Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 120

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Mistä johtuu latausten runsaus? muokkaa

Olen huomannut, että kun olen muokannut hieman enemmän jotakin sivua, se johtaa samana päivänä useisiin kymmeniin (40-70) saman sivun latauksiin. Johtuuko tämä siitä, että todella näin suuri joukko wikipedistejä tekee jatkuvaa laadunvalvontaa? Toivo ja Toivo (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 23.12 (EEST)[vastaa]

Todennäköisesti mukana ovat kaikki sivun avaukset; esim. minulla on aina monta rautaa tulessa yhtä aikaa ja sivu saattaa jäädä pidemmäksi ajaksi auki, jolloin se muutaman tunnin kuluttua uudelleen avatessa latautuu uudelleen. Vyörykkä (keskustelu) 26. huhtikuuta 2021 kello 23.16 (EEST)[vastaa]
Esikatselussa tulee helposti päivitettyä sivu kymmeniä kertoja ennen muokkauksen tallentamista. Käsittääkseni laskuri ottaa nämä huomioon erillisinä katselukertoina. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 27. huhtikuuta 2021 kello 00.04 (EEST)[vastaa]
En missään nimessä yritä olla aktiiveja viisaampi, mutta eikö tuollainen kymmenien esikatselujen jo määrä kerro heikoista työrutiineista? Yksi onneton sattuma ja sinne meni. -J. Sketter (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 22.31 (EEST)[vastaa]
Mitähän tämäkin tarkoittaa. Ainakin minun selaimellani tekstin saa selaimen välimuistista aina takaisin vaikka selain tai yhteys kaatuisi, eivätkä kirjoitelmani ole vielä koskaan ”sinne menneet” vaikka käytän runsaasti esikatseluita. Minun käsittääkseni kylläkään esikatseluita ei tosiaan lasketa sivun katselukertoihin.--Fotogurachan (keskustelu) 28. huhtikuuta 2021 kello 22.37 (EEST)[vastaa]
Määki ole ko klapil päähä lyäty. Täällä on aivan liikaa kirjoittajia, joiden pitäisi opetella käyttämään esikatselua enemmän. Paljon enemmän. --Lax (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 10.30 (EEST)[vastaa]
Ei, se kertoo huolellisuudesta ja vastuuntunnosta. --Kärrmes (keskustelu) 29. huhtikuuta 2021 kello 11.07 (EEST)[vastaa]
Toisaalta huolellisuuteni tekee sen, että pitkän artikkelin kirjoittaminen vie kuukausia, ja motivaatio loppuu usein ennen kuin artikkeli on valmis. Hyvänä esimerkkinä talvisääsket, joka jäi kesken. Ilmiön voinee selittää ”heikoilla työrutiineilla” tai jollain senkaltaisella. Pää ei jaksa, kun pitäisi prosessoida tietoa kymmenistä lähteistä, jotka lopulta pitää merkitä artikkeliin. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 29. huhtikuuta 2021 kello 13.18 (EEST)[vastaa]
Tästä johtuen (ja onnettomuuksien mahdollisuuden vuoksi) kannattaa tallentaa useammin. Pienemmät muutokset on helpompi arvioida kerralla ja jos jotain menee pieleen ei mene niin paljon työtä hukkaan. Yksi syy on myös että voi osoittaa artikkelin olevan oman työn tulosta (eikä jostakin suoraan kopioitua) jos voi osoittaa välitallennuksien kautta tehdyt muutokset. Ipr1 (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 01.09 (EEST)[vastaa]
Saatat olla oikeassa. Vaikka esikatselun käyttämisen luulisi teoriassa olevan vähintään yhtä tehokasta, ehkä muokkauksen tallentamisella on jokin psykologinen vaikutus. Olen yrittänyt välttää liikaa tallentelua, koska sitä usein katsotaan pahalla, mutta saattaa olla, että ei kannattaisi. Onhan tosin sellaisiakin käyttäjiä, jotka tallentavat 50 000 tavun artikkelin yhdessä muokkauksessa, mutta ehkä he työstävät artikkelinsa ensin Wikipedian ulkopuolella. Alasivujakin voisi kokeilla, jospa niistä olisi apua. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 30. huhtikuuta 2021 kello 01.20 (EEST)[vastaa]
J. Sketter kirjoitti: ”--- eikö tuollainen kymmenien esikatselujen jo määrä kerro heikoista työrutiineista?” Se on mahdollista, työrutiinini saattavat olla heikkoja – toisaalta minulla ei ole kiire enkä kilpaile muokkausten määrällä. Muokkausprosessia tulisi kuitenkin parantaa jatkuvasti ja poistaa turhia toimintoja. Joka tapauksessa käytän esikatselua useita kertoja. Tallennan muokkaukseni tekstieditoriin. Lopuksi julkaisen tuotokseni. Olen saattanut silti tehdä virheen, jonka minä korjaan heti huomatessani tai sitten joku avulias muokkaaja. ”Tämä sivu haluaa sinun vahvistavan, että tarkoituksesi on poistua tältä sivulta. Sivulle antamiasi tietoja ei välttämättä tallenneta.” -ilmoitus puuttui aikaisemmin, koska muutin oletusasetusta dom.disable_beforeunload. Onneksi kaikki oli tallella tekstieditorissa. Palautin Wikipedian muokkaukseen liityvän tarpeellisen asetuksen (muuten ei ole käytössä). ---raid5 1. toukokuuta 2021 kello 00.19 (EEST)[vastaa]
Monet käyvät katsomassa jos aihe on kiinnostava ja he huomaavat sivun tuoreiden muutosten joukosta. Jos esimerkiksi tekee artikkelin lasten- tai nuorten kirjasta niin latauksia harvoin on 20 enempää. Kiinnostavimpien sivujen kohdalla tuollaisiin pääsee aika usein. --Linkkerpar 26. huhtikuuta 2021 kello 23.24 (EEST)[vastaa]
Oma ennätykseni saattaa hyvinkin olla Maicel Uibo, jonka tein 3.10.2019 klo 22.38 ja jota saman vuorokauden (UTC-ajan mukaan eli muutaman tunnin sisällä) aikana ladattiin lähes 1100 kertaa. Tuota esikatseluiden vaikutusta voi kukin uutta artikkelia tekevä kokeilla suorittamalla johonkin lyhyempään ja ehkä vähemmän kiinnostavalta vaikuttavaan artikkeliin tavallista enemmän esikatseluita ja pitämällä niiden määrästä kirjaa- --Lax (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 07.36 (EEST)[vastaa]
Onko tämä se sivu, jossa selitetään mitä käyntikerroilla tarkoitetaan? Ymmärtääkseni tuossa sanotaan, että esikatseluita (preview) ei lasketa. --Savir (keskustelu) 27. huhtikuuta 2021 kello 14.54 (EEST)[vastaa]
Jotkut noista latauksista lienee botteja jotka käy tarkistamassa siellä tapahtuneet muutokset. Tosin tuollaisia botteja ei liene ihan hirveän montaa fi-wikissä. --Seeggesup? 30. huhtikuuta 2021 kello 00.49 (EEST)[vastaa]

Kuihtuneen wikiprojektin lopettaminen ja aloitus puhtaalta pöydältä? muokkaa

Merikanto estettiin tänään ikuisesti toistaiseksi artikkeliavaruuden osalta, minkä seurauksena meillä ei ole enää ketään, joka päivittäisi koronavirukseen liittyviä artikkeleita. Vuoden 2020 maaliskuussa aloitettu Wikiprojekti:Koronavirus-iskuryhmä on kerännyt aloittaja mukaan luettuna kaikkiaan neljä osallistujaa, joista yksi on tehnyt projektiin ilmoittautumisen ohella vain yhden muokkauksen fiwikiin vuonna 2010 ja toinen ilmoittaa olevansa wikilomalla koko kesän. Projektin nimikin on sen verran epätavallinen, että jo se voi karkottaa potentiaalisia osallistuja. Siksi ehdotankin, että koko projekti suljetaan ja aloitetaan uudelleen puhtaalta pöydältä, esimerkiksi nimellä Wikiprojekti:Koronavirus. Tavoitteena olisi hämäräksi jäävien "Wikimedian eri projektien täydentämisen", "Wikipedian aihetta koskevien tietoaukkojen täyttämisen", "infodemian ja tiedon oikeellisuuden", sekalaisten toistaiseksi tuntemattomasta lähteestä peräisin olevien artikkelitoiveiden sekä päätavoitteen, "wikipedistien taitojen ja tietojen kokoamisen koronavirus SARS-CoV-2:n leviämisen ja sen aiheuttaman sairauden COVID-19:n ehkäisemiseksi" sijaan eri maiden epidemiatilanteen ja koronalukujen pitäminen ajan tasalla, eli suunnilleen sama asia yksinkertaisemmin ilmaistuna. Merikanto päivitti näitä ansiokkaasti muuten kehnosta tuotannostaan huolimatta, mutta nyt, kun hän ei tähän enää kykene, pitää laatia jokin suunnitelma. Suomen koronaluvut voitaisiin päivittää esim. joka toinen päivä ja maailman kerran viikossa; nyt kun artikkelit on jo aloitettu, niitä ei voi enää vanhentumaankaan jättää. --Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 18.43 (EEST) Viestiä täsmennetty jälkeenpäin. --Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.17 (EEST)[vastaa]

Kuulostaa erittäin tiheältä päivitystahdilta. Varsinkin kun aiempaankaan projektiin ei osallistunut juuri kukaan. Eikö nuo tarkat luvut voi päivittää vaikka kerran vuodessa?--MAQuire (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 18.52 (EEST)[vastaa]
Maailman lukuja voidaan täydentää harvemminkin; sen sijaan Suomessa olisi hyvä päivittää ainakin päivän koronaluvut jopa päivittäin. (Sen voisin tehdä minäkin, kun joka tapauksessa olen täällä paikalla lähes päivittäin ja katson myös päivän koronaluvut joka päivä.) Lisäsin jo tänään aiemmin mallineeseen Pandemia parametrin Päivitetty, joka kertoo lukijalle, milloin tartuntaluvut on viimeksi päivitetty. Päivitin myös kaikkien olemassa olevien maakohtaisten korona-artikkelien luvut ja sain huomata, että osa oli Merikannon muusta laajennuksesta huolimatta jäänyt viime vuoden touko- tai kesäkuulle. Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 18.56 (EEST)[vastaa]
Loin nyt alasivulleni luonnoksen mallineesta, jonka uudelleenaloitettuun projektiin osallistuja voi lisätä käyttäjäsivulleen samoin kuin mm. Wikiprojekteissa Sienet ja 500 000 artikkelia täyteen vuonna 2020: Käyttäjä:Vyörykkä/Koronamalline. Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.22 (EEST)[vastaa]
Eikös pidettäis painotus muualla kuin tiheässä tilastoseurannassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 20.36 (EEST)[vastaa]
No sitä tarkoitinkin. Voi olla harvemminkin kuin kerran vuodessa, jos se tuntuu liian tiheältä. Totta, että eihän noita välttämättä ole järkeä ilmoittaa kuin pandemian päätyttyä.--MAQuire (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 20.45 (EEST)[vastaa]
Sen verran tarkennusta että esto on toistaiseksi: ”Merikantoa koskeneen kommenttipyynnön tuloksen mukaisesti: ”Merikantoa estetään toistaiseksi muokkaamasta artikkeliavaruutta. Esto voidaan harkinnan mukaan poistaa aikaisempien artikkelien tullessa korjatuksi/poistetuksi tms. Merikanto voi osallistua tähän omaa alasivuaan käyttäen.[1] kommenttipyynnön tuloksen mukaan, mutta sellaista vaihtoehtoa kun ”toistaiseksi” ei löydy estosivulta. --Linkkerpar 1. toukokuuta 2021 kello 19.08 (EEST)[vastaa]
Tiedän, mutta en kovin vahvasti usko siihen, että Merikanto todella ryhtyisi noita korjaamaan. Vyörykkä (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.13 (EEST)[vastaa]
Joo, perusongelmahan oli että Merikanto ei suostunut huomioimaan kommenttipyyntöä millään tavalla eikä näin mitään takeita aikaisempien ongelmamuokkausten lopettamisesta ollut. J.K Nakkila (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.26 (EEST)[vastaa]
Lapsi meni pesuveden mukana eli hyödyllinen muokkaaja estettiin byrokraattisista syistä. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.14 (EEST)[vastaa]
🥱 J.K Nakkila (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.26 (EEST)[vastaa]
Joudun nyt kysymään mikä tuo täysikuu on. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.31 (EEST)[vastaa]
"Yawning Face Emojeita" antaa Google-haku selitykseksi tuolle J.K Nakkilan laatikolle. Xstoe (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 19.39 (EEST)[vastaa]
Ei se ole laatikko, eikä siitä saa selvää suurennuslasillakaan. Jos hän on korjannut muokkaustapaansa, sehän on hyvä. --Abc10 (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 21.35 (EEST)[vastaa]
Miksi kaikki projektisivulle kerätty data pitäisi hylätä? Siitä vaan ottamaan projekti haltuun ja jatkamaan. Jos projektin nimi häiritsee, niin sen muuttamisesta voi keskustella, ja kun ilmoittautuneiden tilanne on mikä on, ei nimen muutokselle pitäisi olla mitään estettä varsinkaan sen jälkeen, kun projektin aloittajalta on kysytty ja häneltä suostumus saatu. Muutenkin projektisivujen sisältöä voi muokata yhtä vapaasti kuin kaikkea muutakin tällä plantaasilla. --Lax (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 21.33 (EEST)[vastaa]
Jaahas, "meillä ei ole enää ketään, joka päivittäisi koronavirukseen liittyviä artikkeleita". Vyörykkä tarkoittaa varmaan koronan päivittäisiä tapauksia, joiden lisäämisessä blokattu Merikanto teki tosi uutteraa työtä. Tikkuunnostokulttuuri on lisääntynyt fiWikipediassa, mutta siitä olisi varmaan hyvä keskustella muualla kuin tässä koronaa käsittelevässä aiheessa. Aloitin Koronavirus-iskuryhmän viime keväänä, mutta se ei tosiaan ole toiminut ja projekti pitäisi lopettaa. Miten muuten projekti lopetetaan? Kirjoitin tammikuun lopulla blogikirjoituksen otsikolla Vuosi viruksen kanssa Wikipediassa. Siitä ilmenee, että vuoden aikana aiheesta oli syntynyt 188 artikkelia. Sittemmin olen lopettanut Wikipedian seulonnan, enkä ole selvillä korona-alan uudemmasta kehityksestä Wikipediassa. Mutta varmaan jonkinlaista koordinaatiota aiheesta olisi hyvä tehdä, kuten esitetään. Tapausten päivitystiheyden tarpeellisuutta olen pohtinut minäkin. Koronan aikakauden loppuvaiheessa tulevat painottumaan artikkelit, jotka liittyvät rajoitusten purkamiseen, talouteen ja muihin vaikutuksiin. Sitä ennen toukokuusta alkaen tulee enemmän tietoa rokotuksista, rokotustodistuksista ja sitten matkustamisesta. Yksityiskohdista kannattaa varmaan keskustella projektissa, jos uusi projekti perustetaan ja sitä tietysti kannatan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 1. toukokuuta 2021 kello 23.12 (EEST)[vastaa]
Olisin tässä samalla kannalla kuin Käyttäjä:Lax yllä: Projektissa on tehty työtä ja totettu sivu. Jos samaa projektia halutaan jatkaa, niin sitä voi jatkaa ja projektin nimen mahdollisesta muuttamisesta voi keskustella. --Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 09.16 (EEST)[vastaa]
Tai miksei tietysti voisi olla kahtakin projektia: alkuvaiheen projekti ja (toivon mukaan) lopuuvaiheen projekti. Mutta silloinkin jos vanhan prpojektin vaikka haluaisi arkistoida tarkasteltavaksi ja kirjoittaa projektisivubn uudestaan, niin vanha arkistoitu sivu kai luontevimmin sopisi uuden alasivuksi. Toisaaltahan kyllä melkein aiheessa kuin aiheessa yleinen tapahtumakulku on, että projektisivu voi olla hiljainen mutta aihetta silti muokataan ahkerasti. Silti silloinkin projektisivu voi olla hyvä, koska aika ajoin sitä voi käyttää keskustelun ja kehitystyön alustana. --Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 09.33 (EEST)[vastaa]

Yleisesti ottaen projektista. Sille on määritelty saavutettavissa oleva tavoite. Edes jonkinlainen aikataulu tai välitavoitteita olisi hyvä olla. Jokaisella projektilla on alku ja loppu. Käyttäjän estoon liittyen: ilmeisesti väärinkäyttösuodatin ei ole sopiva tässä tapauksessa? ---raid5 2. toukokuuta 2021 kello 15.26 (EEST)[vastaa]

Käyttäjää varten luotiin jo aikaisemmin kommenttipyyntöön liittyen väärinkäyttösuodatin 170, joka estää uusien artikkelien julkaisun. Uskoakseni väärinkäyttösuodattimella toteutettu artikkelimuokkauksien rajoittaminen pelkästään koronaa käsitteleviin artikkeleihin olisi teknisesti vaikeaa tai mahdotonta, mutta kun en ole sen alan asiantuntija niin varmaa tietoa ei ole. Vyörykkä (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 15.31 (EEST)[vastaa]
Silmäilin kommenttipyynnön. Minullakaan ei ole asiantuntemusta väärinkäyttösuodattimen toiminnasta. Tietääkö joku, luetellaanko aihekiellossa pelkästään kaikki estetyt kohteet vai onko mahdollista rajata käyttäjän muokkaukset sallittuihin kohteisiin? ---raid5 2. toukokuuta 2021 kello 16.02 (EEST)[vastaa]
Commonsista löytyy kuvat sekä ptwikin että Mediawikin estolomakkeista, joista päätellen muokkauksien salliminen vain tietyille sivuille ei ole mahdollista. Vyörykkä (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 17.16 (EEST)[vastaa]
Periaatteessa väärinkäyttösuodattimella pystyisi rajaamaan muokkaukset esimerkiksi artikkeleihin joissa on tietty malline (esimerkiksi {{Koronavirus 2019-2020}}) tai niistä löytyy tietty sana. --Zache (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 23.21 (EEST)[vastaa]
Kun wikipedia ei ole koskaan valmis, niin tuskin projektikaan. Joskus projektit onnistuvat luomaan itselleen tehtäviä ja aikatauluja ja toteuttamaan niitä, ja se on ihan hyvä. Joskus taas projekti voi olla ikään kuin työkaluna työhuoneen seinällä, josta se otetaan aika ajoin käyttöön, kun on tarvetta.--Urjanhai (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 17.55 (EEST)[vastaa]
Näinhän se on. Ei harrastuksen tarvitse olla vakavaa ja kiireistä. Japanilainen tehokkuusajattelu on stressaavaa. Tällä hetkellä tarpeeton tai rikkinäinen työkalu saattaa olla joskus tarpeellinen, Wikipedian virtuaalisesssa maailmassa riittää rajattomasti säilytystilaa. Sieltä vaan etsimään. Kunkin projektin sivulla voinee keskustella siitä, pitäisikö tavoitteita hienosäätää vastaamaan muuttuneita tarpeita. Uudenkin projektin voi välillä perustaa. ---raid5 2. toukokuuta 2021 kello 20.40 (EEST)[vastaa]

Artikkelin Peruna uudelleenkirjoitus muokkaa

Kiinnitin vasta nyt huomiota siihen, että artikkeli Peruna on melkoista sekasotkua: mm. ravintokäytöstä kerrotaan kolmessa eri osiossa, joiden välissä harhaudutaan kesken kaiken selittämään perunan nimen etymologiaa. Monessa kappaleessa on lähteettömiä lukutietoja sun muita ongelmakohtia, eikä itse kasvin ulkonäöstä tai perunan viljelemisestä kerrota juuri mitään. Lätkäisin sinne nyt ensi alkuun {{Korjattava}}-mallineen, mutta artikkeli pitäisi melkein kirjoittaa kokonaan uudelleen tai ainakin muokata voimakkaasti. --Vyörykkä (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 16.46 (EEST)[vastaa]

Onhan se varmasti huono mutta ei ainoa lajiaan. 90 prosenttia artikkeleista on kehnoja. Ota satunnainen artikkeli vasemmasta reunasta. Minulla tosin ensimmäisenä tuli Färsaarten historia, mutta jo heti seuraavaksi Nesteen venekerho, jonka paikka tuskin edes on Wikipediassa. --Abc10 (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 19.13 (EEST)[vastaa]
Laitoin tuon venekerhon tältä istumalta merkittävyyskeskusteluun. Yritän jossain vaiheessa korjata myös pottuartikkelia edes vähän. Vyörykkä (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 19.18 (EEST)[vastaa]
Perunan korjauskeskustelu avattu artikkelin keskustelusivulla. --Tappinen (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 20.11 (EEST)[vastaa]

Sukellus urheilulajina muokkaa

Päivitin tuossa erään vapaasukeltajan artikkelia, niin pohdin, kuuluisiko luokka "Suomalaiset sukeltajat" olla luokan "Suomalaiset urheilijat" alla? Vai onko joku syy, että se ei ole (esim. "kaikki sukeltajat eivät ole urheilijoita")? --Tajunta (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 18.46 (EEST)[vastaa]

Vapaasukeltajille voisi tehdä oman luokan. --Anr (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 18.50 (EEST)[vastaa]
Kaikki sukeltajat eivät ole urheilijoita. Enwikissä on näköjään erillinen luokka vapaasukeltajille, joka on luokiteltu urheilijoihin.--MAQuire (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 18.53 (EEST)[vastaa]
Kiitoksia Anr luokan lisäämisestä! --Tajunta (keskustelu) 2. toukokuuta 2021 kello 22.39 (EEST)[vastaa]

Benin jatkuu... muokkaa

Aiemmin keskusteltiin luokasta Benin, johon kulttuurinavigaattori on yrittänyt panostaa. Ajattelin katsoa onko edistystä tapahtunut, ja vilkaisin artikkelia Laraïba Seibou. Paitsi että se on kielellisesti heikkoa Translate Google -tuotantoa, se ei mielestäni myöskään vastaa lähteitä, joista yksi on tyhjä sivu. Huomautukseni jälkeen lähteeksi vaihtui en.wikipedian kopio. Pyytäisin jonkun toisen vahvistusta näkemykselleni ja ehdotuksia, mitä tulisi tehdä. Kaikki Kulttuurinavigaattorin artikkelit pitäisi kenties tarkistaa, mutta minulle ei ole siihen aikaa eikä energiaa. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 10.06 (EEST)[vastaa]

Toinen: Punaisten linkki naiset -kilpailuun panoksena on mm. artikkeli Reckya Madougou. Lähteet ovat yhtä lukuun ottamatta ranskaa, josta hän on sanonut ettei osaa. Viimeinen lähde Mon combat pour la parole osoittaa Worldcat-sivulle enkä ainakaan minä saa kirjaa luettavaksi. Kokeilin kolmea selainta, mutta preview-teksti hävisi saman tien. Ehkä on joku selain vielä, jolla se onnistuu. Niin, ja artikkelin teksti on Translate Googlea, muutamin sananmuunnoksin. Yksi lyhyt lause on lisätty englanninkielisestä lähteestä, joka siis on luettu. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 10.50 (EEST)[vastaa]

Toisinaan näkee että www-kenttää käytetään väärin viittaamaan luettelosivuun verkossa eikä sivuun, jossa kirjan sisältö olisi luettavissa. En tiedä tähän muuta keinoa kuin jatkuva koulutus kentän väärästä käytöstä (joka ei näytä tehoavan). Edit: lisäsin täsmennyksen ohjeeseen Malline:Kirjaviite/ohje, en usko että tehoaa jos ohjetta ei kuitenkaan lueta.. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.32 (EEST)[vastaa]
Tuo on visuaalisen muokkaimen roskatoiminto. Linkki on täysin ohjeen vastainen, mutta eipä visuaalista muokkainta muutenkaan ole tarkoitettu muokkaamiseen. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 16.26 (EEST)[vastaa]

Kolmas satunnaisesti valittu artikkeli Elvire Adjamonsi, punaisten linkkien naisista sekin. Lähde Elvire ADJAMONSI (Cotonou, Bénin) | Viadeo ei sisällä tietoja, joita sillä on lähteistetty, ei myöskään spla.pro, joka ilmoitettu lähteeksi kahdesti, toinen merkitty ranskankieliseksi ja viittauspäiväksi February 28, 2019. Molemmat englanninkielisiä. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 11.34 (EEST)[vastaa]

Pääongelmahan tässä lienee, että alkutekstin epätarkkuudet, näennäislähteistykset ja lähteettömyydet siirtyvät käännökseen sellaisinaan ja kääntämisessä syntyy mahdollisesti lisää epätarkkuuksia tai ainakin huonoa kieltä. Esim. ranskan La maudite = kirottu nainen, englannin The accursed on joko yksikkö tai monikko ja mitä tahansa sukupuolta. Huvittava yksityiskohta: yllä mainittu ja en-wikistä käännetty Elvire Adjamonsi, jonka puutteisiin Abc10 aivan oikein kiinnitti huomiota ja jota hiukan yritin jo parannella, on en-wikiin alun perin käännetty hepreankielisestä wikipediasta. Kuinkahan kaukana nyt ollaan jo alkuperäisistä lähteistä? -Ochs (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 15.43 (EEST)[vastaa]

Asiaa sivuten, jos käytetään lähteenä käännöstä verkkosivusta (tekijä ei ymmärrä itse ko. kieltä) pitäisikö se merkitä jotenkin viitteeseen? Automaattiset käännökset voivat joskus olla ymmärrettäviä ja joskus täysin pielessä. Nykyisellään viitemalline ei tue moista selkeällä tavalla. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.28 (EEST)[vastaa]

Asiaa koskevaa varsinaista käytäntöä ei ole olemassa. Hyvä olisi, että käyttäisi vain sellaisia lähteitä, joiden kieltä itse ymmärtää, mutta itsekään en aina tätä noudata. Tästä käytiin aikoinaan keskustelua Paranajan keskustelusivulla juurikin omaan toimintaani liittyen. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 12.39 (EEST)[vastaa]
Kyllä minun mielestäni käännöstyökaluja saa käyttää, jos a) noudattaa lähdekritiikkiä eli ei lisää mitään sellaista mistä ei ole täysin varma että käännöksen asiasisältö vastaa alkuperäistä, b) katsoo että tuotetun sisällön kieli on kunnollista ja c) varmistaa että tuntee itse aiheen niin hyvin, että pystyy arvioimaan sekä käännöksenä oikeellisuutta että asiasisällön oikeellisuutta ja lähteen luotettavuutta. Kun mitä tahansa diipadaapaa saa tuupata suomenkielisistä lähteistä, eikä koira perään hauku niin kysymys on silloin työkalun käyttötavasta eikä työkalusta. --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 13.16 (EEST)[vastaa]
Tein juuri Afrikka-sivun käyttäjäsivuni alasivuksi. Siitä käy ilmi, että olen kirjoittanut yhteensä 136 Afrikkaa, Länsi-Afrikkaa tai Beniniä koskevaa artikkelia. Jos ajatellaan, että jokaisessa artikkelissa on käytetty keskimäärin viisi lähdettä, niiden kokonaismäärä olisi 680. Suurin määrä on artikkelissa nigerialaisesta laulajasta Yemi Aladesta, jossa on 72 viitettä lähteisiin. Vanha vainoojani Abc10 nostaa tikunnokkaan virheellisesti merkittyjä lähteitä kolmesta artikkelista, onko se paljon vai vähän? Ja pyrinkö tahallisesti vääristelemään tietoja artikkeleissa? No en varmasti. Teinkö virheitä, kyllä!
Pyysin Abc:ta ottamaan asian esille artikkelin keskustelusivulla, johon nämä asiat kaiken järjen mukaan kuuluisivat, mutta hän halusi ottaa asian esille täällä Kahvihuoneessa. On kummallista, että joissakin keskusteluaiheen otsikko Benin käynnistää äärimmäisen hypokriittisiä asenteita. Eikö Wikipedian pitäisi olla kansainvälisyyden, joustavuuden ja ymmärryksen tyyssija?
Mitä tulee käännöksiin eli suomennoksiin, ne ovat sallittuja Wikipediassa. Näyttää siltä, että käännöksiin puututaan herkästi, pienikin särähtävä vivahde tuntuu häiritsevän. Suomentaminen taitaa olla äärimmäisten nyanssien, ja makuvivahteiden taidetta. Lähtökohtahan on se, että missään Wikipediassa ja Wikimedian piirissä ei hyväksytä konekäännöksiä. Tämä tarkoittaa käsittääkseni seuraavaa. Kaikki käännökset ovat kirjoittajan tulkintoja. Jos kirjoittaja hyväksyy käännösohjelman tuottaman tekstin tai sen osan sellaisenaan, sekin on kirjoittajan tulkinta - tulkinta siitä että hän hyväksyy koneen antaman tuloksen.
Usein unohdetaan, että myös käännöstyön tuloksen arviointi on tulkintaa. Esimerkiksi yllä Abc10 tulkitsee, että artikkelissa Laraïba Seibou käännökseni on ”kielellisesti heikkoa Translate Google tuotantoa”. Tässä on väärää tietoa siinä mielessä, että käännös on omani kaikkine vikoineenkin. Jos Wikipediassa ei hyväksytä käännösohjelman tulosten käyttämistä sellaisenaan, ei saisi olettaa minunkaan näin toimivan. Beninissä nyt vangittuna olevaa ex-oikeusministeriä Reckya Madougouta koskevaa artikkelia Abc10 tulkitsee, että ”teksti on Translate Googlea”. En muista Translate Googlea tässä käyttäneeni. Mutta ylipäätään on ihan sama mitä ohjelmaa käytetään, kun lopputulos, eli teksti, joka on kirjoittajan ja suomentajan oma tulkinta on se, joka tässä on olennaisinta.
Jos lähtökohtana on, että kaikki käännökset ovat tulkintoja (käännökset ovat periaatteessa myös teoksia, vaikka kaikki Wikipedian suomennokset eivät teoskynnystä ylitä) se tarkoittaa myös sitä, että kirjoittaja voi käyttää mitä tahansa välineitä tai laitteita tekstin tuottamiseksi. Suomennoksia ja ylipäätään mitä tahansa Wikipedian artikkelia pitää arvioida lopputuloksena eli tekstinä ilman oletuksia käytetyistä valineistö. On ihan sama mitä käännöstyökalua, sanakirjaa tai muuta apuneuvoa kirjoittaja käyttää, teksti, sen sujuvuus, jatkuvuus ja sanojen käyttö on se jota pitää arvioida.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.11 (EEST)[vastaa]
Määrä ei korvaa laatua. Yemi Aladen artikkelissakin lähteellä 26 ei ole sisältöä ja lähde 32 on Wikipedia. 80.220.78.85 5. toukokuuta 2021 kello 16.25 (EEST)[vastaa]
Oletko huomannut että Wikipedia tuottaa paljon myös lähteettömiä tai ihan puutteellisin lähdemerkinnöin varustettuja artikkeleita? Tässä on sentään runsaasti lähteitä, mutta sehän onkin afro-artikkeli ja niiden tikunnokkaan nosto on muotia täällä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.42 (EEST)[vastaa]
Onkos tikunnokkaan nostoa harjoitettu muiden kirjoittamien afro-artikkeleiden kohdalla? Yritän tässä miettiä, että onko ongelmana aiheet vai niistä kirjoittaja. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.54 (EEST)[vastaa]
Tämä on helppo tarkistaa. Katsoppas vain, mitä tämän aiheen otsikossa lukee.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.10 (EEST)[vastaa]
Keiden muiden kirjoittamista Benin-artikkeleista on havaittu ongelmia? Meinaan, että jos käyttäjä kirjoittaa pääasiassa yhdestä rajatusta aihepiiristä, jonka artikkeleista löytyy ongelmia, niin ongelma ei ole välttämättä aihepiiri. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.17 (EEST)[vastaa]
Mainitussa Seiboun tapauksessa lopputulos eli kieli oli heikkoa suomea. Sen perusteella saattoi olettaa, että kyseessä on konekäännös. Toinen vaihtoehto on, että ihminen on kääntänyt tekstiä englannista sana kerrallaan miettimättä, miten se sanottaisiin suomeksi. Onkohan aihepiirin sanastokin ollut vierasta ( eli B-raja, alkuerä, aikojen perusteella jatkoon)? Toistat joissain käännöksissäsi myös alkutekstin rakenteita pilkkujen paikkoja myöten. Niitä on hankala korjata, kun pitäisi palata lähtöteksteihin selvittämään, mitä siellä on yritetty sanoa. Nekin ovat käännöksiä, usein ranskasta, ja kuten edellä on todettu, käännösvirheet kertautuvat. Kritiikki ei nyt tule siitä, että aihepiirinä olisi Afrikka. Kyse ei myöskään ole äärimmäisistä nyansseista. Ei kannata liioitella.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.14 (EEST)[vastaa]
Urheiluartikkeleita olen muokannut vain vähän, ja varsinkin uinti on minulle outo ala. En myöskään tunne urheiluaiheiden käytäntöjä. Kummallista, että artikkelista poistettiin tieto siitä, että urheilija on opiskellut biokemiaa. Eikö se ole aika oleellista, kun kyse on kuitenkin varsin nuoresta ihmisestä, joka tuskin pystyy koko elmämäänsä urheilijana viettämään? Urheilijoiden artikkeleiden kohdalla on sama kuin taiteilijoiden ja monen muun, että niissä vain kopioidaan heidän ansioluetteloitaan. Niihin pitäisi saada sisältöä, eihän wikimerkittävyyttä juuri ole jotkut numerokokoelmat. Lisäksi viimeinen huomattava kilpailutulos on Pekingistä vuodelta 2018, pitäisikö tutkia tietoja myöhemmästä urasta? Artikkelia on nyt paranettu melkoisesti, joten on aika kysyä, saako se nyt tuomariston hyväksynnän?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.01 (EEST)[vastaa]
Kulttuurinavigaattori ei myöntänyt käyttäneensä Google-kääntäjää, koska Wikipedian käännöstyökalu käyttää jotain muuta konekääntäjää, joka on mahdollisesti vielä huonompi. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.26 (EEST)[vastaa]
Kyllä minä sain tänään erästä artikkelia kääntäessäni ilmoituksen, että "Palvelun tarjoaa Google kääntäjä [sic]". Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.46 (EEST)[vastaa]
Kun käytin käännöstyökalua muutama vuosi sitten, sen kääntäjä oli muistaakseni jokin muu kuin Google. Kääntäjän tulos erosi Google-kääntäjästä ja muistaakseni sillä oli nimikin. Kääntäjä on joko vaihtunut tai sitten muistan asian väärin. En voi puhua Kulttuurinavigaattorin puolesta, joten hän sanokoon, onko kääntäjää käytetty vai ei. --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.54 (EEST)[vastaa]
Oma kantani tähän on siis se, että kuka tahansa saa käyttää mitä tahansa apuvälinettä, sanakirjaa, tekstinkäsittelyohjelmaa, käyttöjärjestelmää tai kääntäjää tulokseen pääsemiseksi. Teksti on aina kirjoittajansa ja suomentajansa työ ja siihen pitää kiinnittää huomiota. Eli tässä näkemyksemme eroavat. Eri käännöstyökalujen puntaroinnista ja vertailusta pitäisi päästä suomennoksen laadun arviointiin, joka on aina suomentajan vastuulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.08 (EEST)[vastaa]
Suomennoksen laatua on arvioitu. Ihmetystä on herättänyt, mikä sen laadun selittää eli miten tällaiseen tulokseen on päädytty. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 19.34 (EEST)[vastaa]
Vapaaehtoisesti ja aivan omatoimisesti olet muuttanut tikunnokkaan asumaan, kun kaikista huomautuksista huolimatta jatkat surkeiden artikkeleiden luomista. Samaa sarjaa edustavasta käyttäjästä oli äskettäin kommenttipyyntö, ja joissakin asioissa sinun muokkauksissasi on enemmän puutteita. Milloin palaute menee perille? --Paranaja (keskustelumuokkaukset) 5. toukokuuta 2021 kello 17.41 (EEST)[vastaa]

Tarkistin siis nuo yllä mainitsemani kolme satunnaisesti valitsemaani Kulttuurinavigaattorin tuoreehkoa artikkelia, ja kaikissa oli vakavia lähteistysongelmia (ym.), joten viallisia oli 100 %. Se ei ole pieni osuus. Pitäisiko kaikki hänen luetteloimansa 136 artikkelia merkitä tarkistettavaksi? --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.50 (EEST)[vastaa]

Kenties. Nopeasti katsottuina kunnollisilta näyttivät mm. Ahéméjärvi ja Minan kieli, mutta niistäkään en lähteitä tarkistanut. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.56 (EEST)[vastaa]
Ainakin noista ensimmäisestä löytyy heti käännösvirhe "have been designated as a Ramsar site" ei ole suomeksi "seutu on nimeltään Ramsarin alue", mikä olisi hyvin selvinnyt jo klikkaamalla linkkiä en-wikissä. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 16.59 (EEST)[vastaa]
Noin huomattavista asiavirheistä sanoisin että kaikki nuo artikkelit on tarkastettava. Alkuperäinen teksti antaa jo vihjeen että kyse on luokittelusta eikä nimestä ja jostain syystä käännös on täysin päin honkia. Ipr1 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.09 (EEST)[vastaa]
Jep, itse katsoin lähinnä tyyliseikat eli muotoilun ja onko kappaleissa lähteet ylipäätään. Pitäisiköhän peräti siirtää käyttäjän muokkaukset seulontajonoon eli ottaa seulojanoikeudet pois? Tosin seulonnastakin pääsee aina välillä läpi melkoista roskaa. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.13 (EEST)[vastaa]
Monet seulojat sanovat vain katsovansa, että näyttää hyvältä, ettei ole suoranaista vandalismia, eivätkä tarkista käännöstä tai lähteitä, jolloin tällaiset menevät läpi, ja ovat itse asiassa vielä vakavampi ongelma kuin silmin nähden roska-artikkelit. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.38 (EEST)[vastaa]
Pitääkös seulojien nykyään tarkistaa lähteetkin? Ei ainakaan Wikipedia:Seulojat esitä tuota vaatimusta silmäillyille artikkeleille. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.43 (EEST)[vastaa]
En minä sellaista ole sanonutkaan. Lue uudestaan. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.48 (EEST)[vastaa]
Eli seulojat tekevät mitä heidän kuuluukin tehdä? --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.50 (EEST)[vastaa]
Jotkut tekevät sen minimin eli lukevat lain kirjainta, jotkut kantavat enemmän vastuuta. Pitääkö tästä kinastella tässä, kun asiasta on keskusteltu muualla jo aiemmin ja voidaan tarvittaessa jatkaa oman otsikon alla. --Abc10 (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.27 (EEST)[vastaa]
Ei kai tässä kinastelua ole, mutta meillä on monta arviointitasoa artikkeleille. Silmäilyyn riittää se mitä siihen on määritelty riittävän. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.31 (EEST)[vastaa]
Ei ole enää. Arviointitasot poistettiin jonkin typerän uudistuksen yhteydessä, minkä jokainen seuloja voi itse todeta arvioimalla odottavan muutoksen tasolle Hyvin lähteistetty ja katsomalla sen jälkeen sivuhistorian. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.33 (EEST)[vastaa]
Jaa, ei ole tullut seurattua seulonnan viimeisiä käänteitä niin tarkkaan. --Otrfan (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.36 (EEST)[vastaa]
Merkityt versiot on siis lisäosana ollut vuosikaudet ylläpitämättömänä, siinä on teknistä velkaa ties kuinka paljon ja tässä viimeisen vuoden aikana siinä on ollut tavallista enemmän käyttäjille asti näkyviä ongelmia. Ratkaisuna siinä siis poistettiin sellaisia ominaisuuksia joita oikein kukaan ei käyttänyt ja päivittelevät sitten jäljääviä ominaisuuksia. Yksi tälläinen poistettu ominaisuus oli mm. se, että se tuki arviointitasojen määrittelyn useilla arviointikriteereillä. Tämä yksinkertaistettiin sellaiseksi, että jätettiin arviointikriteeri jolle voi antaa vaikka arvoja 1-5 (vrt. meillä käytössä oleva 1-3 valinta). Käytännön seuraus ainakin toistaiseksi tästä on, että CSS-väritykset katosivat listoista. Zache (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 18.54 (EEST)[vastaa]
Ei pidä, sitä varten seulonnassa on (oli) eri arviointitasot. Itse ainoastaan silmäilen artikkelit läpi, mutta tuossa antamassani esimerkissä oli täyden lähteettömyyden lisäksi muitakin ongelmia, kuten ilmeisesti copypasten kautta tulleet ylimääräiset [5]- [6]- ja [7]-"lähdeviitteet", jotka olisi huomannut nopeimmallakin silmäilyllä. Vyörykkä (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.49 (EEST)[vastaa]
Kai se on seulonnan tarkoituskin. Tuossakin oli kaksi kokenutta käyttäjää käynyt artikkelin läpi, mutta silti oli jäänyt google kääntäjän näköjään tarjoama "luonnosartisti", vaikka 5 min googlauksella ilman kääntäjää selvisi, että "sketch artist" on "rikospiirtäjä". Tässä kyllä sekä käännöksen tekijä että sen läpikävijät ovat nukahtaneet. Jos konekäännös (tai vaikka käännös paperisanakirjalla) tuottaa jotain käsittämätöntä, josta käännöskoneen (tai vaikka paperisen sanakirjan, ei sen puoleen!) käyttäjä itsekään ei saa tolkkua, niin oikea menettely on jättää vaille järkevää käännöstä jäänyt kohta pois käännöksestä. Mielestäni ongelman raja kulkee siinä, että, jos käännöskoneen käyttäjä suomeksi kääntäessään ei osaa suomea, niin onnistua ei voi. Jos käännöskoneen käyttäjän äidinkieli on suomi, niin toivoa ainakin on.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.50 (EEST)[vastaa]
Joku korjasi vielä, että voi olla muukin piirtäjä. --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 21.37 (EEST)[vastaa]
Korjattu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. toukokuuta 2021 kello 17.33 (EEST)[vastaa]

Tumma tila Windowsissa eli sen puute muokkaa

Saako Wikipedian Chrome- tai Firefox-selaimella luettavaan versioon tummaa tilaa? Kännykkäsovelluksessa se onnistuu ainakin Androidissa, mutta läppärin Windowsissa en ole löytänyt sitä asetuksista. Niinpä kysyn: saako tummaa tilaa käyttöön Wikipedian tietokoneella lukemiseen? –Kommentin jätti VJMV78 (keskustelu – muokkaukset)

Tällaistako tarkoitit? Google Chrome ohjeet: Tummassa tilassa tai tummalla teemalla selaaminen. --Linkkerpar 9. toukokuuta 2021 kello 04.29 (EEST)[vastaa]
Mozilla Firefox: Työkalut → Lisäosat → Teemat. Sen sijaan en tahdo, että verkkosivu näkyisi vastaavalla värillä kuin käyttöliittymä tai selain, joten muutin asetuksia. privacy.resistFingerprinting, true ja siihen liittyvät asetukset tai vaihtoehtoisesti ui.systemUsesDarkTheme, 0. ”disable exposure of system colors to CSS or canvas” arkenfox user.js ---raid5 9. toukokuuta 2021 kello 16.08 (EEST)[vastaa]
Wikimedia-säätiön Design-tiimin jäsenten luoman tumman tilan saa sisäänkirjautunut käyttöönsä lisäämällä sivulle Special:MyPage/common.css seuraavan pätkän:
@import "https://en.wikipedia.org/w/index.php?title=MediaWiki:Gadget-dark-mode.css&action=raw&ctype=text/css";
--Atraie (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 12.58 (EEST)[vastaa]

Mitalimallineesta muokkaa

Olisi siis yksi kysymys mitalimallineeseen liittyen. Jos vaikkapa jääkiekkoilija on voittanut useita arvokisamitaleita sekä Tšekkoslovakian että Tšekin paidassa, niin kumman maan paidassa voitetut mitalit laitetaan mitalimallineeseen ensin? Loogisinta olisi tietysti Tšekkoslovakian sillä nehän on voitettu ensin mutta kun vähän katselin miten muualla on tehty niin usein se maa on mitalimallineessa ensin kumman paidassa pelaaja on voittanut enemmän mitaleita kuten tässä artikkelissa. Olin jo laittamassa erääseen työstössä olevaan artikkeliin Tšekkoslovakian maajoukkueessa voitetut mitalit ylemmäksi mutta kysynpä vielä kuitenkin ensin. --James Chudrie (ディベート) 10. toukokuuta 2021 kello 15.02 (EEST)[vastaa]

Varmaan tähänkin keksitään joitain velvoittavia käytäntöjä, mutta tämänhän piti olla vapaa tietosanakirja. --Höyhens (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 18.31 (EEST)[vastaa]
Mua huvittaa noissa mallineissa, kun usein näkyy laji olevan vain ensin mainitun maan alla, kuten tuossakin linkatussa artikkelissa. Stryn (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 20.29 (EEST)[vastaa]
Olen silloin tällöin törmännyt ristiriitaiseen tilanteeseen miettiessäni noiden rivien järjestystä, kun on urheilijoita jotka ovat voittaneet yhden urheilumuodon mitaleita kahden eri maan edustajina (kuten edellä mainitussa tapauksessa), ja urheilijoita, jotka ovat voittaneet kahden eri urheilumuodon mitaleita yhden maan edustajina, ja niinpä olen joutunut tuollaista huvittavuutta välttääkseni laittamaan ensin mainituissa tapauksissa urheilumuotorivin ennen maarivejä ja jälkimmäisissä maarivin ennen urheilumuotorivejä, vaikka mielelläni noudattaisin kaikissa artikkeleissa samaa järjestystä. --Lax (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 20.44 (EEST)[vastaa]
Minä olen varmaan aina laittanut vanhemmat mitalit ensin, mutta jos niissä on nytkin häilyvyyttä, niin ei kai sillä ole niin suurta väliä, ellei nyt sitten haluta päättää jommin kummin päin. Itse asiassa jo se, että mitalit ovat kahden eri maan nimen alla, saa joskus ensi vilkaisulla hämääntymään, että puuttuuko mallineesta mitaleja. --Lax (keskustelu) 10. toukokuuta 2021 kello 20.44 (EEST)[vastaa]

Käännösartikkelien seurannassa tulisi noudattaa valppautta muokkaa

Viime aikoina on kiinnitetty huomiota heikkoihin käännösartikkeleihin, usein ehkä konekäämmöstä käyttäen tehtyihin. Näyttää kuitenkin, että esiin tulleet tapaukset ovat enemmän jäävuoren huippu, vaikka monet seulontaa tekevät näitä aktiivisesti suraavatkin.

Etenkin seulonnassa näihin tulisi varautua ja myös lisätä artikkeleihin käännös- ja korjausmallineita. Jotkut saattavat myös tehdä tarvittavia korjauksia tai lyhentää artikkeleita tyngiksi, mutta tällöinkin käännösmalline on suositeltavaa lisätä.

Lähes vuorenvarma merkki epäonnistuneesta artikkelikäännöksestä on suomenkielinen artikkeli, jossa ilmaisut ovat täysin käsittämättölmiä. Tämän pitäisi aina laittaa hälytyskellot soimaan. Tyypillisesti tällöin alkuperäinen artikkeli, josta käsittämättömät suomenkieliset ilmaisut voi suomentaa, löytyy en-wikipediasta.

Yleisenä sääntönä kääntämisessä tulisi olla, että jos ei ymmärrä tai ei ole varma tai ei tiedä, mitä joku ilmaisu tarkoittaa, niin ei käännä sitä.

Joka tapauksessa, jos tekee käännöksen, tämä tulisi ilmaista myös käännösmallineella eikä vain muokkausyhteenvedolla, koska tämä tieto on suuri apu sekä artikkelin lukijalle että muokkaajalle. Nyt jotkut käännösten tekijät saattavat jättää kertomatta käännöksestä kokonaan, ja jotkut saattavat kertoa vain muokkausyhteenvedossa, vaikka suositeltavaa olisi kertoa sekä muokkausyhteenvedolla että lisätä käännösmalline. Jos kääntäjä ei ole käännösmallinetta lisännyt, niin viimeistään seulojan tulisi lisätä se. Tästä taas seuraa uusia artikkeleita seuloessaan seulojan on syytä tarkistaa, onko kyseessä mahdollisesti käännös, jos artikkelin aihe tai tila antavat viitteitä siitä, että näin voi olla.

Varmimpia tuntomerkkejä tästä esitin yllä. Eli suomea taitava käyttäjä on tehnyt käännöksen, mahdollisesti koneavusteisesti, mutta onnistunut huonosti löytämään sanoille niiden oikeita vastineita, mistä tuloksena joko koko teksti tai monet sanat ja käsitteet tekstissä ovat kyllä suomea, mutta käsittämättömiä, ja se mistä on kysymys, selviää uasein vasta kun menee en-wikipediaan suomentamaan suomennoksen. Paremmin tunnettu tapaus huonosta käännöksestä ehkä ovat suomea lainkaan taitamattomien muokkajien konekäänösaloitukset usein eksoottisaten maiden populaarikulttuurin tms. aiheista. Yhtä lailla kuitenkin myös tämä toinen huonosti toimivan käännöksen syntytapa on syytä hahmottaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.31 (EEST)[vastaa]

Toisaalla Käyttäjä:Vyörykkä esitti juuri, että käännösmallinetta ei tarvitse käyttää eikä sitä edes suositella. Tästä olen eri mieltä: Tosiasiaa, että jokin artikkeli on käännös, ei ole mitään syytä pimittää lukijalta. Läpinäkyvyys, joka saavutetaan käännösmalline lisäämällä on ennen kaikkea lukijan etu ja se parantaa Wikipedian käytettävyyttä myös niille, jotka muokkaavat Wikipediaa.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.43 (EEST)[vastaa]

Olen samaa mieltä kuin Urjanhai, mutta Kyykaarme aikoinaan valisti minua käännösmallineen tarpeettomuudesta kuin se olisi yleinen suositus. Mitään käytäntöähän asiasta ei ole, ja itse kannattaisin kyllä käännösmallineen käyttöä kaikissa käännösartikkeleissa. Vyörykkä (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.48 (EEST)[vastaa]
En osunut seuraamaan tuota keskustelua enkä tarkistanut tätä varten käytäntöjäkään. Voi hyvin olla että on esitetty näökemys, että tekijänoikeus ei sitä vaadi. Tekijänoikeus, joka on on yksi tärkeä asia, on kuitenkin vain yksi puoli asiassa. Toinen puoli on puhtaan käytännöllisesti läpinäkyvyys lukijalle ja käytettävyys muokkaajille.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.56 (EEST)[vastaa]
Tuossa Käyttäjä:Kyykaarme puhuu attribuutiosta ja tiedon lähteistä ja ilmoittaa edustavansa näkemystä, että käännösmallineen käyttöä tulisi välttää viimeiseen asti. Tässä näkemykseni on päinvastainen: kysymys ei ole pelkästään attribuutiosta mutta ei myöskään pelkästään attribuutiosta ja tiedon lähteistä, vaan myös koko artikkelista ja lähteiden valinnasta. Niiden kohdalla taas se, että artikkeli on käännetty toisesta wikipediasta, on tiedon ekosysteemin ja Wikipedian läpinäkyvyyden ja käytettävyyden kannalta aivan keskeinen. Muistan lukeneeni tutkimuksesta, että Wikipedia vaikuttaa muihin julkaisuihin myös silloin kun näennäisesti wikipediaa ei ole käytetty lähteenä, kun päädytään wikipedian ulkopuolella käyttämään lähteitä, joita on käytewtty lähteinä wikipediassa. Tällöin luonnollisesti yhtä paljon myös eri wikipediat vaikuttavat toisiinsa, jos artikkeleita käännetään Wikipediasta toiseen, eikä tätä tosiasiaa ole mitään syytä salata, vaan päin vastoin tämä tosiasia on perusteltua ilmaista läpinäkyvästi.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.09 (EEST)[vastaa]
Tein tästä myös jo käyttäjän mielipidekirjoituksen. Jos osoittautuu, että tuossa olin referoinut esitettyä näkemystä väärin, niin voin sen koettaa siltä osin korjata. EDIT: Voin myös yrittää referoida siihen, jos tässä keskustelussa tulee esiin lisänäkökohtia asiasta. --Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 13.57 (EEST)[vastaa]
Jonkinmoinen yksimielisyys lienee jossain vaiheessa syntynyt, että malline ei ole välttämätön, vaan yhteenveto riittää ja voi jossain mielessä olla parempikin, kun se ei katoa vaan säilyy ajast aikaan todistamassa, että alkuperäinen on käännös. Mutta muuten olen sitä mieltä, ettei käännösartikkeleita pitäisi edes tehdä, koska niissä on aina perustavanlaatuisia vikoja, jos ei huonoa käännöstä, niin lähteitä joko ei ole tai niitä ei ole tarkistettu. Yleensä kai käännösartikkeleiden tekemisen kuvitellaan harhaisesti olevan helpompaa, kun asia on juuri päin vastoin. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.03 (EEST)[vastaa]
Käännösartikkelien tekeminen on yleisesti ottaen helpompaa, mutta kelvollisten käännösartikkelien vaikeampaa. Siksi minäkin aloitin wikiurani jokseenkin heikkolaatuisilla käännösartikkeleilla. Vyörykkä (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.07 (EEST)[vastaa]
Noin voi olla tekijänoikeuden kannalta, mutta niin kuin esitin, se on vain yksi puoli asiasta. Toinen puoli on puhtaasti käytännöllinen (eli pragmaattinen) hyöty siitä, että lukija lukiessaan saa tiedon artikkelin tosiasiallisesta syntytavasta.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.15 (EEST)[vastaa]
Ja edellä olevaan lisäys: alkuperäinen esim. en.wikipedian artikkeli voi olla täysin kelvoton. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.06 (EEST)[vastaa]
Käsittääkseni vain kääntäjä saa lisätä käännösmallineen. Häntä voi pyytää mallineen lisäämään, mutta jos hän ei sitä halua tehdä, pitää muiden tyytyä siihen. Toki tuon säännön voisi minusta muuttaa järkevämmäksi. Joskus viitteetkin on vielä englanniksi ja silti pitää esittää, että kyseessä on lisääjän itsensä luoma sisältö.--MAQuire (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.07 (EEST)[vastaa]
En minä aikanaan tuota ole mistään lukenut; käännösmallineen ohjeesta voi tuollaisen käsityksen saada, mutta siinäkään ei suoranaisesti kielletä muita kuin kääntäjää lisäämästä käännösmallinetta. Samoin Ohje:Artikkelien kääntäminen ei sano asiasta mitään. Vyörykkä (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.11 (EEST)[vastaa]
Miksi noin olisi, jos täysin satavarmasti näkyy että artikkeli on käänös? Tieto siitä, että näin on, palvelee kaikkia. Erityisesti se palvelee kaikkia, jos käännös sattuu olemaan huono, mutta yhtä lailla myös jos olisi käännetty erittäin hyvä artikkeli erittäin hyvin.--Urjanhai (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 14.13 (EEST)[vastaa]
Kuten sanoin, minustakin tuon säännön voisi muuttaa. Ei tuossa ole oikein mitään järkeä.--MAQuire (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 16.47 (EEST)[vastaa]

Tässä minunkin ajatuksiani kääntämisestä. Kääntäjän ja kirjoittajan pitäisi kiinnittää huomiota sekä erikoistermeihin, että niihin sanoihin tai sanontoihin, joita on vaikea suomentaa. Hyvä käännösteksti on sujuva ja siinä on jatkuvuutta. Kääntäjä voi katkaista liian pitkän lauseen tai kappaleen, tai jos alkuperäisessä tekstissä asia on ilmaistu epäselvästi, kääntäjän tehtävä on selventää ja yksinkertaistaa sitä. Television tekstityksissä näkyy joskus hyviä ratkaisuja. Identtistä käännöstä, eli sitä, että käännös pyrkisi noudattamaan mahdollisimman tarkasti alkuperäistä tekstiä, ei pidetä ammattikääntäjien keskuudessa ihanteena. Wikipediassa käännöksessä pitäisi pyrkiä yksinkertaisuuteen ja pelkistävyyteen ilman että lähdetekstin sanoma ei vääristy. Käännös on aina kääntäjän tulkintaa ja se on teos, vaikka Wikipedian käännöksen vaatimustaso ei ehkä aina ylitä teoskynnystä. Julkaistessaan käännöksensä suomentaja luovuttaa "teoksensa" käytettäväksi avoimella lisenssillä, kuten kirjoittaja tai valokuvaajakin. Käsittääkseni tämän takia on viime kädessä samantekevää, millä käyttöjärjestelmällä, tekstinkäsittelyohjelmalla, sanakirjalla tai muilla apuvälineillä suomennos on tehty. Jos suomentaja hyväksyy käännöskoneen antaman tuloksen sellaisenaan, kysymys on silloinkin kääntäjän tulkinnasta. Kone ei voi olla tekijä, eikä se tee teoksia. Wikipedian lukijan olisi hyvä tietää, onko kyse käännöksestä ja se pitäisi ilmoittaa joko mallineella tai jotenkin muuten. Hankaluutena tässä on se, että käännöksen lähdeteksti voi jäädä artikkelin kehittyessä vähäiseksi osaksi, tai siihen pitäisi voida lisätä myös muita suomennettuja osia. Wikipedian monikielisen luonteen ja pienen kielialueemme takia hyviä suomennoksia Wikipediaan pitäisi suosia. Heikko käännös pistää silmään helposti ja siitä on helppo sättiä wikitovereita. Mutta onneksi jokainen voi parantaa ja hioa suomennoksiakin, siinä missä mitä muuta tahansa. Tässä se, mitä kääntämisestä tulee mieleen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 15.22 (EEST)[vastaa]

Ehdottomasti vastuuta laadusta ei pidä siirtää muille käyttäjille. Jos todistetusti tekee luokatonta jälkeä, pitää itse ymmärtää, että pyrkii väärälle alalle. Tästä on muistaakseni keskusteltu aiemmin. --Abc10 (keskustelu) 16. toukokuuta 2021 kello 16.42 (EEST)[vastaa]

Kirjan luokitus muokkaa

Olisiko kellään perusteltuja näkemyksiä "suomalaisten" antologioiden luokittamisesta. Kyse on siis teksteistä, jotka suomalainen kääntäjä on valikoinut ja kääntänyt, eli kokoelmaa ei sellaisenaan ole julkaistu alkukielellä. Onko kyse suomalaisesta kirjasta vai esimerkiksi japanilaisesta/ islantilaisesta, kun alkutekstit ovat japanilaisia/ islantilaisia? --Abc10 (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 17.27 (EEST)[vastaa]

Nuo on ollut tapana luokitella suomalaisiksi kirjoiksi. --Miihkali (KM) 17. toukokuuta 2021 kello 18.07 (EEST)[vastaa]
Ahaa, muistatko esimerkkejä? Ja perustuuko tapa keskusteluun vai muodostuneeseen käytöntöön? Tässä luokitin kirjann Islannin kirjallisuus -luokkaan, kun tuntui, että jokin yhteys alkuperämaahan pitäisi luokituksessakin olla. --Abc10 (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 18.33 (EEST)[vastaa]
Suomenkielisinä kirjat ovat suomalaisia mutta jonkin muun maan kirjallisuutena ne ovat myös ao. muiden maiden kirjallisuutta. Ehkä tässä vain paljastuu alkuperäisten luokkanimien hiukan hätäisesti mietitty logiikka, joka oikeastaan voisi vaatia luokkanimien säätämistä jollakin tavoin. Jos haluaa skarpimman logiikan niin usein se löytyy wikidatasta.--Urjanhai (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 19.34 (EEST)[vastaa]
Ei se japanilaisuus/islantilaisuus tuossa sen pahemmin katoa kuin yksittäisen teoksen kääntämisessäkään, joten ilman muuta alkuperämaan pitää näkyä luokituksessa. Tuskin tekstien valinta menee merkityksessään itse tekstien edelle. Siihen, tarvitaanko luokitteluun lisäksi jokin Suomi-yhteys, en ota kantaa, vaikka minua kirjallisuuden asiantuntijaksi tituleerataankin. --Lax (keskustelu) 17. toukokuuta 2021 kello 21.17 (EEST)[vastaa]

Pisimpään muokkaamattomana pysynyt artikkeli? muokkaa

Mielenkiinnon vuoksi kysyn tällaista, kun äskettäin muokkaamani artikkeli Ulla Kaasinen oli säilynyt koskemattomana lähes 10v 5kk. Tuleeko kenellekään mieleen vastaavaa? --Pihamies (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.41 (EEST)[vastaa]

Toiminnot:Kuolleet sivut. --Anr (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.43 (EEST)[vastaa]
En muista ulkoa, mutta sivulta Toiminnot:Kuolleet sivut tuon näkee eli kauimmin muokkaamatta on ollut artikkeli Objektivismi (ontologia), johon viimeisin muutos on tehty 6. syyskuuta 2007 ja sekin botilla. Vyörykkä (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.43 (EEST)[vastaa]
Ahaa, olikin näin helppoa. --Pihamies (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 20.56 (EEST)[vastaa]
Juuri hiljan joku tuli jossain muualla (vai oliko se sittenkin täällä?) maininneeksi tuon saman kuolleet sivut (hiukan huono suomenkielinen nimitys, piti ihan sitä varten katsoa, mikä se oikeasti on), niin heti toki riensin muokkaamaan jotaibn kärkipään sivua, mutta en tuota ensimmäisenä olevaa kun aihe oli outo.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2021 kello 08.38 (EEST)[vastaa]
Niillehän voi tehdä vaikka kielenhuoltoa jos ei muuta, niin voivat osua jonkun tarkkailulistalle ja herättää mielenkiinnon. --Abc10 (keskustelu) 3. toukokuuta 2021 kello 10.12 (EEST)[vastaa]
Vau. Tämä oli ihan mielenkiintoinen kysymys vaikkei tullut mieleen ennen kuin se kysyttiin. --Lax (keskustelu) 30. huhtikuuta 2021 kello 21.44 (EEST)[vastaa]

En tiedä, onko tämä keskustelu vielä aktiivinen, mutta Suomen kunnanvaakunoihin perehtyneenä vastaan on tullut useita artikkeleita, jossa viimeisin muokkaus on tehty aikavälillä 2009-2011. --𝐇ä 26. toukokuuta 2021 kello 18.36 (EEST)[vastaa]

EM-futis-projekti Huuhkajat? muokkaa

Kun kisat alkaa vajaan kuukauden kuluttua, niin pitäiskö laittaa pystyyn joku pikaprojekti Suomen pelaajien artikkelien kunnostamiseksi? Suurin osa vaikuttaa olevan enemmän tai vähemmän retuperällä eli lähinnä päivitystä vailla. Artikkelit kuitenkin kerää kuukauden aikana satoja ellei tuhansia klikkauksia. --Pihamies (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 17.04 (EEST)[vastaa]

Tässäpä tämä: Wikiprojekti:Jalkapallo/Huuhkajat2021 --Tappinen (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 20.43 (EEST)[vastaa]
Ulkopuolisena ehdotuksena: Pelaajien lisäksi myös itse maajoukkueesta kertovaa artikkelia kannattaa kunnostaa, sillä sitä tullaan klikkaamaan vielä enemmän. --Kärrmes (keskustelu) 19. toukokuuta 2021 kello 20.58 (EEST)[vastaa]

Some- ym. persoonat Wikipediassa muokkaa

Tämän luettuani hämmästyin kuinka sinisilmäisiä Wikipediassa ollaan. Somepersoonia rakennetaan ison rahan voimalla, ja sitä kuvaa rakennetaan myös Wikipediassa. Onhan täällä jo tunnettu yrityskuvien rakentaja ja paljon muitakin, esimerkiksi ip:llä tai vaihtelevalla tunnuksella toimivia, kaupallisia muokkaajia, mutta yllätyin miten suuresta bisneksestä on kysymys. Me muut raadamme täällä, ilman kiitoksen sanaa, pikemminkin päin vastoin. --Abc10 (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.37 (EEST) edit: --21. toukokuuta 2021 kello 15.47 (EEST)[vastaa]

Tuossa linkissä on jotain häikkää, näkyy vain lyhyt videonpätkä. -Ochs (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.44 (EEST)[vastaa]
Kelaa alaspäin, niin näkyy muutakin. Vyörykkä (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.45 (EEST)[vastaa]
Kiitos täggäyksestä. Somepersoonat ovat nykyajan keino tavoittaa nuorempia kohderyhmiä. Suosikki, Demi, Cosmopolitan, SinäMinä ja mitä lie muita nuortenlehtiä on ajettu kauan sitten kannattamattomina alas. Joten miksi näistä vaikuttajista ei saisi kirjoittaa Wikipediassa, jos he ovat wikimerkittäviä? Jjanhone (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 14.47 (EEST)[vastaa]
Vrt. Suosikin levikki vuonna 2006: 46 000, jutussa mainitun Mmiisasin "Instagram-levikki" 2021: 440 000.Jjanhone (keskustelu) 21. toukokuuta 2021 kello 15.27 (EEST)[vastaa]
Mun mielestä Suosikkia ja Mmiisasia ei oikein voi verrata, koska niissä on kyse erityyppisistä asioista. Parempi vertailukohta olisi esimerkiksi radio- ja tv-tomittajat tai sisällöstä riippuen myös ohjelmat. Joka tapauksessa on aikalailla selvää, että julkkikset, mediapersoonat, aktivistit, taiteilijat voivat olla wikipediamerkittäviä ihan suoraan saamansa julkisuuden takia myös. Sanoisin kuitenkin, että jos se perustelu wikipediamerkittävyydelle on julkisuus, niin vaatimukset mediakäsittelylle on tiukemmat kuin silloin jos esimerkiksi merkittävyysperustelu on vaikkapa jokin saavutus (esim palkinto, tieteellinen läpimurto jne) jolloin se merkittävyys voi käydä ilmi ihan sillä, että asia todetaan lähteistetysti. Zache (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 08.52 (EEST)[vastaa]
Ehkä tuossa on se ero, että Suosikkia piti tilata. Nytkin on maksullisia sisältöjä mutta samalla on syntynyt uusia suuria ilmaisjakelumarkkinoita. Ja ihan niin kuin prinntilehdissäkin, ilmaisjakelutuotteet ovat mainosrahoitteisia. Mutta kun painokoneita tai radio- ja televisiolähettimiä on vain harvoilla niin internet on melkein jokaisella, ja silloin asetelma on taas toinen ja rajat asioiden välillä vaikeammin määriteltäviä. Siitä ehkä tullaan johonkin tuollaiseen päättelyyn, minä Zache esitti yllä. --Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 09.11 (EEST)[vastaa]
Suosikki ja Mmiisas ovat lisäksi toimineet eri aikoina.-- Htm (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 11.24 (EEST)[vastaa]
Hyvin suuri ero on myös siinä, että Suosikkia saattoi ostaa, lukea, lainailla ja tilata ilman muuta kaupallista käyttäjäseurantaa ja kytkysitoumusta (pitkine kerätyn tiedon käyttöehtoineen, joita ja joiden yhteiskäytön mahdollisuuksia aiempiin sitoumuksiin liitettynä harva täysin ymmärtää), joka ei ole mahdollista monessa "sosiaalisessa" mediassa. Osa väestöstä ei seuraa sellaisia "sosiaalisia" (lue kaupallisia) medioita, etenkään työhön tai vaikkapa turvallisuuteen liittyvillä vempaimilla, yhteyksillä, lokaatioissa/työaikana. Valitettavan moni mediapersoona on myös näyttänyt naivia "sosiaalisen" median mallia, kun on esimerkiksi viestinyt sijaintiaan avoimesti muille asiattomille, esiteltyään esimerkiksi aiemmin kotinsa (vorojen mukaan helposti lähteviä) arvoesineitä egonsa pönkittimenä. "Somepersoonien" rakentaminen ei ole ainoa wikipediankin julkisuutta hakeva alue: myös urheilijoilla/joukkueilla/pikkupoliitikoilla voi olla mediapersoonansa/yhteistyönsä, kaikenkarvaisilla realityohjelmilla, tapahtumilla jne. Onko paikallis-/maakuntalehdessä monena vuonna esilläoleva, ehkä muutaman sata kävijää keräävä kylä/lähiö/kaupunginosatapahtuma wikimerkittävä vai 100 000 "seuraajan/tykkääjän" itsensä/kotieläimensä/lapsensakaupallistaja vai molemmat? Ainakin ensinmainittua voi mielestäni neutraalimmin arvioida. Erilaiset tuotesijoittelut/yhteistyöt ja näiden esilletuonti yököttää ainakin minua monen "sometähdenlennon", vloggaajan, poliitikon ja muun tyypin viestinnässä, kääntää muuten ehkä kiinnostavan aiheen ja esiintymisen rumaksi, itsekkään edun tavoittelemiseksi ja epäkiinnostavaksi.--Paju (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 05.30 (EEST)[vastaa]
En ihan ymmärtänyt, onko pääpointtisi sen paheksuminen, että jotkut muokkaavat Wikipediaa rahasta, vai se, että tänne kelpuutetaan liian helposti somepersoonista sisältöä, johon liittyy bisnespyrkimyksiä. Ehkä molemmat? En kyllä usko, että Wikipedia on sen sinisilmäisempi kuin muukaan yhteiskunta. Ja arvelen myös, että nykyään Wikipedian merkitys somepersoonien imagonrakennuksessa on melko vähäinen. Ei auta muu kuin mennä tiukasti lähteiden mukaan ja muistaa myös lähdekritiikki. -Ochs (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 09.26 (EEST)[vastaa]
Minusta yhden yksittäisen muokkaajan nimeäminen yrityskuvan rakentajaksi on liiaksi henkillön käyvää. Hän ei kaiken lisäksi ole onnistunut siinä kovinkaan hyvin, vai mistä johtunee, että tunnettu pörssiyritys TietoEVRY Oyj ei saa Wikipediassa esiintyä omalla nimellään. -- Htm (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 09.43 (EEST)[vastaa]
Toin Ylen artikkelin luettavaksi, ja jokainen voi pohtia omaa pointtiaan. --Abc10 (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 10.21 (EEST)[vastaa]
Haluat siis antaa Ylen artikkelille ilmaista näkyvyyttä. --Lax (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 12.30 (EEST)[vastaa]
Kyllähän somevaikuttajat voivat olla merkittäviä hahmoja siinä missä muutkin julkisuuden henkilöt. Keskeinen kysymys lienee, mistä saadaan asiallista ja luotettavaa tietoa näiden ihmisten elämänvaiheista. Tällä hetkellä julkkisartikkelit koostetaan silpputietona yksittäisistä pikku-uutisista, aikakauslehtien henkilökuvista jne. Se antaa paljon valtaa muokkaajalle, joka voi halutessaan valikoida knoppeja niin, että niissä annetaan artikkelin aiheesta joko voimakkaan kielteinen tai vaihtoehtoisesti kiiltokuvamainen vaikutelma. --Miihkali (KM) 22. toukokuuta 2021 kello 11.12 (EEST)[vastaa]
Eivät kai henkilöiden elämänvaiheet välttämättä ole merkittäviä muuten kuin jos ne joltain kantilta sattuvat taustoittamaan relevantisti sitä, miksi henkilö on merkittävä siinä asiassa, missä hän on merkittävä. Usein tietysti esim. tiedoilla työurasta voi olla merkirtystä työuransa takia merkittävän henkilön tiedoissa. Jos esim. oikea tietatosanakirjakaan ei kerro tulitikkulaatikon kokoisessa artikkelissa jotain joutavaa triviaa, myönteistä, kielteistä tai neutraalia, niin miksi wikipediankaan pitäisi? Erittäin suuren merkittävyyden saavuttaneista henkilöistä tietoja on yleensä enemmän, pienemmän merkittävyyden sasavuttaineista vähemmän. Jos joku vain jaksaa niin silloinhan kai artikkeleita voi muokata rohkeasti neutraaliuteen pyrkien. Joissain hyvin kiistellyissä aiheissahan wikipediaa on kiitettykin tasapuolisuudesta, mutta harvaan, ja nykyään artikkelien määrän kasvaessa yhä harvempaan aiheeseen osuu tällaista kriittistä massaa.--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 11.28 (EEST)[vastaa]
Muistan jostain lukeneeni, että Wikipediaan kaivataan pidempiä kuin tulitikkulaatikon kokoisia artikkeleita. --Lax (keskustelu) 22. toukokuuta 2021 kello 12.35 (EEST)[vastaa]
Kysymys onkin artikkelien tasapainoisuudesta. Jos artikkeli jonakin hetkenä sattuu olemaan sen tulitikkuaskin kokoinen, niin sen on silloinkin syytä olla tasapainoinen, ihan niin kuin pitkänkin artikkelin on syytä olla tasapainoinen. Oikeissakin tietosanakirjoissa artikkelit ovat eri pituisia joko eri tietosanakirjoissa erilaisen käsittelytavan takia tai samassa tietosanakirjassa aiheen merkittävyyden mukaan. Wikepiassa eri pituisuus voi johtua myös satunnaisesta vaihtelusta yleisen merkittävyyden ohella. Tämä ei kuitenkaan vapauta laatuvaatimuksista lyhyissäkään artikkeleissa. On laadukkaita tietosanakirjoja, joissa kaikki artikelit ovat lyhyitä, ja laadukkaita tieosanakirjoja, joissa kaikki artikkelit ovat pitkiä. Molemmille on käyttöä jatkuvasti (ainakin niin kauan kuin kirjastot eivät heivaa niitä mäkeen "vanhentuneina").--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2021 kello 12.06 (EEST)[vastaa]

Kuntien historia muokkaa

Aloin kirjoittamaan kuntahistoriikkien pohjalta lisäyksiä Auran historia-osioon, mutta tekstin määrä alkoi tuntumaan ehkä turhankin pitkältä (kolmisen sivua tekstitiedostona) verrattuna artikkelin muihin osioihin sekä toisiin kunta-artikkeleihin. Ajattelin osion siirtämistä omaksi artikkelikseen, mutta nopealla vilkaisulla ainoastaan kaupungeille näyttäisi olevan erillisiä historia-artikkeleja. Onko syynä jokin käytäntö vaiko vain yksittäisistä kunnista kirjoitetun tekstin vähyys? --Fenn-O-maniC (keskustelu) 24. toukokuuta 2021 kello 14.28 (EEST)[vastaa]

Siis: Aura (kunta)? Ei kai erillisen artikkelin tekemiselle ole mitään estettä. Kukaan ei vain ole sattunut aiemmin innostumaan pikkukunnista. Muista kirjoittaa kunta-artikkeliin Historia-otsikon alle pääartikkelimallineen. --Abc10 (keskustelu) 24. toukokuuta 2021 kello 14.42 (EEST)[vastaa]
Asia selvä! --Fenn-O-maniC (keskustelu) 24. toukokuuta 2021 kello 20.02 (EEST)[vastaa]

Libre Office muokkaa

Tunteeko kukaan Libre Officea? En ole keksinyt siitä säännöllistä lauseketta jolla saa pois rivinvaihdon. Sitä(kään) ei ole tarkoitettu kuin tekniikkapelleille. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 19.55 (EEST)[vastaa]

Kokeile $ -merkkiä tarkoittamaan rivinvaihtoa? Se osuu kappaleen loppuun joka varmaan on tekstinkäsittelyssä aika usein rivinvaihto. ([2]) --Zache (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 20.54 (EEST)[vastaa]
Toimii. --Abc10 (keskustelu) 26. toukokuuta 2021 kello 22.25 (EEST)[vastaa]

Wikipediaa kirjastolaisille -työpaja tänään kl 12 - 15 muokkaa

Tänään on meneillään Wikipediaa kirjastolaisille -onlinetyöpaja 28.5.2021 - kl 12 - 15, niin se on syy jos tulee kirjastoaiheisia muokkauksia tuolloin ja sen jälkeen. Osallistujia on noin 20. --Zache (keskustelu) 28. toukokuuta 2021 kello 11.18 (EEST)[vastaa]

Väylävirastolta historia-katsaus muokkaa

Väylävirasto on julkaissut ilmeisesti jo vuonna 2017 liikenteen historiaa käsittelevän pienen katsauksen Aikamatkalla Suomessa: liikenneväylien tarina. Sen esittely on täällä, josta voi klikata katsaukseen. Se käsittelee majakoita, kanavia, museosiltoja (sekä tieliikenteen että rautateiden, rautateillä niitä kutsutaan arvokohteiksi), museoteitä, museorautatietä ja väylämuseoita. Hankkeessa on käytetty kuvituksena "Wikipediasta" peräisin olevaa kuvitusta. Kyseisiä kohteita kuvanneet voivat tehdä löytöjä! Katsaus on sinänsä ihan hauska ja hyödyllinenkin. --Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 14.08 (EEST) Ja jatkan: Olen joskus ihan tahallani jättänyt valokuvista rajaamatta pois jotain (ainakin itselleni) valokuvaa selkeästi personoivaa, kuten tässä Konalan kirkon kuvassa oikessa laidassa näkyy Corollani takavalo, tässä Halikon museosillan kuvassa samainen vihreä paholainen siintää kaukana joen toisella puolella. Möykkysenjoen siltakuvassa yläreunassa on eturenkaiden alaosa nähtävillä. On aika epätodennäköistä, ei tosin mahdotonta, että toinen valokuvaaja onnistuisi konstruoimaan sattumalta samanlaisen personoivan pilkahduksen. --Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 14.32 (EEST)[vastaa]

Kun kuvasin Eva Löfdahlin Yrittäjäveistosta, sen juurella oleva madame ei suostunut poistumaan kuvasta, joten otin hänet mukaan kuvaan. Yleensä ihmisillä, niin mukavia kuin muuten ovat, on tapana varastaa show, eli kiinnittää katsojan huomio pois varsinaisesta kohteesta. Suttasin kuitenkin daamin kasvot ja tässä tapauksessa ihminen veistoksen vierellä on hyväksi, kun katsoja ymmärtää paremmin teoksen mitan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 15.21 (EEST)[vastaa]
En muista, että olisin koskaan pyytänyt ketään siirtymään. Saa sitä istua missä haluaa. Jotkut joskus siirtyvät omasta aloitteestaan, kun muistomerkkiä lähestyy kamera tanassa. -- Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 15.45 (EEST)[vastaa]
Jee, muistelosessio! Tässä artikkelissa olevan kuvan näppäämistä jouduin odottelemaan, kun juuri valmistautuessani kuvaamaan patsasta sen eteen pysähtyi reppu ja reissumies. Onneksi joukkueen fanikaupassa olleet kaverini eivät hekään pitäneet kiirettä, mitä toki heidät tuntien osasin odottaa. --Lax (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 21.18 (EEST)[vastaa]
Ja poistin tämän kuvan Ahvenanmaan luettelosta, kun katsoin, että se ei kuvaa luetteloon sopivalla tavalla Eckerön Postintiemuistomerkkiä, niin maan läntisin muistomerkki kuin onkin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 22.02 (EEST)[vastaa]
Emil Cedercreutzin (k. 1949) töiden tekijänoikeus oli voimassa vielä 1-1-1996, joten niiden tekijänoikeus Yhdysvalloissa on voimassa siihen saakka, kunnes teoksen julkaisusta on kulunut 95 vuotta. Commons:URAA-restored copyrights. -- Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 22.36 (EEST)[vastaa]
Lähinnä olisi tarkoitus, että jos joku löytää juosta Väyläviraston julkaisusta ottamiaan valokuvia eikä ole tyytyväinen siihen tapaan, jolla Väylävirasto kreditoi kuvien tekijää, voi huomauttaa heille asiasta, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Löysin ainakin 10 mielestäni epäilyttävää valokuvaa. -- Htm (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 22.53 (EEST)[vastaa]
Olen joutunut kuvien lajittelussa hylkäämään monia kuvia kun oma kulkuneuvo on niissä linssiluteena. Yhdestä jopa retusoin sen blurraamalla pois. Nuoremmilla käyttäjillä ja joskus itselläkin kulkuneuvo voi olla myös ei-mooottorikäyttöinen. Se miten hyvin osataan valita kuvaan tausta, on osa kuvaajan ammattitaitoa (eli jos näkyy vain takavalo eikä koko kosla, niin ammattitaito on jo hyvä). Myös tässä näkyy amatöörin ja ammattilaisen ero. Tai jos toinenkin kuvaaja asattuisi olemaan amatööri, niin vähemmän ja enennän edistyneen amatöörin ero. --Urjanhai (keskustelu) 31. toukokuuta 2021 kello 16.30 (EEST)[vastaa]

Kirjalähteet-toiminto muokkaa

Kyseisellä sivulla ei toimi ainakaan Aalto-yliopiston kirjaston haku, koska Aalto-Finna on poistettu käytöstä.--MAQuire (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 19.31 (EEST)[vastaa]

Ei muuta kuin sivua Wikipedia:Kirjalähteet muokkaamaan. 01miki10 (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 19.42 (EEST)[vastaa]
Vaikutti siltä ettei ollut korjattavissa joten poistin. Anr (keskustelu) 30. toukokuuta 2021 kello 19.46 (EEST)[vastaa]
Aalto käyttää nykyään Primoa --Nitraus (wikinät) 30. toukokuuta 2021 kello 20.10 (EEST)[vastaa]

Wiki Loves Monuments 2021 muokkaa

wikiprojekti:Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu on tulossa taas syksyllä ja oletettavasti Suomessa se pidetään edellisten vuosien tapaan syyskuussa. Ollen miettinyt sitä, että miten kilpailua voisi kehittää enemmän sellaiseksi, että se olisi osa ns. "wikipediontia". Toinen mikä kilpailussa on ehkä häiritsevänkin paljon korostunut on, että kuvauskohteet ovat aika alueellisesti painottuneita eli joillain alueilla on paljon kuvattavaa ja toisilla ei ole oikeastaan yhtään. Tätä voisi yrittää ratkoa seuraavasti.

  1. Kerätään kunnittain sellaisia kuvauskohteita luetteloksi joista haluttaisiin kuvia. Esimerkiksi alkuun 3-10 kohdetta per kunta. Ylärajaa ei sinänsä ole, mutta ideana olisi että luetteloiden kohteet olisi käsin valittuja.
  2. Kuvauskohteen pitäisi olla institutionnaalisesti tunnustettu (esim sen pitäisi olla luetteloituna esim kunnallisessa rekisterissä, suojeltu tai jne), koska tämä on WLM:n taustalla oleva idea.
  3. Kehitetään palkintojenjakoa siihen suuntaan, että palkintoja saa määrällisestä suorituksesta. Esimerkiksi Ukrainassa on ihan suoraan määrällinen palkinto siitä, että kuka on kuvannut eniten eri kohteita. Sellaisista kuvauskohteista joista on vähän kuvia ennestään saa enemmän pisteitä.

Tätä luetteloa voisi aina vuosittain päivittää, että lisäillään luetteloihin kiinnostavia käsin valittuja kohteita ja poistetaan luetteloista niitä joista on jo paljon kuvia. Samalla saataisiin linkkilistoiksi aiheita joista todennäköisesti pitäisi olla artikkeli tai artikkeleita voisi muuten kirjoittaa. Samalla pidettäisiin taustalla mahdollisuus kuvata mitä tahansa luetteloitua kulttuuriperintökohdetta kuten tähänkin asti eli nämä kohdelistat olisi ns. fokuslistoja joilla nostetaan esille kuvauskohteita joista puuttuu kuvia. Zache (keskustelu) 1. kesäkuuta 2021 kello 19.20 (EEST)[vastaa]

Tällä meidän Wikiprojektisivulla voitaisiin ainakin määritellä hyvän kuvan kriteerit tietosanakirjan kannalta. Minun mielestäni tässä kilpailussa on usein palkittu kuvia ensisijaisesti niiden kauneusarvojen mukaan, Wikimatkoja ajatellen, eikä sen mukaan, kuinka käyttökelpoisia ne ovat juuri tietosanakirjan kuvituksena. --Savir (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 10.15 (EEST)[vastaa]
Olin siis ajatellut, että myös projektisivun sisältöä voisi aika suoraviivaisesti uudistaa. Noin yleisiltä periaatteiltaan, niin kilpailussa voi olla eri valintakriteereillä annettavia palkintoja jotka ovat meidän kotimaisia palkintoja. Kansainvälisen sarjan ja suomen sarjan voittajan valinnan kannalta, niin jatkossakin valitaan 10-kansainväliseen sarjaan menevää kuvaa ja voittajakuva. Olettaisin, että oli meidän arviointimenetelmä mikä tahansa, niin voittajakuvat väistämättä ovat teknisesti hyviä ja myös kauniita. Olettaisin, että tänäkin vuonna meillä on tuomaristo joka valitsee kansainväliseen sarjaan menevät voittajakuvat. Toinen vaihtoehto olisi, että Wikipedistit voisivat äänestää niitä (vrt. Commonsin vuoden kuva)
Sinänsä en itse näe, että tämä olisi varsinaisesti ristiriidassa tietosanakirjan kannalta hyödyllisten kuvien saamista vaan enemmänkin siitä, että valitaan kuvia. Eli sama lopputulos on myös Commonsin suositeltujen kuvien, vuoden kuvan jne valinnan kanssa eli ne kuvat joita tulee valituksi ovat teknisesti hyviä. Hirveän runsaasti käsitellyt kuvathan eivät ole meidän sarjassa pärjänneet vaan ollaan painotettu dokumentaarisuutta yli kuvankäsittelyn ja tätät tietysti voisi korostaa ohjeissa.
Eli se, että kuvat ovat teknisesti hyviä ja kauniita ei ole minusta ongelma, mutta tietosanakirjamielessä olisi tärkeää jollain tavoin kannustaa ottamaan sellaisista aiheista kuvia joista ei niin helposti niitä saada. Zache (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 11.10 (EEST)[vastaa]
Tarkoitan sitä, että ainakin viime vuonna kaksi ensimmäistä palkintoa menivät kuville, joista ensimmäisessä rakennus täyttää vain 4,5 prosenttia kuva-alasta ja toisessa kolme prosenttia. Ne ovat kumpikin sinisen tunnelmallisia maisemakuvia, joissa rakennusta ei näe kunnolla artikkeliin laitetussa pienoiskuvassa. Myös palkintojen perusteluissa kuvataan vain vesimaisemaa ja sen valoa, ei lainkaan rakennusta. Minusta tietosanakirjan kannalta parhaat rakennuskuvat ovat sellaisia, jotka tuovat kohteesta esille jotain arkkitehtonisen kiinnostavaa tai omaleimaista, jota voi selittää kuvatekstissä. Toivoisin, että se nostettaisiin hyvän kuvan kriteeriksi, jos sellaiset halutaan luetella. --Savir (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 11.42 (EEST)[vastaa]
Joo ja ei. Koivukosken voimalaitoshan pitää sisällään myös sen itse voimalarakennuksen vieressä olevan padon joka peittii kuvassa metsään, sekä vesialueen oikean reunan rakennelmat. Petäjäveden vanhan kirkkoon kuuluu suojelukohteena itse kirkon lisäksi myös sen ympäristö. Eli minusta on ihan tarkoituksenmukaista, että meillä on laajempiakin kuvia ja thumbnaileja varten voidaan sitten rajata kuvia tai ottaa toisia kuvia. Ymmärrän kuitenkin pointin siitä, että säännöissä voitaisiin arvottaa voimakkaammin sitä, että kuvaaja on osannut ottaa huomioon tiedollisia sisältöjä, koska se ohjaa valokuvaajia ottamaan tietyn tyyppisiä kuvia. --Zache (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 12.02 (EEST)[vastaa]
Annettu linkki ei tuossa toiminut, mutta eihän tuota kyllä nyt noin mekaanisesti voi määritellä. Kun osassa määrittelyjä määrittelyn kohteena on nimenomaan ympäristö tai rakennettu ympäristö, niin silloin ympäristö voi olla perusteltu. Tärkeänä näkisin sen sijaan tietosisällön. Aiheita tyyliin "kaunis auringonlasku" on kuvattu maailmassa niin paljon, ettei sellaisessa tavassa kuvata tiedollista aihetta ole mitään kiin nostavaa. Kiinnostavaa sen sijaan on tapa kuvatta, joka välittää todenmukaista tietoa kohteesta. Tämä koskee niin monumenttikuvia kuin luontokuvia. Fillistely "valon ja varjon leikillä", "auringonlaskuilla" ym. oikeastaan täysin turhaa ja sivussa itse asiasta. --Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 12.51 (EEST)[vastaa]
Kiitos huomaamisesta. Eli linkin ongelma kai oli se, että sivusto on ensimmäisellä latauksella hyvin hidas. Löysin toivottavasti yhden vian jonka toivoakseni korjasin wikimedia.fi:stä. Wlm.wikimedia.fi vaatii puuttuvan ominaisuuden käyttöönoton, että korjaus näkyy, mutta pistin tästä kyselyä eteenpäin. Zache (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 13.45 (EEST)[vastaa]
Itsekin kyllä artikkeleihin kuvia valitessani kiinnitän huomiota siihen, miten kuva toimii thumbnailina, mutta se on vain yksi puoli asiasta.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 12.58 (EEST)[vastaa]
Vuosi sitten kiinnitin huomiota siihen (ja anoin myös palautetta siitä), että kilpailu lähes kokonaan näytti sijaitsevan Wikipedian ulkopuolella, ja että Wikipediassa ei edes kerrottu, että kilpailu lähes kokonaan sijaitsikin Wikipedian ulkopuolella eikä edes ennen kuin kysyttäessä edes annettu linkkejä, missä se lopulta sijaitsee. Kävi myös ilmi (tämäkin vasta kysymällä), että Wikipediassa sijaitsevat kunnittaiset luettelot, joiden kautta olin monena vuotena päivittänyt kohteiden tietoja, eivät olleetkaan enää ajantasaisia, vaan ajantasaisin luettelo ja jopa kuvien tallennuksen käyttöliittymmä sijaitsivatkin jossain kokonaan Wikipedian ulkoipuolella, ja sekin, että näin oli, selvisi vasta kysymällä, eikä Wikipediassa ollut näistä mihinkään linkkejä. Sehän ei haittaa, jos joku härpäke, kuten luettelo tai vaikka kuvien tallennus on linkin takana, mutta kun ei ollut edes tietoa, että näin on, eikä linkkejä (ennen kuin kai itse lisäsin jonkun linkin kahvihuoneeseen). Tavalliselle Wikipedistille tässä on aika vahva viesti, että älä nyt vaan yritäkään osallistua, tämä kilpailu on suunnattu Wikipedian ulkopuolelle. Itse olisin kyllä mielelläni osallistunut tästä huolimattakin, mutta satuin olemaan muuten kiireinen, ja sen takia osallistuminen jäi niukaksi niin kuin lähes aina lähes kaikkien kilpailujen kohdalla, ja myös patsaprojektin ja elokuun kuvitustalkoiden takia, joissa tuli jo paljon käytettyä WLM-sopivia kuvia vaikka hyvin olinkin ennalta tietoinen säännöistä tässä suhteessa. Eli ainakin kilpailu pitäisi saada täysin näkyväksi ja tavoitettavaksi myös Wikipedian kautta. Täysin utopiaa on esim. ajatus, että jokin tieto (tästä tai muustakaan) tavoittaisi Wikipedfistit vaikka Facebookin kautta. Jotkut siellä toki ovat, olen itsekin, mutta kyllä se on täysin ja kokonaan outreachia (ja sellaisena lyuuonnollisesti erittäin tärkeää, hyödyllistä ja kannatettavaa) eikä kertakaikkiaan edes prosentin kymmenyksen vertaa inreachia.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 13.13 (EEST)[vastaa]

Suomen hallituksen jäsenlistan malline kaikkien ministerien artikkeleihin? muokkaa

Aiemmin tuli tässä kahvihuoneessa keskusteltua pääministerien artikkeleissa olevien mallineiden määrästä. Nyt sama käyttäjä on ryhtynyt laittamaan ministeriartikkelien loppuun mallinetta, jossa on lista hallituksen ministereistä. Onko tällainen malline tarpeellinen/turha/haitallinen/aivansama, kun kuitenkin mm. oikeassa laidassa olevasta henkilömallineesta (toki myös tekstistä) löytyy linkki kyseisen hallituksen artikkeliin, josta ministerilista löytyy näkyvänä luettelona? --Lax (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 10.20 (EEST)[vastaa]

Katsoin yhden satunnaisesti valitun ministeriartikkelin (Liisa Hyssälä). Jos antamistasi vaihtoehdoista pitää valita, niin otan kaksi: turha ja haitallinen. -- Htm (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 12.47 (EEST)[vastaa]
Olen saattanut tun keskustelun nähdä mutta en ole tainnut ehtiä sen paremmin noteeraamaan. Kun nyt mallineen kautta menee henkilöartikkeleihin, niin niissä on tyypillisesti jotain luokkaa 4-5 mallinetta alareunassa. Silloin voi tietysti kysyä, että mikä vasta siitä viidennestä tekee yhtäkkiä niin kauhean. Eli jos noista vaoihtoehdoista valitee, niin myös aivansama tai tarpeellinen voisi tulla kysymykseen, koska nyt pääsee vähemmillä klikkauksilla navigoimaan saman ajan muuta politiikkaa. Jos menee infoboksin mallineesta niin joutuu klikkailemaan monta kertaa eri artikkelien välillä, ja se on paljon huonompi tapa. Eli oikeaataan voisi varovaisesti kallistua hyödylliseen tai tarpeelliseen jos parempia perusteluja muille vaihtoehdoille ei tule.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 13.25 (EEST)[vastaa]
Olen ennenkin ihmetellyt "yhtäkkiä"-sanan käyttöä keskusteluissa, joten ei tässä siitä enempää. Sen sijaan navigoinnista tällä aavalla selällä totean, että, ellei klikkaamista, niin ainakin skrollaamista tarvitaan tuossa paljon, kun sillä navigointimallineella siirrytään klikkaamalla aina seuraavan artikkelin alkuun ja eteenpäin päästäkseen pitää etsiä se malline joka kerta artikkelin lopusta. Lisäksi tuo malline on vain sukunimilista. Jos jostain kumman syystä olisin kiinnostunut lukemaan tietyn hallituksen poliitikkojen artikkeleita, niin mielelläni klikkausvaiheessa olisin perillä esim. siitä, mitä ministerinpestiä he hoitivat tai mitä puoluetta edustivat. Satunnaisen sukunimiklikkailun merkeissä mainitsemasi klikkausmäärähyöty hupenee nopeasti. Kuinkahan moni on kiinnostunut klikkailemaan eteenpäin pelkän sukunimen perusteella ("Heiii, tuossa lukee Manninen, klikataanpa sitä ja katsotaan, mitä mielenkiintoista sieltä löytyy!")? --Lax (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 13.41 (EEST)[vastaa]
No tosiasia oli, että satunnaisessa artikkelissa tuo oli viides malline. Lisäksi normaalilla yleissivistyksellä kuka tahansa polittiikkaa seuraava yleensä muistaa aikuis- tai jo kouluiältään eri hallitusten keskeisten ministerien nimiet. Ei siis pidä aliarvioida lukijaa (ja yhtä hyvinhän mallineissa voisivat olla koko nimetkin näkyvissä, sillehän ei ole estettä). Nyt pystyy näistä näkemään yhdellä silmäyksellä mallineesta sekä eri hallitusten, eri puolueiden että vaalipiirien henkiläölistoja poistumatta artikkelista lainkaan muuta kuin tarvittaessa ja takaisin pääsee yhdellä klikkauksella. Se on mielestäni ihan kätevää. Ei tarbvitse lainkaan hypellä minkään infoboksin hallitusartikkelien kautta, vaan voi selata ja nvavigoida navigointimallineista niiden nimen mukaisesti. Itse tuskin muistan yhtäkään jääkiekkoilijaa tai jalkapalloilijaa (muita kuin selänteen ja Litmasen), mutta vastaavasti en myöskään juuri ikinä lue ao. aihepiirin artikkeleita.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 14.54 (EEST)[vastaa]
No johan oli henkilöityvä aloitus, varsinkin kun näitä mallineita on ollut ainakin vuodesta 2007 asti ja näköjään tehty kukin hallitus kerrallaan. Niitä sitten on joku "ryhtynyt laittamaan". Kyllä olen sitä mieltä, että on ennemmin selausta parantava vaikutus, koska ne ylipäänsä tuovat esiin eri aikakausien kerrostumia loogisissa asiayhteyksissä, kun wikipedia muutenkin ylikorostaa nykyhetken tapahtumia. --Politbyroo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 13.59 (EEST)[vastaa]
Ps. jos tuolta nyt jostain haluaa karsia niin kannattaa aloittaa vaikka noista vaalikausikohtaisista vaalipiirien edustajista, joita kukaan ei ole edes jaksanut päivittää kymmeneen vuoteen.--Politbyroo (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 14.05 (EEST)[vastaa]
Ilman vuosilukua otsikossa olevat voisi siirtää vuosiluvulliselle nimelle (joitakin sellaisia jo onkin). Sikäli nuo ovat hieman hyödyllisempiä kuin tässä puheeksi ottamani mallineet, että ne ryhmitykset eivät ole löydettävissä ihan yhtä helposti. Sangen paljon niitäkin kyllä Johannes Virolaiselle tulisi (onneksi mallineillekin on suljettavia laatikoita vaikka useampi laitettavaksi sisätysten). --Lax (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 14.23 (EEST)[vastaa]
Joissain artikkeleissa noita kyllä on sen verran paljon, että saattaisi olla apua siitä, jos saman avatttava-boksin sisälle saisi useamman allekkain.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 14.58 (EEST)[vastaa]
Noo, jos joku ryhtyy laittamaan, ei se tarkoita sitä, etteikö joku olisi voinut laittaa aiemminkin. Tosin en tänne kirjoittaessani muistanut noihin aiemmin törmänneeni. Mikähän muuten mahtaisi olla ennätys, kuinka monta tuollaista mallinetta yhteen artikkeliin tulisi (Kekkosen yhdeksästä voisi aloittaa)? Tuota perustelua eri aikakausien kerrostumien tuomista esille loogisissa asiayhteyksissä en ymmärrä tässä kohtaa alkuunkaan. --Lax (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 14.23 (EEST)[vastaa]
No ei voi mitään, jos ei ymmärrä, koskahan siitähän tuossa juuri on kysymys. Sitä sitten voi ja on ehkä syytäkin pohtia mikä on paras ja virtaviivaisin tapa tehdä se. Itsekään en ymmärrä urheilusta mitään, enkä matematiikasta lukion kurssin ylittävältä osaltaan poislukien myöhempi kiinnostus avaruusgeometrisiin kappaleisiin ja thiessenin polygoneihin.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 15.09 (EEST)[vastaa]
Kun sinä sen ymmärrät, niin osaisitko selittää niin, että minäkin voisin ymmärtää, miten juuri nuo mallineet tuovat esiin eri aikakausien kerrostumia loogisissa asiayhteyksissä? Mallinekerrostumia tuossa kyllä syntyy. Minun mielestäni virtaviivaisuus toteutuu jo henkilötietomallineen avulla. --Lax (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 15.48 (EEST)[vastaa]
Ei toteudu. Henkilömalline on yksi asia. Se tarkastelee henkilöä. Hallitus-, vaalipiiri- ja eduskunaryhmä ym. mallineet tarkastelevat hallituksia, vaalipiirejä, eduskuntaryhmoiä ym. ja mahdollistavat näissä navigoinnin ja selaamisen artikkelista poistumatta. Henkilömalline mahdollistaa näiden tarkastelun vain artikkeliin menemällä ja vaatii yhdestä artikkelista poistumisen ja toiseen menemisen joka kerta kun navigaatiomallineessa kaiken nä'kee yhdellä silmäyksellä suoraan. Eikö tämä nyt ole itsestään selvää? Normaalia käytettävyys- ja käyttömäliittymäasiaa.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 15.56 (EEST)[vastaa]
Kyllähän näitä tosiaan aikamoinen määrä kertyy joidenkin henkilöartikkelien loppuun, mutta en ehkä olisi niistä nyt niin huolissaan, kunhan ne toteutetaan yhtenäisen näköisinä ja siististi. Urheilija-artikkelit ovat toinen kategoria, johon ”eri aikakausien kerrostumia” vaikuttaa kasautuvan runsain mitoin, esim. artikkeli Ronaldo. Jos mallineiden määrä alkaa tuntua liian suurelta, voisi varmaankin tehdä ainakin joissakin artikkeleissa samanlaisen ratkaisun kuin en-wikissä, jossa laatikoita on niputettu yhteen. Osaisikohan joku koodata sellaisen? Voisi myös miettiä, onko edeltäjä-seuraaja-mallineille oikeasti tarvetta, tai ainakin ne voisi leventää navigaatiomallineen levyisiksi, että asettelu ei olisi niin poukkoileva. --Epiq (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 18.17 (EEST)[vastaa]
Ei tarvitse koodata sellaista, joka on jo olemassa. Esimerkki löytyy vaikkapa artikkelin Cristiano Ronaldo lopusta: mallinelaatikko "Palkinnot". Edeltäjä-seuraaja-mallineita on mm. politiikka-aiheisissa artikkeleissa korvattu kaikki nimet sisältävillä mallineilla, ja hyvä niin, Tässä koko asiassa minusta on olennaiste edelleenkin se, että ei kannata tehdä mallineita asioista, jotka ovat suunnilleen samalla vaivalla löydettävissä jo artikkelin perusominaisuuksiin kuuluvasta henkilötietomallineesta. --Lax (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 19.45 (EEST)[vastaa]
Edelleenkin väitän, että se vaiva ei silloin ole "suurin piirtein sama" vaan paljon isompi, niin kuin koetin tuossa vääntää rautalangasta. Mutta ehkä asia ratkeaa sillä, kumpi näkemys saa enemmän kannatusta.--Urjanhai (keskustelu) 2. kesäkuuta 2021 kello 20.44 (EEST)[vastaa]
Laxin mainitsema {{Avattava}} tai vähemmän käytetyt {{Navboxes}} (esimerkki) ja {{Navbox with collapsible groups}}. Ehkä näiden käyttötarkoitus selviää vähitellen. ---raid5 5. kesäkuuta 2021 kello 21.36 (EEST)[vastaa]