ”Wikipedian mukaan 1897 järjestetyssä väestönlaskennassa ukraina oli valtakieli kaikissa enmmäkseen tai kokonaan nykyiseen Ukrainaan kuuluvissa kuvernementeissa.”
Kangasniemi, Tuomas: Ukraina räjäyttää Venäjän tankkeja 1950-luvun käsikranaateilla ilmasta – Tuunattu lentopommeiksi ”ilmiömäisen tehokkaasti” Iltalehti. 22.5.2022. Viitattu 23.5.2022. Kranaatti sisältää räjähdysainetta Wikipedian mukaan vajaat 570 grammaa. Panos läpäisee mallimuunnelmasta riippuen 12–22 senttimetriä panssariterästä.
Kangasniemi, Tuomas: Vetypommin keksijä havitteli jo 1944 pommia, joka tappaisi koko maailman – Ehdotti USA:n hallitukselle 1954: Tehdään 10 gigatonnin ydinpommi, joka polttaa hengiltä 500 km päästä Tekniikka & Talous. 4.6.2022. Viitattu 8.6.2022. ”Arviot karmaisevista tuhosäteistä perustuvat yllä mainittuun raporttiin sekä muualla esitettyihin lukuihin siitä, miten suuren lämpöpulssin kukin efekti vaatii: mm. Wellersteinin Nukemap-ydinasesimulaattori, tieteellistä kirjallisuutta ja Wikipediaa (**).” (Maksumuurin takana; ensimmäisen uutisen voi lukea vaikka ei olisi tilaaja.)
Mattila, Noora: Tyttären viaton kysymys ajoi Axa Fahlerin selvittämään, miksi isoisästä oli aina vaiettu – löytyi tukku salaisuuksia ja valheita Yle Podcastit. 3.11.2022. Viitattu 31.7.2023. ”Hän klikkasi Leon sukupuuta ja löysi tämän isän nimen: Jussi Fahler. Isovaarista löytyikin kokonainen Wikipedia-sivu. Jussi Fahler oli entinen punavanki, joka oli noussut kansanedustajaksi.”
Jos maailmassa on yksi lentokone, jonka kyytiin et haluaisi nousta, se on Tu-104 – Tällainen oli Neuvostoliiton ensimmäinen suihkumatkustajakone Tekniikan Maailma. 13.12.2022. Viitattu 20.12.2022. Wikipedia merkitty jutun lopussa teknisten tietojen lähteeksi, mutta muutkin kohdat täsmäävät Wikipedian artikkeliin ja sen onnettomuuslista on linkitetty juttuun.
Syntymäpäivä | Helvi Kissala on Mänttä-Vilppulan vanhin – juhlii 109-vuotissyntympäiväänsä KMV-lehti. 26.10.2022. Viitattu 5.6.2023. ”Suomen vanhimpien ihmisten listauksessa Wikipediassa Kissalan kerrotaan olevan Suomen kolmanneksi vanhin elossa olevista, mutta tilanne on hiljattain muuttunut.”