Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 97

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Lottaluokka muokkaa

Mielestäni tämmöistä ei tarvita. Se on liika suuri ja vastaa sunnilleen luokkaa Luokka:Sotilaat. Rauha heidän muistolleen ja hyvää loppuelämää heille ketkä ovat vielä joukoissamme, mutta voisiko tämän täsmentää jotenkin merkittäviin lottajohtajiin tai erityisiin sankaritapauksiin tjsp? --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 17.50 (EET)[vastaa]

Lottahan ei ole merkittävyysperuste vaan siihen tulee ne Wikipediassa muuten olevat jotka ovat lottia. Jos täällä on kaikki jääkärit ja ilmeisesti myös punaisella puolella olleet, niin kyllä edes ne lotat joilla on muuta merkittävyyttä. Ei niitä niin hirveästi tule, että siihen tukehduttaisiin. --Tietomanni (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Keskustelu alkoi näköjään sivulla Keskustelu:Ruth Munck, jossa ehdittiin jo näköjään keskustelemaan hiukan pidempään kuin täällä. Kannattaa lukea myös kommentit sieltä.--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2013 kello 11.39 (EET)[vastaa]
Voisiko tämän lotista alkaneen keskustelun tiivistää tai yleistää kysymykseen, onko Wikipedian luokka olemukseltaan ja tarkoitukseltaan "lokero" vai "piirre"? Lokerolla viittaan tietynlaiseen poissulkevuuteen tavoitteena, kun taas piirteellä tarkoitan sellaista ajatusta, että itse kutakin aihetta, tässä tapauksessa artikkelia voi vahvistaa osoittamalla sen ominaisuuksia luokkien avulla. Lokeroajatukseen kuuluu, että luokkia on käytettävä niukasti ja harkiten, sekaannusta välttäen, kun taas piireajatuksessa kyse on nimenomaan vahvistamisesta tai rikastamisesta, jolloin artikkelille annetut runsaatkaan luokat eivät ole haitaksi. Luokkien itsensä kannalta eduksi voi olla, että kusskin on niukahkosti jäseniä, jolloin luokka pysyy pienenä ja erottelevana.--Juha Kämäräinen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 21.44 (EEST)[vastaa]
Noin yleisesti ehkä suomiwikissä ollaan tääsä lähempänä "kultaista keskitietä" kun taas esim. en-wikissä kai on paljonlaisesti noita "piirre"-luokkia. Itse periaatteellinen asetelma taitaa olla kuitenkin niin yleinen, että useissa tapauksissa jotain tiettyä luokkaa, kuten tätä, joutuu arviomaan tapauskohtaisesti, so. kummalla valinnalla suomi-wikissä kai noudatettava "kultainen keskitie" parhaiten toteutuu, eli uhkaako luokittelu mennä liialliseksi vai vaikuttaako se hyödylliseltä. Esim. tässä lottaluokassa kai vaihtoehtoina olisi, että joko siinä olisi vain lottatoiminnan vaikuttajia tai myöhemmin aiheesta esim. muistelmia kirjoittaneita tai sitten siinä olisivat kaikki, joista joku lähde kertooo heidän toimineen lottina. Itse en oikeastaan osaa muodostaa tähän mitään kantaan vaan jätän muiden mietittäväksi.--Urjanhai (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 21.16 (EEST)[vastaa]

Vaakunat välimatkataulukoissa muokkaa

Onkos niiden käytöstä sovittu jotain? Eli vaakunoiden kanssa (kuten Virrat#Välimatkat) vaiko ilman (kuten Joensuu#Välimatkat_maanteitse). Meinasin jo kumota jonkun vaakunoiden lisäyksen turhana koristeluna, mutta kun katsoin muita artikkeleja, niin aika monesta (itse asiassa useimmista katsomistani) artikkelista vaakunat löytyy. --Otrfan (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 13.37 (EEST)[vastaa]

Turhaa koristelua mielestäni, ellei lukija ole heraldikko: jos vaakunoita ei tunnista, niiden tiirailu hidastaa eikä nopeuta oikean kohdan löytymistä. --Silvonen (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 13.43 (EEST)[vastaa]
Ei nyt ehkä karseimpia virityksiä, mitä täällä näkee, mutta ei varmaan estettä poistollekaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. huhtikuuta 2013 kello 13.48 (EEST)[vastaa]

Omat värit yhtye-mallineessa muokkaa

Vähän riistäytynyt käsistä tuo erilaisten värien lisääminen yhtye-mallineessa. Viimeksi pisti silmään tämä muokkaus. Ehdotan että omia värejä ei sallita, vaan annetaan värien tulla tyylisuunta-parametrin mukaisesti, esimerkit näkee mallineen sivulla. Siinäkin on jo mielestäni turhan monta eri värivaihtoehtoa. Ehdotan myös oma väri -parametrin poistamista turhana. Aiempaa keskustelua aiheesta: Värikiista, Oma väri, Omat värit. En tiedä tarviiko tästä enää erikseen keskustella, kun yleinen mielipide tuntuu olevan aika selvä, mutta onpahan joku teksti mihin voi nojautua ennen muutoksen tekemistä. --Stryn (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 21.31 (EEST)[vastaa]

Mä voisin määrätä, että käytetään vain (käsittääkseni mallineprojektin aikoinaan) määrittelemiä tietolaatikkovärejä. Tuo yhtye-mallinehan voitaisiin samalla muuttaa käyttämään noita tietolaatikkoja. --PtG (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 21.35 (EEST)[vastaa]
Jos PtG olisi fi-wikin keisari ja määräisi noin, minua ei yhtään harmittaisi. --Pitke (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 11.37 (EEST)[vastaa]
No ei kyllä muakaan. Tarvitaan vain käyttäjä:joku muu toteuttamaan muutokset. --Stryn (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 11.53 (EEST)[vastaa]
Jo tietolaatikkovärit ovat minusta siinä siedettävän kirjavuuden äärirajoilla. En näe niistä mitään hyötyä mutta luulen, että ehkä joillekin potentiaalisesti saattaa olla ainakin teoriassa. Eli käytettäköön poikkeuksetta tietolaatikkovärejä. Muutenhan vaikkapa allekirjoittanut saattaa värittää "omat aiheensa"TM mustavalkoharmaiksi.
Lienekkö muita vastaavia mallineita? -- Usp (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 12.30 (EEST)[vastaa]
Mites se uus äänestys aloitetaankaan, jos vaikka hakisin keisariksi... Samantapainen systeemi on käytössä monissa urheiluseuramallineissa. Koska olen ristiriitainen yksilö, niissä se on jopa välillä ihan kiva omaisuus, sillä useat urheiluseurat tunnetaan väreistään (esimerkiksi New York Rangers on ihan kiva). Toisaalta esimerkiksi on tapauksia Borås HC, jolla on huonosti toisiin tekstinä sopivat päävärit. Joten eiköhän niissäkän olisi järkevämpää mennä mallineiden perusvärien mukaan (ja samalla muuttaa urheiluseuramallineet käyttämään tietolaatikkomallinetta). --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 13.38 (EEST)[vastaa]
Toinen yhtyemallineiden inhottavuus mielestäni on se, että logo korvaa mallineen otsikon. Esimerkiksi juurikin tuo Blink-182-artikkeli. Mielestäni mallineen otsikko pitäisi olla sellainen, jonka pystyy kuitenkin suhteellisen helposati lukemaan. --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.13 (EEST)[vastaa]
Aiheeseen liittyy läheisesti toinen koristelukäytäntö: liput. Sietokyvyn rajoilla ne ovat urheiluaiheissa, joissa isänmaallisuus on voimissaan, mutta muuten käyttäisin keisarinvaltuuksia ja kieltäisin ne tietolaatikoissa ja luetteloissa ja kaikissa niissä paikoissa joihin niitä on kylvetty. Jos käyttää Wikipediaa, osaa todennäköisesti lukea sanan "Suomi" ilman että siihen tarvitaan lippua. --Abc10 (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 12.55 (EEST)[vastaa]
Voin muuttaa tämänkin asian keisarina. --PtG (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.13 (EEST)[vastaa]
Ei turhanaikaista koristelua kannata sietää missään. Huolella mietityt minimalistinen sivun ulkoasu ja hillitty väriskaala parantavat sivun ja sivuston käytettävyyttä ja helpottavat esimerkiksi näkövammaisten mahdollisuutta käyttää Wikipediaa. Turhanaikaisesta helistelystä ja kilinästä pitäisi päästä artikkeleissa eroon oli se sitten visuaalista tai tekstuaalista rönsyilyä. Terv. --Riisipuuro (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.31 (EEST)--[vastaa]
Poistin erikoisvärit yhtyemallineesta, voisiko Käyttäjä:Joku muu käydä katsomassa, mistä se yksi sulkupari on jäänyt roikkumaan? En pysty juuri nyt aivoamaan. --Pitke (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.41 (EEST)[vastaa]
Poistin kokonaan tyylisuunta-osan, koska se oli vain värin määrittelemistä varten. --Stryn (keskustelu) 3. huhtikuuta 2013 kello 14.58 (EEST)[vastaa]

Käyttäjäluokat muokkaa

Wikipediassa on Luokka:Firefoxia käyttävät käyttäjät. Laitoin sen tarpeellisuuskeskusteluun. Ovatko tällaiset Wikipediaan liittymättömät käyttäjäluokat tarpeellisia? Minusta voitaisiin soveltaa samaa käytäntöä kuin käyttäjälaatikkojen suhteen, eli vain Wikipedian muokkaamiseen vaikuttavia asioita koskevat luokat olisivat sallittuja. --ilaiho (k) 23. maaliskuuta 2013 kello 22.33 (EET)[vastaa]

Selainluokittelu on hyödyksi silloin, kun tarvitaan koekäyttäjiä koodien yms. yhteensopivuusasioihin... ei juuri muulloin. --Pitke (keskustelu) 23. maaliskuuta 2013 kello 22.47 (EET)[vastaa]
Eipä oikeastaan silloinkaan, sillä on helpompi ladata kyseinen selain netistä omalle koneelle kuin alkaa kysellä joltakulta toiselta käyttäjältä, josko hän mahdollisesti joskus viitsisi testata jonkun jutun. --ilaiho (k) 23. maaliskuuta 2013 kello 22.49 (EET)[vastaa]
Merkityksessä "Käytän ensisijaisesti (90% muokkauksista,tmv.) tätä <välinettä> Wikipedian muokkaamiseen" -tieto, ja varsinkin edes kaikki aktiivi-käyttäjät (top100/kk) kattavana, olisi todella hyvä juttu (vaikkapa muokkauskokemuksen parantamiseen kiinnostuneiden mielestä). Toki, jos luokituksen merkitys on että mitä selainta käytän noin ylipäätänsä, se on varsin tarpeeton. (Jääkö muuten tietokantaan tieto muokkausvälineestä? Tällöinhän kattava tieto olisi louhittavissa, eikä luokittelua tarvittaisi.) Omalta kohdalta juuri tämä muokkausväline-luokittelu on käyttäjäluokitteluista luetuin/seuratuin. -- Usp (keskustelu) 24. maaliskuuta 2013 kello 18.17 (EET)[vastaa]
Tätä tilastoa tarkoittanet:[1] --Otrfan (keskustelu) 24. maaliskuuta 2013 kello 18.20 (EET)[vastaa]
Joo. Mutta ei taida löytyä muokkauksittain vastaava eli kaikkia muokkaukset jaoteltuina selaimittain. Linkaamasi näemmä näyttää kaikki sivuhaut. -- Usp (keskustelu) 24. maaliskuuta 2013 kello 18.35 (EET)[vastaa]
Tämän keskustelun perusteella päädyn siihen, että tämä ja vastaavat luokat ovat sittenkin tarpeen, vaikka asian voisi toisellakin tapaa hoitaa. Ongelmana taitaa olla että tämä jää passiivistenkin käyttäjien luokaksi. --Höyhens (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 12.53 (EET)[vastaa]
Eivät ole tarpeen. Sallittaisiinko omat mallineet ja luokat kaikille nettiselaimille (tunnetuimmat) vai missä menisi raja? Ohjelmointikieliluokat vielä ymmärrän, koska Wikipedia tarvitsee ohjelmoijia moniin asioihin. Tosin niitäkin jotkut ehkä laittavat käyttäjäsivulleen, vaikka eivät tosiasiassa osaisikaan ohjelmoida (ainakaan hyvällä tasolla). Mielestäni jos haluaa ilmaista käyttävänsä jotain selainta, niin voi tehdä sen käyttämällä {{Käyttäjälaatikko}}-mallinetta. --Stryn (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 14.19 (EET)[vastaa]
No ne selain-käyttäjälaatikot poistettiin roskana just ennen tätä keskustelua... Iivarius (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 17.28 (EET)[vastaa]
Miten niin? Ainakin ElmAlla on Firefox-malline käyttäjäsivullaan. --Stryn (keskustelu) 29. maaliskuuta 2013 kello 17.38 (EET)[vastaa]
Johtuu siitä, että substasin ne samalla, kun merkitsin poistettaviksi. Tässä on tainnut mennä puurot ja vellit useammaltakin sekaisin. {{Käyttäjälaatikko}} on tarkoitettu luomaan sellaisia käyttäjälaatikoita, joille ei ole valmista mallinetta. Sitä saa käyttää ihan niin kuin haluaa, kunhan ei riko esimerkiksi käyttäjäsivukäytäntöä tai henkilökohtaisten hyökkäysten käytäntöä. Mutta valmiita käyttäjälaatikkomallineita saa luoda vain Wikipediaan liittyvistä aiheista. --ilaiho (k) 30. maaliskuuta 2013 kello 16.23 (EET)[vastaa]
Eli toisin sanoen ne on poistettu, eikä tekniikkaa tuntematon sellaisia enää saa sivuilleen. Wikipedia on typerä taas vaihteeksi. Iivarius (keskustelu) 30. maaliskuuta 2013 kello 17.10 (EET)[vastaa]
Jos tekniikkaa tuntematon ei osaa {{Käyttäjälaatikko}}-mallineessa annettujen ohjeiden mukaan lisätä mallinetta käyttäjäsivulleen, niin sitten kannattaa varmaan jättää laittamatta. --Stryn (keskustelu) 30. maaliskuuta 2013 kello 17.27 (EET)[vastaa]
Tekniikkaa tuntemattomia on aina syytä neuvoa olettaen hyvää tahtoa, koska hyvin harvat luultavasti tahallaan tahtovat rikkoa sääntöjä. Ohjeet taas, silloin kun niitä tarvittaisiin, eivät yleensä löydy, joten myös ohjeitten löytämisessä varsinkin tekniikkaa taitamattomia on syytä opastaa olettaen hyvää tahtoa. Itsellänikin vasta hyvin pitkään wikipediaa käytettyäni hahmottui, että kun avaa jonkun mallineen sivun, niin sieltä yleensä löytyy myös ohjeita ja dokumentaatiota. Vähemmän muokannut ei ehkä tätä heti huomaa, ja jos näin on, niin häntä ei tule tästä moittia vaan opastaa.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 15.25 (EEST)[vastaa]
Em. mallineiden dokumentaatiota koskien. Tulisiko mieleen mitään paikkaa, jossa ohjeistaa tähän? Lähinnä kaiketi muokkaustilan "Tällä sivulla käytetyt mallineet" -osioon. Lisäsin muokkaustilasta linkitettyyn Ohje:Kuinka sivuja muokataan maininnan. -- Usp (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 12.03 (EEST)[vastaa]

Hyvää tahtoa muokkaa

Asiaan hiukan löyhästi liittyen onko Luokka:Hyvää tahtoa olettavat käyttäjät muidenkin mielestä vähän surullinen? Aivan kuin kaikista Wikipedian käyttäjistä vain 129 olettaisi hyvää tahtoa – aivan niin huonosti eivät sentään asiat liene. Voisiko luokan joko poistaa tai muuttaa vaikkapa muotoon "Käyttäjät, jotka ilmoittavat olettavansa hyvää tahtoa"? Toki sama hassuus pätee vähän kaikkiin käyttäjäluokkiin kielitaidoista alkaen, mutta aiheensa puolesta tuo on kenties surkuhupaisin. En myöskään osaa pitää luokkaa kovin hyödyllisenä/tarpeellisena (käyttäjälaatikko itsessään on toki mukava olemassa, sen ei vaan tarvitsisi olla luokittelevaa sorttia). – Haltiamieli 5. huhtikuuta 2013 kello 21.49 (EEST)[vastaa]

Hyvä tahto on Wikipedian toimintakulttuuri. (käytösohjetasoinen). Ei sitä tarvitse erikseen mainita. Mutten riitele tästä... ;) --Höyhens (keskustelu) 5. huhtikuuta 2013 kello 21.57 (EEST)[vastaa]
No yhtä laillahan Firefoxiakin käyttää luultavasti useampi kuin tuo kourallinen. Silloin tämäkin on ymmärrettävä niin, että juuri nämä muokkaajat kokevat juuri tämän asian niin erityisen tärkeäksi että erityisesti haluavat viestiä siitä. Samoinhan vasin pieni osa käyttäjistä on luokitellut itsensä paikkakunnan mukaan, vaikka luultavassti suurin osa asuu kuitenkin joissain, eikä vietä kulkurielämää.--Urjanhai (keskustelu) 6. huhtikuuta 2013 kello 15.12 (EEST)[vastaa]
Näinhän se toki on – kuten totesinkin, "toki sama hassuus pätee vähän kaikkiin käyttäjäluokkiin". Toisaalta jossakin asuminen tai selaimen käyttäminen eivät kuulu Wikipedia-kulttuurin perusaatteisiin ja muutenkin ihmiselon lähtökohtaisiin käytöstapoihin, joihin nähdäkseni kuuluu hyvän tahdon olettaminen (edes jossakin määrin, sinisilmäinen ei tarvitse olla). Siinä mielessä Hyvää tahtoa olettavat käyttäjät -luokka nähdäkseni eroaa selaimenkäyttäjistä ja jossakinasujista ainakin tietyllä periaatetasolla. – Haltiamieli 6. huhtikuuta 2013 kello 16.51 (EEST)[vastaa]

Mallineiden käyttöohje muokkaa

Tämä on pänninyt minua jo pitkään. Mutta jos mallineen käyttöohje on [[{{{1}}}]] - niin miten hemmetissä se pitäisi tajuta? Mallineohjelmoinnnin asiantuntijat tajuavat ehkä sen, mutta wikipediaa tehdään tavallisille muokkaajille. Ja älkää kysykö, mistä tuo on - näitä ohjeita on täällä satoja ellei tuhansia...--Nedergard (keskustelu) 2. huhtikuuta 2013 kello 17.58 (EEST)[vastaa]

Jos et sano missä mallineessa on ohjeena vain [[{{{1}}}]], on asian parantaminen hieman vaikeaa. --MiPe(wikinät) 2. huhtikuuta 2013 kello 18.01 (EEST)[vastaa]
Minäkin olen nähnyt kymmeniä mallineita, joista ei saa mitään tolkkua näiden [[{{{1}}}]] -rykelmien takia, mutten nyt muista missä. Eniten tapaan etsiä henkilö-, ongelma- ja elokuvamallineita. –Kotivalo (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 22.39 (EEST)[vastaa]

Viittausjärjestelmästä muokkaa

Olen havainnut että joihinkin aloittamiini artikkeliin on käyttämäni yleisemmän viittausjärjestelmän rinnalle luotu toinen järjestelmä. Wikipedian tekniikan asiantuntijat osaavat nämä varmasti nimetä. Olisi toivottavaa että yhdessä artikkelissa käytetään vain yhtä järjestelmää, jotta viittausten kanssa muutenkin umpisolmussa olevat käyttäjät eivät hämmentyisi entisestään. Suurin osa kirjoittajista ei ole perehtynyt Wikipedian yksityiskohtiin, ja siksi heitä ei pitäisi turhan takia hämmentää. Esimerkkinä aloitukseni Sydämeni laulu, johon on lisätty kakkosjärjestelmä. Korjasin sen sitten, mutta jotta tältä vaivalta säästyisi, toivoisin suositusta vain yhden järjestelmän käytöstä. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 07.41 (EEST)[vastaa]

Tuo tarkoittamasi "järjestelmä" tunnetaan ohjeessa nimellä viitteiden määrittely luettelossa. Lisäsin kohdan ohjeeseen tammikuussa 2010, koska ohjelmisto joka tapauksessa tuki sitä eikä asiasta ollut mainintaa missään. Omana näkemyksenäni viitteistyksestä, niin perinteinen systeemi jossa viitteet sisältöineen lisätää tekstin sekaan on muokkaajan aivan hirvittävä, koska määrällisesti viitetekstiä voi olla hyvinkin enemmän kuin mitä itse leipätekstiä ja se katkoo muokattavan tekstin vaikeasti hahmotettavaksi sillisalaatiksi. Luulisin tämän häiritsevän tavallisia muokkaajia myös. Viitteiden siirto artikkelin loppuun parantaa tilannetta, mutta samalla se aiheuttaa sen ettei yksittäistä kappaletta muokatessa pysty samalla muokkaamaan siinä käytettyjä viitteitä (koska viitteiden sisältö on toisaalla). Eli ei sekään mikään hopealuoti ole. --Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 08.26 (EEST)[vastaa]
En ottanut enkä pyytänyt kantaa siihen, mikä kenenkin mielestä on paras järjestelmä. Pyysin kantaa siihen, että yhdessä artikkelissa ei mielestäni pitäisi olla kahta järjestelmää. On hyvä kommentoida sitä, mihin keskustelun aloittaja pyytää kommentteja. Järjestelmän valinnasta voidaan keskustella toisessa avauksessa. Toistan siis asiani: Toivon suositusta sille, ettei yhdessä artikkelissa käytettäisi kahta viittausjärjestelmää. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 08.38 (EEST)[vastaa]
Juuri olin tulossa kommentoimaan sitä, että Abc10 todennäköisesti tarkoitti yksittäisen artikkelin yhdenmukaisuutta, mikä on mielestäni järkevä vaatimus. Muokkaajia ei varmastikaan helpota, että viitteet ovat merkitty yksittäiseen artikkeliin kahdella eri tavalla. --PtG (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 08.41 (EEST)[vastaa]
No minun puolestani voidaan tehdä tuollainen suositus. Tosin en ole ihan varma, että sitä pystytään järjestelmällisesti toteuttamaan. Riippumatta siitä mikä järjestelmä artikkelissa on käytössä, niin jengi tulee muokkaustensa yhteydessä lisäämään viitteitä sisältöineen tekstin sekaan koska he ovat niin tehneet vuosikausia JA vastaavasti osa jengistä tulee lisäämään viitteitä artikkelin loppuun koska se on selkeämpää (ainakin minusta on) ja osa työkaluista (refHelper, refToolbar) automaattisesti myös tukee tätä uusien viitteiden osalta riippumatta siitä onko viiteitä tekstin seassa vai ei. --Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 08.48 (EEST)[vastaa]
Mikään käytäntö ei ole sellainen että jokainen niitä noudattaisi. Tässä nyt vain tulisi perustelu, jos asia ei muuten ole tietotekniikan parissa työskenteleville selvä. Artikkelia ei mitenkään selkeytä se että siinä on kaksi järjestelmää. Tämä sanottuna tietotekniikkaan perehtymättömän käyttäjän näkökulmasta, joita meistä useimmat ovat. Kynnystä aloittaa artikkeleiden kirjoittaminen kohottaa jokainen epäselvä käytäntö, ja vaikka osaisi kysyä neuvoa, vastaus ei useinkaan tule kysymykseen. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 08.58 (EEST)[vastaa]
Tähän liittyen niin pistän vasta-argumentin liittyen yhden järjestelmän suosimiseen. Mikäli suositellaan käytettäväksi artikkelissa olemassa olevaa järjestelmää niin se suosii aika lailla tuon perinteisen viitteistyksen käyttämistä, koska yksittäisen artikkelin viitteistyksen muuttaminen kerralla toiseksi vaatii aikaa ja vaivaa. Viitteistystä opitaan pääaosin mallioppimisen avulla. Jos lähes kaikissa olemassa olevissa artikkeleissa on pelkästään tekstin sekaan sekaan pistettyjä viitteitä, niin uudetkin viitteet ovat samanlaisia joka edelleen nostaa kynnystä vaihtaa viitteistysjärjestelmää toiseksi. Eli muokkaajille pitää olla esimerkkejä jos halutaan muokkaajien siirtyvän tekstin seassa olevista viitteistä artikkelin loppuun koottuihin viitteisiin. --Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 09.12 (EEST)[vastaa]
Siirsin muuten joskus artikkelin viitteitä loppuun, koska viitteiden siistimistä erikseen pyydettiin. Ainakin kyseisen artikkelin (Ruokolahden leijona) tapauksessa lähdemäärityksiä oli tekstin seassa niin paljon, että sisällön hahmottaminen muokkaustilassa oli muuttunut paikka paikoin todella hankalaksi ennen viitteiden siirto-operaatiota. Muut voivat tietysti olla eri mieltä siitä, kumpi hankaloittaa muokkaustilanteen hahmottamista enemmän, lukuisat viitemäärittelyt tekstin seassa vai kahden eri merkintätavan käyttö samassa artikkelissa. –Ejs-80 8. huhtikuuta 2013 kello 10.08 (EEST)[vastaa]
Olisiko teknisesti mahdollista näyttää tekstinsisäiset viitteet muokkausikkunassa erivärisinä tai muuten tekstistä erottuvina? --Savir (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 10.13 (EEST)[vastaa]
On, pienoisohjelmista löytyy esimerkiksi WikEd ja References segregator. Ensimmäinen on vaihtoehtoinen wikieditori jossa on syntaksinvärjäys ja jälkimmäinen siirtää viitteet muokkauksen ajaksi erilliseen laatikkoon. --Zache (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 10.44 (EEST)[vastaa]
Viitteiden korostus olisi varmaan sellainen hyödyllinen ominaisuus, että se voisi olla tässä perusmuokkausikkunassakin, jota useimmat käyttävät (etenkin satunnaiset muokkaajat). Jos korostusta ei voi toteuttaa textarea-elementissä, olisiko epäkäytännöllistä toteuttaa se editoitavalla div-elementillä, johon saa html-muotoilut? --Savir (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 16.37 (EEST)[vastaa]
Tekemäsi "korjaus" ei kyllä nähdäkseni korjannut mitään vaan oli niin sanottu nollamuokkaus, joka ei muuttanut lukijalle näkyvää artikkelia millään tavoin. Tuo uudempi viittaustapa on muuten ihan samanlainen kuin vanhakin, mutta vain tiiviimpi leipätekstiin tulevan ref-tagin osalta. Koska kyse ei ole lukijalle näkyvästä artikkelin tyylistä, niin mielestäni ei tule vaatia saman viittaustavan käyttöä kussakin artikkelissa. Lukija ei viittaustapoja näe, eikä niistä muokatessakaan aiheudu mitään ongelmaa, vaikka molempia olisi sekaisin. ¬Antilope 8. huhtikuuta 2013 kello 10.38 (EEST)[vastaa]

Siinä vanhassa järjestelmässä on myös sellainen ongelma, että jos joku poistaa huolimattomasti leipätekstiä, jossa joku muuallakin käytetty viite on määritelty, viitteet menevät rikki. Siksi olisi helpompaa, että ainakin moneen kertaan käytetyt viitteet olisivat määritelty artikkelin lopussa. --ilaiho (k) 8. huhtikuuta 2013 kello 10.11 (EEST)[vastaa]

Henkilökohtaisesti koen ns. "vanhan" (viitteet tekstissä) järjestelmän huomattavasti selkeämmäksi ja ns. "uuden" hyvin hämmentäväksi. Vanhaan järjestelmään tottuneena tuskin tulen muokkaamaan artikkeleita, joissa on käytetty uutta systeemiä. Niiden sekoittaminen on vieläkin hämmentävämpää. --Esamatti1 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 10.56 (EEST)[vastaa]
Vastaavasti jokainen uusi lähteistämistä koskeva "muotovaatimus" lisää muokkaajien kynnystä parantaa artikkeleja. Ja tässä tapauksessa uudella vaatimuksella ei olisi edes vaikutusta artikkelien laatutasoon, vaan se olisi lähinnä pelkkää byrokratiaa. ¬Antilope 8. huhtikuuta 2013 kello 11.17 (EEST)[vastaa]
Mulla on ihan toisenlainen näkemys: Jos artikkelissa on jo ennestään "uuden" systeemin mukainen viite, on sellaisen lisääminen minullekin helpompaa, koska malli on jo lähellä. Jos moista mallia pitää etsiä ohjeesta jostain muualta, kirjoitan sillä tavalla, jonka olen paremmin aikoinani oppinut. --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 15.35 (EEST)[vastaa]
Pidän viitteiden luetteloimisesta viitemallineen sisälle:
  1. selkeämpää
    1. viitteen sisältöä löytääkseen ei tarvitse etsiä koko (mahdollisesti) hyvinkin pitkää artikkelia läpi
    2. kun lisää viitteen sisällön luetteloon aakkosjärjestykseen viitenimien perusteella, näkee onko uusi viitenimi tarpeeksi erilainen olemassaoleviin nähden
    3. selkeyttää leipätekstin erityisesti lukuisia eri verkkolähteitä käyttävissä artikkeleissa, joissa samaa viitettä ei käytetä kuin kerran tai pari
  2. leipätekstiä poistettaessa viitemäärittelyt eivät voi vahingossakaan kadota
  3. statusta hakiessa tai muuten vain artikkelia kaunistellessa on helpompaa yhtenäistää Kaurakoski 2001, s. 55 -tyyppisten viitetekstien muotoilu
Harrastan tätä kuitenkin lähinnä pitkäksi venyneissä artikkeleissa, joissa viitemäärittelyiden luetteloiden hyöty WISIWIT-muokkauksessa on selkeä verrattuna "wanhaan" eli pikemminkin alkeellisempaan tyyliin. Esimerkkeinä vaikkapa Suomenhevonen jha erityisesti juuri "kertakäyttöisten" nettiviitteiden kansoittama 8-vuotiaan Eerikan surma.
--8. huhtikuuta 2013 kello 11.17 (EEST)  –Kommentin jätti ‎Pitke (keskustelu – muokkaukset)

Edelleen pyytäisin kommentteja tähän seikkaan, että artikkelissa käytettäisiin selkeyden vuoksi vain yhtä järjestelmää. Teknisesti orientoitumattomalle muokkaajalle tilanne on ylitsekäytämättömän vaikea, jos samassa artikkelissa on kaksi järjestelmää. --Abc10 (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 11.29 (EEST)[vastaa]

Ei ole ollenkaan vaikea, vaan aivan yhtä helppo. En ymmärrä, miten valinnanvapaus voi tehdä tilanteen vaikeaksi. Päinvastoin, uusi vaatimus toisi jälleen lisäbyrokratiaa, joka vain karkoittaisi niin uusia kuin vanhojakin muokkaajia. Kukin muokkaaja käyttäköön sitä tapaa, joka tuntuu hänestä itsestä paremmalta. ¬Antilope 8. huhtikuuta 2013 kello 11.45 (EEST)[vastaa]
Kyllä näin on. Suora kielto ei ole hyvä ajatus. Jos aloittelija merkitsee lähteet siistillä, toimivalla ja asianmukaisella tavalla, hän voi kokea kyseenalaisesti perustellusta kiellosta urputtamisen suoranaisena simputuksena. Jonkinlainen suositus sen sijaan voisi olla ajateltavissa, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi. Kun molemmat tavat on asiallisesti dokumentoitu, siitä tuskin tulee mitään isompaa sekaannusta. Joka tapauksessahan viitesysteemin käyttö täytyy opetella. --ilaiho (k) 8. huhtikuuta 2013 kello 21.24 (EEST)[vastaa]
Viitejärjestelmä (se ainoa) perustuu kahteen elementtiin: 1) viitteen sisältö määritellään jossain artikkelin koodin sisällä. 2) Samaan viitteeseen voi viitata useita kertoja käyttämällä viitekohtaista yksilöintiavainta eli viitenimeä. Jos tämä muodostuu ylivoimaiseksi esteeksi muokkaamiselle, on syytä odottaa WYSIWYG-liittymää tai keskittyä muuntyyliseen muokkaamiseen, esimerkiksi kielenhuoltoon.
Aloittelijoille tai "teknisesti orientoitumattomille käyttäjille" suunnattujen ohjeiden tulisi ylipäätään olla yksinkertaisempia kuin nykyiset kaikki hienoudet kerralla selittävät, eh, hakuteokset. HA/SA-artikkeleilta tulisi vaatia ainoastaan menettelyn yhdenmukaisuutta artikkelissa itsessään. --Pitke (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 12.23 (EEST)[vastaa]
Suosituksia yhdenmukaisesta esitystavasta voi aina tehdä, muiltakin osin kuin viitteiden käytössä. Mutta entäs sitten, kun joku ei noudata suositusta? "Vääränlainen" viitteistämistekniikka ei ainakaan voi olla peruste kumota koko muokkausta silloin, kun muokkaukseen sisältyy muutakin kuin itse viitetekniikkaa (esim. tiedon lisäämistä). --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 15.29 (EEST)[vastaa]
Jos on helppo keino tehdä viitteet, käytetään niitä. Mutta ASIAAN: pelkästään yksi viitesydeemi yhden artikkelin puitteissa. Mä olen käynyt kiertokoulun ja pää menee sekaisin jos pitää miettiä mitä tässä tarkoitetaan. Ja luulen että moni vähempi kouluja käynyt ajattelee niinkuin mä. Jos on käynyt ammattikoulun tietokonelinjan, voi ymmärtää monimutkaisempia juttuja mutta mä kävin vaan puuntyöstölinjan ja sitäkin ensimmäisen lukukauden. Mutta jos on tarkoitus tehdä artikkeleita eikä harrastella kaikenlaista puuhastelua tekniikassa, niin yksi sydeemi riittää. Tässä keskustelussa ei näytä juuri olevan muita käyttäjiä kuin yp:tä. ai niin Antilope, sehän on tavallinen karvalakkikäyttäjä. --Jesse-vainaa (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 16.34 (EEST)[vastaa]
Juuri niin, ja monillehan se uusi viittaustapa on juuri se tuttu ja helppo, käytäntöjen mukainen tapa. Miksi heidän pitäisi nyt opetella alusta alkaen se monimutkainen ja kankea vanha systeemi? Olisi kovin turhaa voimavarojen haaskausta... ¬Antilope 8. huhtikuuta 2013 kello 17.41 (EEST)[vastaa]
Mä en tiedä mikä on uusi ja mikä on vanha, mutta hyvä jos me ollaan samaa mieltä: Viitteet heti viitattavan kohdan perään, niin ei tule epäselvyyttä. Sit alas Viite-otsikon alle malline Viitteet, niin asia on selvä. Kiitos sinulle. --Jesse-vainaa (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 18.45 (EEST)[vastaa]
Artikkelin aloittaja ei määrittele artikkelissa käytettävien viitteiden muotoa. Sopivin viittausjärjestelmä tulee ratkaista tapauskohtaisesti, tarvittaessa keskusteluin artikkelin keskustelusivulla. Gopase+f (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 19.38 (EEST)[vastaa]
Jos yhtään keskustelun aloittajan aivoituksia pystyn seuraamaan, ei hän ole tuollaista oikeutta artikkelin aloittajalle ehdottanutkaan. Aloittajan jälkeinen muokkaaja voi käyttää toisenlaista viitetyyliä, kunhan muuttaa artikkelissa jo olevat viitteet samanlaiseksi kuin itse lisäämänsä (kuten Urjanhaikin alempana lyhyemmässä kommentissaan toteaa). --Lax (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 12.31 (EEST)[vastaa]
Artikkelin aloittaja käyttää sellaista viitteistysmuotoa kuin haluaa. Hänellä ei ole mitään velvollisuutta korjata artikkelin aikaisempaa viitteistysmuotoa. Eli mitään velvollisuutta muuttaa (pitkän) artikkelin viitteistysmuotoa toiseksi ei synny sillä että joku lisää toisen tyyppisiä viitteitä artikkeliin. Aloittajan esittämä toivomus "Olisi toivottavaa että yhdessä artikkelissa käytetään vain yhtä järjestelmää" ei siis mielestäni ole millään tavalla toteuttamiskelpoinen. Jos joku haluaa muuttaa jonkun artikkelin viitteistysjärjestelmää niin siitä vaan. Jos tällainen muutostyö aiheuttaa ristivetoa, niin sitten artikkelin keskustelusivulle keskustelemaan tarpeesta viitejärjestelmän yhtenäistämiselle. Tämä siis täsmennyksenä. Ja tiivistettynä kantani: Jokainen merkitköön viitteet niinkuin haluaa. Artikkelin aloittaja ei määrittele artikkelissa käytettävien viitteiden muotoa. Gopase+f (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 12.51 (EEST)[vastaa]
Näin se lienee nähtävä. Jos käyttäjä haluaa, niin hän voi tehdä lisäyksensä artikkeliin siinä jo käytetyllä viitteistystavalla, mutta ei ole pakko. Jos joku toinen haluaa tämän jälkeen yhtenäistää (esim. itse paljon muokkaamansa) artikkelin viitteistystä, niin hän voi sen tehdä. Hankalia tilanteita voi tulla, jos joku on viitteistänyt pitkän artikkelin yhdellä tavalla ja joku lisää siihen saman verran viitteitä toisella tavalla, mutta olettamalla hyvää tahtoa tilanteet pystyttäneen ratkaisemaan. --Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 13.56 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä. Ylläolevan keskustelun perusteella on selvää että osa käyttäjistä on tottunut käyttämään yhtä ja samaa viitemuotoa. Esitetty rajoitus vähentäisi heidän muokkauksiaan, mikä ei ole millään opilla järkevää. terv. --Riisipuuro (keskustelu)--

Silloin kun aloitin Wikipedian muokkaamisen, ei ollut tuota ryhmäviitejärjestelmää, ja sen takia olen oppinut käyttämään vanhaa systeemiä, eikä se mielestäni ole vaikea käyttää, vaikka viitteitä olisi paljonkin ja niissä paljon sisältöä. Tuota uutta en ole edes opiskellut, koska vilkaistaessa se on näyttänyt vaikealta, mutta kun nyt tämän keskustelun luettuani tarkistin ohjeesta, että sen käyttö on siellä neuvottu, niin huomasin, että myös viiteryhmäsysteemi on ihan yhtä helppo käyttää ja sen puoleen sitä voi hyvin käyttää niin kuin vanhaakin. Mutta en toisalta tiedä, onko se lopulta yhtyään sen helpompi, sillä jos esimerkiksi haluaa korjata tai täydentää jonkun viitteen sisältöä, niin vanhassa systeemissä riittää etsii viitteen lähdekoodista tekstin joukosta ja korjaa sen, mutta uudessa pitää ensin etsiä viitteen merkki lähdekoodista tekstin joukosta ja kun se on löytynyt, niin sitten toiseen kertaan ja yhtä työläästi etsiä sama viite vielä viitelistasta, mistä tulee kaksinkertainen työ. Eli säästyykö siinä lopulta mitään vaivaa. Mutta ehkä, jos sitä tottuisi käyttämään, se voisi ollakin sujuva, josdin tuo kaksinkertainen etsimistyö pienessäkin korjauksessa kyllä tuntuu puhuvan sitä vastaan. - Kun taas muokattavan tekstin lukeminen uudessa tavassa voi olla helpompaa, eli kummallakin on puolensa, ja tottumus vielä päälle.

Ja pitäisikö sitten samassa artikkelissa sallia vai kieltää eri systeemit. Tähän mennessä jos olen artikkelissa nähnyt tuon viiteryhmähärvelin ja jos tarvinnut lisätä siihen joku viite, en ole vaivautunut härveliä opiskelemaan, vaan olen lisännyt viitteen vanhaan tapaan. Mutta kun nyt tämän keskustelun ansiosta tulin katsoneeksi ohjeesta, miten tuo viiteryhmäsystetemi toimii, ja se olikin näköjään ihan helppo, niin tietysti sitten saatan voida käyttää sitäkin, vaikka siinä onkin kaksinkertainen työ, kun ei riitä se että, että normaalisti lisää viitteen, vaan pitää lisätä toiseen paikkaan viitteen merkki ja toiseen itse viite, mikä kaksinkertaistaa työmäärän sekä viitteen lisäyksessä että sen muokkauksessa (kun aiemmin ref name -tageja on pitänyt käyttää vain jos viitataan samaan lähteen kohtaan kahdessa paikassa, eli sehän kyllä on tuttu, mutta tässähän sitä pitää käyttää joka viitessä, vaikka viite esiintyisi vain yhdessä paikassa, mistä tulee iso lisätyö). Mutta tuskin se nyt niin hieno systeemi on, että joku pitäisi naurisvarkaana hirttää, jos sattuisi siitä poikkeamaan joko kokemattomuuttaan tai tietämättömyyttään. Vaikka tietysti jos jossain hyvin pitkässä artikkelissa on tätä käytetty, niin siinä luultavasti yhdenmukainen menettely (so. jompi kumpi) helpottaa artikkelin ylläpitoa. Ja jos siis joku ei pidä hyvänä sitä, että viiteryhmäviitteiden sekaan lisätään vanhanaikaisia viitteitä, niin silloin joku vanhalla systeemillä viitteistyä pitkää artikkelia tarkkaileva, voi yhtä lailla pitää hankalana jos lisää sinne väliin viiteryhmäviitteitä. Ja varmasti jos joku rupeaa käntäämään artikkeleita systeemistä toiseen tekemättä muuta, kyseessä on nollamuokkaus.--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 20.16 (EEST)[vastaa]

Tottumus varmastikin vaikuttaa – en itse asiassa edes ihan ymmärrä, millä tavalla viiteryhmäsysteemi sinusta tuottaa kaksinkertaisen työn muutosten tapauksessa: viitehän tarvitsee käytännössä etsiä vain artikkelin lopun listasta, josta se on huomattavasti helpompaa bongata kuin kaivaa koko artikkelikoodista, varsinkin jos samaan lähteeseen on lukuisia viitemerkintöjä. Huonoin puoli uudessa systeemissä minun näkökulmastani on se, että se pakottaa nimeämään kaikki lähdeviitteet (siis ref name -tagi), nekin joihin viitataan vain kerran. Se on hiukan työlästä, mutta on mielestäni sen arvoista, koska muokkaus on eri näppärää sen jälkeen, kun vaivan on kerran nähnyt. Oli miten oli, epäilen ettei tässä ole mahdollista päästä mihinkään varsinaiseen lopputulokseen, koska käytännössä välttämättä viittausjärjestelmiä tullaan käyttämään sekaisin. – Haltiamieli 9. huhtikuuta 2013 kello 01.41 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä että artikkelin aloittajalla ei ole etusijaa, mutta jos artikkelissa on käytetty yhtä tapaa, voitaisiinko suositella että se joka alkaa käyttää toista tapaa muuttaa kaikki entiset viitteet siihen jota haluaa alkaa käyttää ?
Meillä on itse asiasssa vielä kolmas tapa joka sotkee entisestään: joillekin yleisille lähteille (IUCN, CIA Factbook, Elonet) on luotu omia mallineitaan. Irlanti on esimerkki jossa kaksi ensimmäistä viitettä menee samaan paikkaan ja muutenkin sellainen sukupolvien välisen kuilun näyteikkuna eri muokkaus-kerrostumien välillä että pitäisi varmaan museoida... --Tappinen (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 02.39 (EEST)[vastaa]
En ole vielä varsinaisesti käyttänyt uutta systeemiä, joten voin puhua läpiä päähäni, mutta jotta tietäisi, missä kohtaa tekstiä olevaa eli mitä viitettä muokkaa, niin pakkohan se on käydä katsomassa, missä kohtaa tekstiä se on. Tottumuksestashan se varmaan eniten on kiinni, ja luultavasti uudessakin on etunsa kun sitä käytetään.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 07.44 (EEST)[vastaa]
Ei oikeastaan. Pienoisohjelmista löytyvällä RefHelper tekee viitteistä avattavia (eli kun klikkaa artikkelissa viitteen yläindeksiboksia niin näkee viitteen sisällön) ja mikäli viite on nimetty viite niin siinä on myös linkki muokkaa viitettä, joka avaa ponnahdusikkunan jossa viitteen sisältöä voi muokata. Vastaavasti mikäli nimettyä viitettä ei ole olemassa niin se näyttää tekstissä ison punaisen "Luo puuttuva viite"-linkin jolla viitteen saa lisättyä. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 09.12 (EEST)[vastaa]

Henkirikosten uhrien / henkirikostapausten artikkelien nimeämisestä muokkaa

Nyt kun Eerika-tapauksen muokkaamistahti alkaa vähän rauhoittua, olisi syytä keskustella artikkelin nimestä, joka nyt on siis 8-vuotiaan Eerikan surma. Nykyinen ei mielestäni ole sopiva tyyliltään. Mielestäni ikä pitäisi poistaa otsikosta: henkirikosten uhrien vastaavat artikkelit eivät otsikoissaan sisällä uhrin kuolinikää oli uhri sitten lapsi tai aikuinen (vrt. Eveliina Lappalaisen surma, Janne Aikala). Sekoittumisvaaraa muihin sukunimettömien Eerikoiden surmiin ei ole, ja jos olisi, tarkenteena tulisi käyttää vuosilukua. Onko Eerikan sukunimi määrätty salaiseksi vai miksi sitä ei artikkelissa mainita?

Toistaiseksi on yleensä kahdenlaisia artikkelin nimiä surmatapauksille/niiden uhreille: esimerkkeinä samat Eveliina Lappalaisen surma ja Janne Aikala. Ehdotan, että jatkossa artikkelit nimetään seuraavasti:

  • jos henkirikoksen uhri on merkittävä ainoastaan kuolemantapauksensa kautta, otsikko on muotoa Mikko Mallikkaan surma. Samannimisten uhrien tapauksessa eritellään tapausten vuosien mukaan Mikko Mallikkaan surma (1992).
  • jos henkirikoksen uhri on merkittävä muutenkin kuin kuolemantapauksensa kautta, otsikko on muotoa Eija Eri-Pätevä.

Lisäkysymys: miten menetellään sanavalinnassa? Voidaanko sanaa "surma" käyttää kaikista henkirikoksista? (Jos voi, kannattaisin sellaista menettelyä, koska tapon, murhan, kuolemantuottamuksen yms. määritelmät vaihtelevat maittain ja laillisen määritelmän käyttäminen vaatisi tietenkin loppuun saatua oikeuskäsittelyä -- lisäksi myöhemmät uusintakäsittelyt voivat muuttaa laillista määritystä.) "Surma" olisi myös informatiivinen ja lyhyt.)

--Pitke (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 11.34 (EEST)[vastaa]

Mä en koe iän mainitsemista otsikossa mitenkään tyylittömänä. Paras otsikko on se, joka on julkisuudesta tutuin. Sukunimeä ei ole taidettu käyttää juuri missään, joten ei se wikiartikkelinkaan otsikkoon sovi. Ja iän kanssa artikkeli ei mene sekaisin Elinan surman kanssa... --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 15.47 (EEST)[vastaa]
Tuo otsikko taitaa olla ajalta, jolloin nimi ei ollut kunnolla tiedossa ja pelkkä "Eerikan surma" olisi ollut vähän epätarkka. Nyt tuon iän voisi jo ottaa pois ja laittaa koko nimen siltä osin, kun se voidaan lähteistää (Vilja Eerika on nimi jota media nykyään vaikuttaa käyttävän, sukunimelle ei taida löytyä kunnon lähdettä, vaikka se löytyykin Wikipediassa sivulta Tarkki. Tuolle pitäisi kyllä pyytää lähde). --Otrfan (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 16.44 (EEST)[vastaa]
Tuskin tuota kannattaa muuttaa, nykyisellä nimellä asia kumminkin parhaiten tunnetaan, ja koko nimillä tai sukunimillä taas ei tunneta, ja varsinkin jos tiedot sukunimistä ovat omaa päättelyä tai perustuvat netissä liikkuvaan kulkupuheeseen (ainakaan ao. artikkelissa en löytänyt tietoa muusta kuin tekijöiden sukunimestä), niin sellainen tietohan ei edes kuulu tänne.--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 18.50 (EEST)[vastaa]
Voi olla että kovin yleispäteviä ja yhdenmukaisia sääntöjä on vaikea antaa, koska eri tapaukset kuitenkin yleisesti tunnetaan jonkin verran ehkä myös toisistaan poikkeavilla nimillä, ja silloin kovin yhdenmukainen nimeäminen väistämättä johtaisi keinotekoisiin jav sekoittaviin nimiin. Mutta tuo yleinen linja nimeämisestä joko henkilön tai henkilön kuolemantapauksen (tai katoamistapauksen jne.) mukaan varmaan on ihan perusteltu. Paitsi että onko pakko aina olla edes henkilön nimeä, koska useinhan tapausta ei tunneta henkilön nimellä (Vantaan ammesurma, taisikin olla näköjään poistettu) tai siitä ei käytetä henkilön nimeä, vaikka henkilön nimikin olisi yleisesti tunnettu (Ulvilan surma).--Urjanhai (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 19.06 (EEST)[vastaa]
Ehdotus, muotoilu 2
  • jos henkirikoksen uhri on merkittävä ainoastaan kuolemantapauksensa kautta, otsikko on muotoa Mikko Mallikkaan surma. Samannimisten uhrien tapauksessa eritellään tapausten vuosien mukaan Mikko Mallikkaan surma (1992).
  • jos henkirikoksen uhri on merkittävä muutenkin kuin kuolemantapauksensa kautta, otsikko on muotoa Eija Eri-Pätevä.
  • jos henkirikos on tunnettu erityisesti tietyllä nimityksellä tapahtumapaikkansa tai jonkin muun nimekkeen kautta (etenkin moninkertaisen surman tapauksessa), voidaan käyttää otsikkona tunnetuinta nimitystä, esimerkiksi Liepäjoen surma tai Horoskooppimurhat.

Ehdotukseni päätavoite on yhtenäistää ns. helppojen tapausten nimeäminen. --9. huhtikuuta 2013 kello 11.35 (EEST)

 Kannatan IMO --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 23.22 (EEST)[vastaa]
Varmaan noin voisi mennä.--Urjanhai (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 00.55 (EEST)[vastaa]

Yleistä pohdintaa muokkaa

Riippumasta nimestä monien henkirikosartikkelien tila on on aika surkea. Tyypillinen esimerkki on Ulvilan surma, vaikka siitä olisi hyviä lähteitä (HS:n kuukausiliitteen laaja kirjoitus ja muu uutisointi laaduikkaassa mediassa). Ja muutkin ovat tasoltaan varsin sekalaisia. Mutta oikeastaan tämä on ymmärrettävääkin, koska ei kukaan voi kaikkeen revetä, ja ehkä harvalla myös mielenkiinnon kohteet ovat näin murheellisia.--Urjanhai (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 17.45 (EEST)[vastaa]

Botti poisti 1 Wikidatan sivulle xx siirrettyä kielilinkkiä muokkaa

Mitähän nää on? Palautin muutaman, koska käyttäjä oli IP-osoite, vaikka yhteenvedossa väitettiin muokkausta botin tekemäksi.-----Nedergard (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 19.28 (EEST)[vastaa]

Estin, koska muokkasi ilman bottitunnusta. Ei noita kuitenkaan kumoamaan kannata mennä, koska en usko että niissä on mitään virheellistä. --Stryn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 19.31 (EEST)[vastaa]
Samoja muokkauksia tekevät Käyttäjä:EmausBot sekä Käyttäjä:Addbot. --Stryn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 19.33 (EEST)[vastaa]
Tuota älä nyt sano, että botit siirtävät nyt aktiivisesti iw-linkkejä wikidataan ja poistavat vanhat wikipedia-iw-linkit? Kuka on antanut boteille luvan tehdä tällaistä? Mistä botti tietää, onko siellä, linkki, joka on poikkeus? Tällainen toiminta on lopetettava heti. Se on ristiriidassa Wikidatan periaatteen kanssa, että yksittäisen artikkelin iw:t voidaan ohittaa. Yksittäisten käyttäjien botit tekevät tämän toimimattomaksi ja tuoksena on Wikidata-diktatuuri. Sori, ei sovi Wikipediaan.--Nedergard (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 19.46 (EEST)[vastaa]
Botithan, kuten ihmisetkin, ovat lisänneet iw-linkkejä jo kauan aikaa (viime vuodesta lähtien) Wikidataan. Niiden poistaminen aloitettiin, kun Wikidatan 1. vaihe (iw-linkit) otettiin käyttöön kaikissa Wikipedioissa. Addbot on globaalisti hyväksytty tuohon tehtävään (meta:Steward_requests/Bot_status/2013-03. Ja botit poistavat vain ne linkit, jotka ovat jo Wikidatassa, muut linkit jätetään artikkeleihin. --Stryn (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 20.10 (EEST)[vastaa]
Ääht tuota noin... Globaalisti hyväksytty, kun asiasta on keskusteltu en- ja he-wikissä??? Wikidatan rolloutissa kerrottiin nätisti, että jokaisella wikillä on mahdollisuus estää joitain wikidata-linkkejä. Rolloutissa ei kuitenkaan kerrottu, että ensin kaikki linkit muunnetaan wikidataan ja sen jälkeen käyttäjien pitää jälleen setviä jo kerran setvittyjä kl-linkkejä. Hieno homma! Näin se tehdään! En nyt rupea antamaan ohjelmistologistiikaan alkeita, koska ei niitä wikidatassakaan tajuttu. Tällaisesta töpeksimestä yksityisyritys saisi miljoonaluokan korvausvaatimukset. Mutta tämä on vapaa ohjemisto, jossa riittää vapaaehtoisia korjaamaan virheitä. --Nedergard (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 21.33 (EEST)[vastaa]
Kielilinkitys on wikienvälistä toimintaa, ei Wikipedioiden sisäistä. Muistaakseni tämä on kyllä silti hyväksytty erikseen meilläkin fi-wikissä, yritän hakea keskustelua. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 22.46 (EEST)[vastaa]
Noin mielenkiinnosta, niin miten sinusta homma olisi pitänyt hoitaa? Sinänsä en ole hirveän aktiivisesti seurannut Wikidataa, mutta ymmärsin asian siten, että päätöksen Wikidatan käyttöönotosta on tehnyt WMF (ei niinkään yksittäiset kieliversiot) ja se liittyy yleiseen Wikipedian/Wikimedian infran parantamiseen. Ymmärsin itse myös, että kielilinkkien siirto Wikidataan pitää sisällään sen että linkit samalla poistuvat (=poistetaan) suomenkielisestä Wikipediasta. Koska käytännössä kielilinkkien siirto pitää tehdä automaattisesti niin botit ovat siirtäneet jonkun aikaa yksiselitteisiä kielilinkkejä Wikidataan. Epäselvät kielilinkit ovat jääneet artikkeleihin enkä varsinaisesti näe siirrossa itsessään ongelmaa. Ongelmallisempi juttu on se, että Wikidatan käyttöliittymä on vielä vaiheessa ja sitä pitäisi purkata paikallisesti fiwikissä jos joku täällä vaan jaksaisi tehdä sen. --Zache (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 11.05 (EEST)[vastaa]

Lupaava artikkeli keskustelut ja konsensus muokkaa

Mitä konsensus tarkoittaa lupaava artikkeli keskustelussa? Voiko kuka tahansa millä tahansa perusteella estää lupaava artikkeli statuksen vai voidaanko yksittäisen käyttäjän vaade jättää huomiotta mikäli riittävä enemmistö on yhtä mieltä statuksesta eli ei mitään 70% vaadetta vaan yksi vastaan muut.--Phiitola (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 08.41 (EEST)[vastaa]

No siis niiden perusteluiden pitää liittyä artikkelin tilaan ja sen aiheeseen. Lisäksi perusteluiden pitäisi kohdistua konkreettisiin asioihin jotta niille voidaan tehdä jotain. Sitten taas sen tyyppiset perustelut jotka liittyvät artikkelin aiheeseen itsessään eivät ole pääsääntöisesti kelvollisia. Artikkelin lupaavuutta ei voi siis vastustaa sillä perusteella ettei pidä artikkelin aiheesta.
Eli et voi keskustelussa todeta vain ettei artikkeli maksalaatikosta sovellu lupaavaksi siksi ettet satu pitämään maksalaatikosta vaan niiden perusteluiden pitää kohdistua artikkelin konkreettisiin ominaisuuksiin kuten, että artikkeli maksalaatikosta ei sovi lupaavaksi koska siinä on avoimia lähdepyyntöjä. Tällöin muut käyttäjät voivat etsiä ne lähteet ja asia ratkeaa siten.
Konsensus lupaava artikkeli -keskustelussa ei tarkoita sitä että kaikkien käyttäjien tarvitsisi kannattaa lupaavuutta, mutta sitä että selkeän enemmistön pitäisi. Lisäksi mikäli lupaava-artikkeli keskustelussa on käynyt ilmi selkeitä ongelmia niin ne pitäisi pyrkiä korjaamaan ennen lupaavaksi merkitsemistä. Keskustelijat voivat tietysti olla myös sitä mieltä, että joitain ongelmia ei tarvitse korjata. Esimerkiksi joku käyttäjistä voi olla sitä mieltä, että artikkeli vaatii kuvaa ennen kuin sen voi merkitä lupaavaksi ja muut käyttäjät voivat olla sitä mieltä ettei kuvattomuus ole este. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 09.00 (EEST)[vastaa]
WP:KON antaa vain yhden mahdollisuuden yhteisymmärryksen eikä anna mahdollisuutta mielipiteiden huomiotta jättämiselle. Toisaalta kielenhuollosta voidaan aina olla eri mieltä, koska haluttu kielenhuollontaso on kuitenkin "katsojan silmässä". Kielenhuollon taso kuitenkin kelpaa aina perusteluksi esitetylle mielipiteelle. Lupaava artikkelin ohjeistus ei rajaa perusteluita mitenkään, vaikka toki asettaa kriteerit hyväksynnälle.--194.251.119.196 10. huhtikuuta 2013 kello 10.10 (EEST)[vastaa]
Erityisesti huomioitavia asioita on, että artikkeli saa olla lyhyt, ettei kriteereinä vaadita mahdottomia asioita ja ettei artikkelin aiheella ole merkitystä tässä, vaan laadun arvioinnissa keskitytään artikkelin sisältöön. ja Pyri kommentoidessasi kertomaan mahdollisimman tarkasti mitä pitää korjata ja antamaan konkreettisia korjausehdotuksia. Esimerkiksi jos sinusta artikkeli vaatii parempia lähteitä, niin merkitse lähdepyynnöillä ne kohdat jotka sinusta vaativat paremman lähteistyksen jotta muut keskustelijat tietävät mitä korjata. Jos parannusehdotuksesi on vähäpätöinen tai sinulla on aikaa korjata, kerro myös keskustelusivulla, että olet muokannut kyseisen kohdan artikkelista. Kun olet tehnyt päätöksesi siitä, täyttääkö artikkeli vaaditut kriteerit, kerro päätöksesi keskustelussa. Huomioithan että vastustuskommentit kannattaa perustella, jotta muut käyttäjät tietäisivät mikä sinusta artikkelissa on vialla ja mitä heidän tulisi artikkelissa korjata. (Lupaavien artikkelien ohje). Tuohon, että joku on pitää kielenhuoltoa parannettavana asiana niin viimekädessä hänen tulee kyetä myös kertomaan täsmällisesti mikä siinä kielenhuollossa on se juttu jota pitäisi korjata. Siinä vaiheessa kun ongelma on täsmällisesti ilmaistu niin kielenhuolliset seikat on yleensä myös kohtuullisen helppo korjata. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 10.26 (EEST)[vastaa]
Siinä vaiheessa kun sitä yhtä vastustajaa vastassa on kymmenkunta muuta, niin yhden mielipiteillä ei voi olla niin suurta väliä, että ne estäisivät lupaavuuden. Jos vastustajia on kaksi, reilusti kymmenen puoltajaa täytyy olla, jotta he olisivat selkeä vähemmistö. Eri asia sitten se, että jos jotakin vastustetaan lupaavaksi väärin perustein, kuten useampaakin "uutisartikkelia" viime vuonna siksi, että sen aihe ei soveltuisi Wikipediaan - silloin he ovat väärässä keskustelussa, eikä heidän vastustuksestaan tarvitse välittää. Iivarius (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 11.03 (EEST)[vastaa]
Ymmärsinkö oikein Zachen oikein. Mielipiteesi on, että konsensus tarkoittaa kaikkien mielipiteiden mukaan ottamista ja hyväksyntä saavutetaan vasta sen jälkeen.--Phiitola (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 11.07 (EEST)[vastaa]
Kyllä niin kauan kuin ne mielipiteet liittyvät konkreettisest artikkelin sisältöön. Toiseksi että kaikki mielipiteet huomioidaan ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikkien pitäisi kannattaa lupaavuutta. Jos mietitään tuota arviointia se päämäärän kannalta, niin LA-arvioinnin ei ole terkoitus olla äänestys tai että kaikki kuorona kannattaisivat lupaavuutta vaan se on enemmänkin kevyt vertaisarviointi jossa artikkeli käydään läpi, katsotaan ettei siinä ole olennaisia virheitä ja jos on niin ne korjataan. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 11.27 (EEST)[vastaa]
eli olet sitä mieltä, että mikä tahansa perusteltu korjaus tulee toteuttaa ennen kuin status voidaan myöntää (konsensus). En kuitenkaan ymmmärrä tuota osaa, että joku saattaa vastustaa ja siitä huolimatta jätetään huomiotta. Se on ristiriidassa konsensuksen saavuttamisen kanssa--Phiitola (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 11.38 (EEST)[vastaa]
No siis voi olla havaittuja ongelmia joita ei korjata arvioinnin yhteydessä, mutta jotka ovat sellaisia etteivät keskustelijoiden mielestä estä lupaavuutta. Esimerkkinä joku arvioijista voi vastatustaa lupaavuutta sillä perusteella ettei artikkelissa ole kuvitusta tai siksi, että henkilötiedoista puuttuu henkilön syntymävuosi. Wikipedian käytäntöjen reunaehdot huomioonottaen on ihan täysin mahdollista ettei kuvaa tai tietoja ole yksinkertaisesti saatavilla ja se pitää vain sitten huomioida arviointikeskustelussa. Keskustelussa kuitenkin pitää pystyä vastaamaan havaittuihin ongelmiin jotenkin. Eli jos joku pitää ongelmana puuttuvaa syntymävuotta niin lupaavaksi kannattavien henkilöiden pitää pystyä kertomaan miksi se syntymävuosi puuttuu. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 12.04 (EEST)[vastaa]
Ja toinen esimerkki voisi olla kielenhuollosta. Eri käyttäjät voivat olla ihan perustellusti eri mieltä siitä onko jonkun nimen "oikea" kirjoitusmuoto "Stamina" vai "Stam1na", "Pitsa" vai "Pizza", "Iphone" vai "iPhone" eikä tuon tyyppisiin kysymyksiin saada ikinä vastausta. Ainakaan yksittäisen artikkelin arvioinnin yhteydessä. Keskustelijat voivat olla yleisesti sitä mieltä, että jokin tuon tyyppinen ongelma ei estä lupaavuutta vaikka joku keskustelijoista olisikin kärkkäästi eri mieltä. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 12.27 (EEST) [vastaa]
Mutta eihän tuo ole konsensus, vaan äänestys ja mahdollisesti jopa jyrääminen, jollei ole mitään rajaa osallistuvien määrälle ole asetettu. Yksi vaatii jotain muotoa ja kaksi muuta demokraattisesti päättävät olla toista mieltä jyräten kolmannen mahdollisesti jopa perustellun mielipiteen. (Monissa lupaava-artikkeli keskusteluissa ei ole juuri kolmea keskustelijaa enempää.)--Phiitola (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 12.50 (EEST)[vastaa]
No jos keskustelijoita on kolme joista yksi on jotain mieltä ja pari muuta jotain toista niin lopputulos on aika selvästi se ettei konsensusta saavutettu eikä artikkelista tule lupaavaa. Tuolla on kuitenkin ollut keskusteluja joissa on ollut enemmän keskustelijoita ja joissa muodostuu näkemyseroja selvemmin. --Zache (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 13.00 (EEST)[vastaa]
Viitataanko tässä nyt johonkin tiettyyn lupaava-arviointiin? Iivarius (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 13.17 (EEST)[vastaa]
Wikipedian muokkaajilla on erilaisia käsityksiä konsensuksesta. Alin vastaan tullut prosentti on ollut jotain 70%, tyypillisesti konsensuskäsitys liikkuu jossain 75-85% yksimielisyyden välissä. Hyvin harva (olen törmännyt yhteen käyttäjään) olettaa konsensuksen tarkoittavan ehdotonta veto-oikeutta (mallia sejm). En-wikissäkin todetaan (en:Wikipedia:Consensus) tokassa lauseessa Consensus on Wikipedia does not mean unanimity [...] nor is it the result of a vote. eli vapaasti käännettynä: Konsensus ei tarkoita yksimielisyyttä eikä sitä saavuteta äänestyksellä. Eli tiivistettynä vastaus kysymykseen: Konsensus ei tarkoita ehdotonta yksimielisyyttä. Käyttäjillä on erilaisia käsityksiä konsensuksesta, jotka tyypillisesti liikkuvat 80% yksimielisyyden molemmin puolin. Tätä käsitystä konsensuksesta tulee noudattaa myös lupaavien artikkeleiden arviointikeskusteluissa. Gopase+f (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 16.41 (EEST)[vastaa]
Siinä vaiheessa kun joudutaan laskemaan prosentteja, niin tuskinpa konsensusta on saavutettu. --Otrfan (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 16.46 (EEST)[vastaa]
Onneksemme olemme suomenkielinen wiki ja emme sellaisenaan noudata noita en-wikin ohjeita, koska omassa konsensuskäytännössämme ei tuollaisesta äänestyksestä puhuta mitään jätän yllä olevan lainauksen oman onnensa nojaan. Tarkoituksena onkin tarkentaa (ainakin allekirjoittaneen) ymmärrystä konsensuksen merkityksestä ja sen "tulkinnasta" lupaava artikkeli keskusteluissa.--Phiitola (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 16.59 (EEST)[vastaa]
Jokainen fi-wikissä siis määrittelee konsensuksen niinkuin haluaa. Joukossa on paljon niitä, jotka ovat sitä mieltä, että Konsensus ei tarkoita ehdotonta yksimielisyyttä. Ehdotonta yksimielisyyttä vaativia ei loppujen lopuksi ole montaa, kuten tästäkin keskustelusta voi päätellä. Gopase+f (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 17.08 (EEST)[vastaa]

Jos lupaavuus kiistetään syyllä, josta on toistuvasti keskusteltu ilman sen kummempia ratkaisuja, artikkelin voi silti hyväksyä lupaavaksi. Epäselvästä ongelmasta on keskusteltava muussa yhteydessä kuin lupaavuus -keskustelussa. --Abc10 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 18.52 (EEST)[vastaa]

Asiassahan ei ole mitään epäselvää: Wikipediassa käsittääkseni tulee kirjoittaa samoin kuin suomenkielisessä huolitellussa kirjakielessä kirjoitetaan. Tätä mieltä myös enemmistö keskusteluun osallistuneista on. Spekulaatio keskeytettyjen LA-arvioinnin kohdalla on turhaa, jos arviointi päätetään heti kun ensimmäinen kriittinen mielipide arvioinnissa esitetään. Emme saa tietää kuinka paljon kriittisiä mielipiteitä todellisuudessa olisi esitetty. Näin toimien artikkelien kehitys vaikeutuu ja kehitysehdotusten torppaaminen helpottuu. Gopase+f (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 19.47 (EEST)[vastaa]
Jos syy on artikkelin sisällössä, siitä pitää keskustella LA-arvioinnissa. Jos asia on taas muotoseikkoja (LA-perusteet. lähdeviitteiden merkintätapa) sekin pitää käsitellä ensin LA-keskustelussa ja sitten viedä eteenpäin. Valitettavasti LA-Arviointeihin tulee joskus piirteitä, jotka kuuluisivat HA- tai SA-artikkeliin. Siitä pitäisi päästä eroon - minimivaatimus on perustiedot. --Nedergard (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 22.00 (EEST)[vastaa]
Yllä oleva arviointikeskustelu ei kuulu aiheeseen ja se tulisi siten poistaa. Esittämäni kysymyksen vastaus tuntuu olevan kiinni keskusteluun osallistuvien käyttäjien näkemyksestä. Siten konsensus ei mielestäni voi sopia wikipedian käytännöksi, koska konsensusta ei edes ole wikipediassa yksikäsitteisesti olemassa. Käytäntöjen kai kuitenkin pitäisi olla edes jollain lailla selkeitä ja ymmärrettäviä. Samalla tullaan siihen, että LA artikkeleiden ohjeesta pitää poistaa konsensus ja siirtyä äänten laskuun.--Phiitola (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 22.12 (EEST)[vastaa]
Miksi? Mikä on rikki? Gopase+f (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 22.16 (EEST)[vastaa]
Ei tosiaan tarvi siirtyä äänien laskentaan, vaan nykyinen malli toimii mielestäni hyvin. Aika harvoin on tullut epäselviä tilanteita, joissa päätöksen keskustelun sulkeminen on hankalaa. Vaikka usein tuleekin parannusehdotuksia, niin aika usein ne ovat sellaisia, jotka pystyy korjaamaan melko helposti (esimerkiksi kieli, rakenne, johdanto). Ja toisaalta kuten tässä aiemminkin on sanottu, sellaiset vastustuskommentit, jotka eivät kuulu lupaavien kriteereihin, voidaan jättää käytännössä huomioimatta (joskus esimerkiksi punaisista linkistä ollaan valitettu, mutta lupaavien artikkelien kriteereissä ei vaadita punaisten linkkien poistamista). Mutta siis pointtina arviointi on ainakin tähän asti toiminut hyvin. --PtG (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 23.14 (EEST)[vastaa]
Kuten yllä. Vajaassa kolmessa vuodessa on yli 2000 kertaa saavutettu konsensus artikkelin sopivuudesta lupaavaksi. Kyllä se kertoo, että systeemi on toiminut hyvin. --Otrfan (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 15.11 (EEST)[vastaa]
LA-arviointi on toiminut minunkin mielestäni oikein hyvin. Ainoa ongelma siinä on, että keskustelijoita on yleensä melko vähän, joten käytännössä konsensus ja arvioinnin suuntaviivat ovat muodostuneet suhteellisen pienen käyttäjäjoukon mielipiteiden perusteella.--Tanár 11. huhtikuuta 2013 kello 22.34 (EEST)[vastaa]
Otin ensimmäisen luokasta Lupaavat artikkelit 130/50 N. Keskustelussa on kaksikin kommenttia, jotka edellyttäisivät vähintään vastauksen ja toinen mielestäni myös korjauksen, mutta kumpikin kommentti on ohitettu ja status "myönnetty". Tämäkö on niin sanottua wikikonsensusta.--Phiitola (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 22.58 (EEST)[vastaa]
Sinänsä hauskaa, että heti luokan ensimmäisenä on todennäköisesti räikein esimerkki hieman hätiköidysti annetusta pallurasta. Itse en olisi hyväksynyt tuon keskustelun pohjalta, tosin välillä kommentoijat eivät suoranaisesti vastusta lupavuutta, vaikka antavatkin parannusehdotuksia. --PtG (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 23.10 (EEST)[vastaa]
Toi on ihan ensimmäisiä lupaavia (ensimmäinen oli Nintendo 26.5.2010), joten eipä ihme jos alussa linja oli vähän hakusassa. Ei siinäkään kuitenkaan ole suoranaista vastustusta.--Tanár 11. huhtikuuta 2013 kello 23.22 (EEST)[vastaa]
Yleensä katselmointikeskustelussa korjauspyyntöä pidetään "vastustuksena" eli toimenpiteinä tarvitaan muuta kuin leimaus. Jos vastustus pitää ilmoittaa sanalla vastustan niin sekin pitäisi mielestäni selkeästi lisätä ohjeeseen. Tämä voi olla ensimmäisiä lupaavia, mutta se ei todellakaan ole ainoa näin käyty keskustelu.--Phiitola (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 09.47 (EEST)[vastaa]
Korjauspyyntö ei aina ole vastustus; yleensä tosin sellaiseksi sen itse ainakin tulkitsen, mutta esimerkiksi Thi on käsittääkseni jossain keskustelussa sanonut, että hänen vaatimansa viitteiden muotokorjaukset eivät ota kantaa artikkelin lupavuuteen. Mutta tein nyt nopean tutkimuksen ja otin 60 ensimmäistä M-kirjaimella alkavaa lupaavaa artikkelia ja katsoin niiden keskustelut. Nähdäkseni 53 keskustelussa oltiin päädytty yksimielisyyteen joko suoraan tai muokkausten jälkeen. Viidessä keskustelussa oli mielestäni jäänyt hieman auki keskustelu korjausehdotusten takia. Yksi keskustelu oli suljettu aivan liian nopeasti ja yhdessä keskustelussa oli selvästi ohitettu lupaavien kriteereihin kuulumaton vastustus. Tämän otoksen perusteella lupaavaksi valittujen artikkelien arkistoinnissa on yllättävän vähän ongelmia. Mutta ainanhan niitä toki on. Suositelluksikin voi äänestyksen kautta päästä artikkeleita, joita jotkut vastustavat joidenkin puutteiden tai ongelmien takia. --PtG (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 12.59 (EEST)[vastaa]
Silloin kun lupaavia vasta suunniteltiin, oli löysästi puhetta sellaisista jotka ovat kaikkien mielestä niin itsestään selvästi OK että ne voi merkitä ilman äänestystä tai vertaisarviointia. Maan tapa muotoutui ehkä vähän toisenlaiseksi. On ollut puhetta myös perustelemattoman EDIT "ilman korjausohjeita kirjatun" vastustuksen käsittelemisestä; jää ehkä epäselväksi esim. Irlanti -keskustelun viimeinen kommentti, tarkoittaako se että saa merkitä lupaavaksi kun yllämainitut puutteet on korjattu vai onko jotain muitakin vielä luettelemattomia vikoja. --Tappinen (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 13.18 (EEST)[vastaa]
Korjauspyyntö ei todellakaan ole yksiselitteisesti vastustus LA-keskustelussa. Jos haluaa yksiselitteisesti vastustaa, niin silloin kannattaa vastustaa. Hyvin usein LA-arvioinneissa kirjataan korjausehdotuksia ja samassa kommentissa kerrotaan artikkelin olevan lupaava vaikka korjausehdotuksia ei toteutettaisikaan. Gopase+f (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 13.27 (EEST)[vastaa]

Uudelleenohjausta muokkaa

Miksi luoda uudelleenohjaus kahdesta saman nimisestä tarkentimella erotetusta artikkelista toiseen? Uudelleenohjauksen valinta kumpi on "arvokkaampi" on mahdotonta ja toisaalta tämä edes auttaa huolimattoman wikityksen toteutusta eli ei tarvitse seurata minne linkki vie ...Mielestäni tällaisia ei tule tehdä.--Phiitola (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 14.07 (EEST)[vastaa]

Ei uo:ta, mutta toisesta sivusta tarkenne pois tai jos ensisijaista merkitystä ei ole, niin sitten kahden sivun täsmennyssivu. --Otrfan (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 14.10 (EEST)[vastaa]
Jotain sillä tarkentimettomallakin sivulla pitää olla. Jos ei täsmennyssivua, niin sitten toinen artikkeli on valittava sille paikalle, joko mielivaltaisesti tai perustellulla päätöksellä. Se seikka että ohjataanko valitulle sisällölle uo:lla vai siirtämällä artikkeli ko nimelle on sivuseikka. Gopase+f (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 14.13 (EEST)[vastaa]
On voinut olla uusi käyttäjä joka ei ole tiennyt että on tehtävä täsmennyssivu jos molemmissa on tarkennus. Helppo korjata, tee täsmennysivu tai jos niitä on paljon, kerro, niin tullaan avuksi. --Jesse-vainaa (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 14.33 (EEST)[vastaa]
Ongelma on siinä, että takapiru "korjaa" nopeammin kuin itse kerkeän tekemään. Muutan laivan nimi artikkeleita täsmennyssivuiksi (josta sain myös huomautuksen samalta henkilöltä, kun ei ole kuulemma keskusteltu asiasta). Koska en ole ylläpitäjä en voi itse korvata kahden artikkelin täsmennyssivua muuta kuin pyytämällä sen tuhottavaksi. Sen jälkeen on mahdollista tehdä uudelleen nimeäminen. Tarkoitus on tehdä kaikki tuo kunhan kerkeän, mutta mutta....--Phiitola (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 14.44 (EEST)[vastaa]
Miksi muutat laivannimiartikkeleita täsmennyssivuksi? --Jesse-vainaa (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 14.48 (EEST)[vastaa]
Tällä viikolla Gopase+f päätti aloittaa jälleen toimintansa asiaan liittyen USS Intrepid ja sitten HMS Intrepid saivat täsmennyssivumallineen. Lisäksi Keskustelu:HMS Intrepidistä oli yksimielinen, että täsmennyssivujahan nuo. Nyt vain toteutan aiemman riitelyyn päättyneen tuloksettoman keskustelun (tuloksena vain täsmennyssivut saa merkitä täsmennyssivuiksi) ja mainitsemani keskustelun tuloksena siirrän nuo täsmennyssivuiksi.
Toivon toimintani parantavan wikipedian ilmapiiriä, vaikka itselleni se aiheuttaa lähinnä ahdistusta. Seuraavana kohteena taitaa olla HMS, USS ja muiden laivastojen käyttämien lyhenteiden poistaminen artikkeleista sekä sotalaivaluokitusten keventäminen yhteen pääluokkaan ja maakohtaisiin alaluokkiin. Tämän jälkeen olen kai toteuttanut kaikki keskustelua herättäneet sotalaivoihin kohdistuneet vaatimukset. Tosin informaatiotakaan ei paljon jää jäljelle.--Phiitola (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 15.00 (EEST)[vastaa]
@#%:&%=!@%:-O (Jos sanoisin ton selväkielisesti tulis esto. Voi tulla muutenkin.) Luuletsä että ongelma korjaantuu sillä että annat yhden määrätä ja että muka saat sitten rauhassa tehdä artikkeleita... Mitään ratkaisuahan siihen ei ole jos yhteisö ja lähinnä ylläpitäjät ei herää mutta ainakaan se ei ole se että sä rupeet meneen polvilles. Veikkaan että vuoden päästä tilanne on ihan sama teet mitä vaan. --Jesse-vainaa (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 15.11 (EEST)[vastaa]
Jaksamatta syventyä muihin tapaukseen liittyviin ongelmakohtiin totean, että täsmennyssivulla oleva linkki toiselle täsmennyssivulle ei ole hyvä ratkaisu (ainakaan niin kauan, kuin nuo täsmennyssivut eivät paisu sairaan pitkiksi). Intrepid-täsmennyssivun pitäisi siis sisältää kaikki Intrepid-nimiset laivat ja siltä pitäisi olla linkit suoraan laiva-artikkeleihin, ei toisille täsmennyssivuille. --Lax (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 15.38 (EEST)[vastaa]
Siitä vaan korjaamaan havaitsemiasi vikoja. Nyt tehdään töitä tilauksen mukaan ja sotkut siivotaan vasta työn lopulla. No, se ei vielä alkuviikosta ollut täsmennyssivupuu.... eikä muuten ole ainoa. Nyt tehdään ja korjataan vahinkoja sitten seuraavissa kiertokirjeissä.--Phiitola (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 16.10 (EEST)[vastaa]
Anteeksi, että vastasin kahvihuoneessa esitettyyn kysymykseen. --Lax (keskustelu) 12. huhtikuuta 2013 kello 16.32 (EEST)[vastaa]
Anteeksi kärttyily, mutta niinhän se on, että havaitut virheet korjataan. Nyt olen korjannut Intrepid sotkun parhaan kykyni mukaan ja olen varma, että sotkuja on vielä lisää...--Phiitola (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 09.07 (EEST)[vastaa]
Okei. Ilmeisesti erimielisyyksiä on ollut vielä siitä, voiko HMS Intrepid (ja vastaavasti USS Intrepid) olla uudelleenohjaus vai pitäisikö jokin artikkeleista nimetä HMS (USS) Intrepidiksi. En sano, mitä pitäisi tehdä, mutta mainitsenpa kokemuksena muualta, että jos samalla nimellä on useita kohteita, joista mikään ei ole ehdottomasti muita tunnetumpi, on vanhimmasta kertova artikkeli tavattu nimetä ilman täsmennettä. Joka tapauksessa veikkaan, että Intrepid-nimisiä laivoja haetaan useimmiten pelkällä Intrepid-nimellä (kuten Titanicia pelkällä Titanic-sanalla), joten hyvä, että Intrepid-sivulta pääsee kerralla valitsemaan itselleen oikean paatin. --Lax (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 13.00 (EEST)[vastaa]
Toi on ihan hyvä uudistus, että samannimiset laivat löytyvät nyt samalta täsmennyssivulta (eli Laxin ehdottama). Aikasemmin tiedon jäsentely useammalle rinnakkaiselle ja päätäsmennyssivulle alisteiselle täsmennyssivulle oli huonompi ratkaisu. Gopase+f (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 17.05 (EEST)[vastaa]

Täsmennyssivujen lähteistäminen ja laajentaminen - keskusteluaiheen sivuasia muokkaa

Yrittäessäni ymmärtää tätä edeltävää sekavaa asiaa tuituin, että on jotenkin lähdetty ajatuksesta, että täsmennyssivujen on oltava ytimekkään lyhymuotoisia ja kenties lähteettömiäkin. Itsekin olen tullut lisänneeksi täsmennyssivuille selityksiä ja lähteitä. Onko tällainen "täsmennyssivuja turvottava toiminta" todettu jotenkin ohjeidenvastaiseksi tai onko se epätarkoituksenmukaista?

Olen saattanut olla jopa itsekin keskusteluissa mukana tästä aiheesta, mutta nyt on karkaamassa se kuuluisa punaisen lnagan pää... --Aulis Eskola (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 19.22 (EEST)[vastaa]

Muistaakseni aikaisemmissa keskusteluissa yhteisön kanta on ollut, että täsmennyssivuilla voi olla mm. lähteitä ja luokkia. (joku muu etsiköön edeltävät keskustelut) Gopase+f (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 19.30 (EEST)[vastaa]
Kävin näemmä kaikesta huolimatta ite ettimässä edeltävää keskustelua. Onkohan tämä oikea Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 66#Täsmennyssivu? Gopase+f (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 19.39 (EEST)[vastaa]

Täsmennyssivuista? muokkaa

Jos täsmennyssivun kaikki linkit ovat punaisia niin onko se täsmennyssivu vai aiheeton/merkityksetön tuotos (roskaa), joka pitäisi tehdä vasta ensimmäisen artikkelin luomisen jälkeen?--Phiitola (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 09.36 (EEST)[vastaa]

Sivu on ihan hyödyllinen täsmennyssivu, vaikka linkit olisivatkin punaisia. Kertoo lukijalle, että on useita samannimisiä asioita ja estää siten sekaantumisen + wikitykset ohjautuvat helpommin oikeaan kohteeseen. --Otrfan (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 09.39 (EEST)[vastaa]
Se tarkoittaa myös, että artikkelia ei välttämättä edes tehdä, kun ei tulla tarkastaneeksi, minne linkki johtaa. Täsmennyssivulle ei kai saa tehdä edelleenkään artikkeleista linkkejä.--Phiitola (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 09.56 (EEST)[vastaa]
Varsinkin jos on olemassa jo linkkejä asioihin, jotka mainitaan täsmennyssivuilla. --PtG (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 09.43 (EEST)[vastaa]
Täsmennyssivulla tulee ensisijaisesti olla vain yksi linkki per rivi (kohta) eli siellä ei siten voine olla hyödyllisiä linkkejä, vaan ne kuuluvat artikkeleihin. Siis tsmennyssivu, joka ei ole varsinaisesti edes artikkeli, voidaan luoda, vaikkei artikkeleita tekisikään. Se ei kai ole täsmennyssivujen tarkoitus, vaan ohjata olemassaolevien saman nimisten eri tarkentimen omaavien artikkeleiden välillä.--Phiitola (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 09.54 (EEST)[vastaa]
Tarkoitin sitä, että jos varsinkin artikkeleista on jo olemassa linkkejä täsmennyssivun artikkeleihin. Eli on täsmennyssivu Termi, jossa on sanan termi eri merkitykset. Vaikka siellä on pelkästään punaisia linkkejä, sanan eri merkityksiin löytyy jo linkkejä artikkeleista, jolloin on todennäköisestä, että jossain vaiheessa Termin eri merkityksistä saatetaan tehdä artikkeleita. --PtG (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 09.59 (EEST)[vastaa]
Ok eli jos ei ole linkkejä on roskaa?--Phiitola (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 10.04 (EEST)[vastaa]
Ohjeissa ei puhuttu tuosta säännöstä mitään, mutta jossain keskustelussa aihetta ollaan muistaakseni sivuttu. Mutta siis jos täsmennyssivun kaikki artikkelit ovat sellaisia, joihin ei ole mahdollista linkittää mistää, niin onko täsmennyssivussa silloin mitään ideaa. Tietysti linkityksen puute voi myös johtua siitä, että artikkeleissa joku ei vaan ole viitsinyt wikittää sanaa, niin se on tietysti eri asia. --PtG (keskustelu) 13. huhtikuuta 2013 kello 10.17 (EEST)[vastaa]
Samaa mieltä kuin muutkin, eli täsmennyssivut ovat hyödyllisiä, vaikka kaikki linkit olisivatkin punaisia (ja merkittäviä). (tietysti oletuksella, että täsmennyssivulle on muutenkin jotain tarvetta) Gopase+f (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 17.09 (EEST)[vastaa]
Edes tätä siivousta ei voi hoitaa loppuun ennen kuin häiriköinti alkaa (tällä kertaa) artikkelien yhdistämistarvekeskustelulla ja paremmin kommentein. USS Belleau Wood nimi oli jo valittu isommalle alukselle, muutos käytiin peruuttamassa perusteella isompi alus tilalle eli sotkemassa. Pyydän työrauhaa, jotta asian saa päätökseen.--Phiitola (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 17.35 (EEST)[vastaa]
Tämä keskustelu kuuluu artikkelin keskustelusivulle, ei tänne. Siirrythän oikeaan paikkaan. Gopase+f (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 17.41 (EEST)[vastaa]

Täsmennyssivutko viittausten kohteeksi? muokkaa

Aloitin merkittävyyskeskustelun Keskustelu:Luettelo Britannian kuninkaallisen laivaston alusten nimistä (A), joka ajautui mielestäni ristiriitaan ohjeiden ja tulkinnan välillä? Siis saako täsmennyssivuille ja ohjaussivuille viittaavia luetteloita tehdä (vaikka ohje toiminnan kieltääkin) ja ovatko ne jopa oikeita linkityskohteita.--Phiitola (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 11.28 (EEST)[vastaa]

Jos linkit niin hirvittävästi häiritsevät, niin otetaan sivulta kaikki linkit pois. Ei se kyllä ketään palvele, mutta onpahan muodollisesti oikein. --Otrfan (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 11.33 (EEST)[vastaa]
Seuraava kysymys on mikä arvo on pelkällä nimilistalla, onko se sellaisena merkittävä? (en-wiki ei ole kelvannut ainakaan minun esittämänäni perusteluksi keskusteluissa)--Phiitola (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 11.48 (EEST)[vastaa]
En-wiki ei ole kelvannut minunkaan esittämänäni perusteluksi. Jos olisi, niin eipä olisi tarvinnut riidellä täsmennyssivuista. Mutta asiaan: tuskinpa artikkelin merkittävyys on riippuvainen sivulla olevien wikitysten määrästä. Ei ainakaan kukaan ole tietääkseni tuolla perusteella yrittänyt perustella merkittävyyden puolesta tai sitä vastaan. --Otrfan (keskustelu) 14. huhtikuuta 2013 kello 11.55 (EEST)[vastaa]
Linkkien poiston jälkeen sivun ainoa kytkentä muuhun wikipediaan on sivulla oleva malline ja irrallisia sivuja ei kai ole edelleenkään tarkoitus tuottaa.--Phiitola (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 11.35 (EEST)[vastaa]
Jos linkit häiritsee niin poista linkit. Luettelo on käyttökelpoinen ja informatiivinen ilman linkkejäkin. Tosin käytettävyys saattaa huonontua ja ulkoasu saattaa muuttua hämmentäväksi. Gopase+f (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 17.47 (EEST)[vastaa]
Tarkoitetaanko "ohjeella" tätä? Ei kait sitä tarvitse väkisin yrittää noudattaa nimiluettelon kohdalla joka rivillä?
Yleisestikin pyytäisin tähän ja edeltäviin keskusteluihin ("Uudelleenohjausta", "Täsmennyssivuista?" ja "HMS/USS ja muiden sotalaivoissa käytettyjen etuliitteiden sekä alusluetteloiden poisto artikkeleista") selkeitä viittauksia, jotta asiaa pystyisi seuraamaan. En ainakaan itse kykene väsähtäneenä seuraamaan läheskään kaikkia kirjoittajien ajatuksia, kun välissä on vielä henkilöihin käyvää soppaa... --Aulis Eskola (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 19.04 (EEST)[vastaa]
Sama toive täältäkin. Nyt eri kysymysten, vastausten, ehdotusten ja ilmoitusten käytännön sovellutuksia on vaikea arvioida. Ite etin puoli tuntia Phiitolan muokkaushistoriasta jotain sopivaa, että olisin ymmärtänyt ehdotusten merkitystä sovellettuna artikkeliavaruuteen, mutta nyt muokkaushistoriassa on niin paljon erilaista sekaisin, että en oikeastaan löytänyt mitään. Tämä vaikeuttaa kommentointia. Pitäiskö ottaa tuumaustauko ja jatkaa sopivassa paikassa sopivilla esimerkeillä eteenpäin? Gopase+f (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 19.16 (EEST)[vastaa]

Vanhentunut murrekartta muokkaa

Miksi artikkelissa Suomen murteet on harhaanjohtava kartta niin Suomen rajojen kuin murrealueiden mukaan? Koska kartta päivitetään? --81.209.117.234 15. huhtikuuta 2013 kello 09.16 (EEST)[vastaa]

Mikä siinä on harhaanjohtavaa? Se päivitetään kun joku tekee sen. Kartan sisällöstä on keskusteltu sivulla Keskustelu:Suomen_murteet#Kuva. --Harriv (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 09.19 (EEST)[vastaa]
Ainakaan Karjalankannaksella ei ole ollut suomenkielisiä toisen maailmansodan jälkeen. Koska kyse ei ole historiallisesta, vaan nykyhetken murrekartasta, niin Suomen rajatkin olisi esitettävä nykyhetken mukaisina. Päivitettyjä karttojahan näyttäisi olevan olemassa: Suomen murteet Suomessa.svg ja Suomen murteet.png. --81.209.117.234 15. huhtikuuta 2013 kello 09.34 (EEST)[vastaa]
Mitäs, jos arvoisa WPK lopettaisi sen estonsa kiertämisen. --MiPe(wikinät) 15. huhtikuuta 2013 kello 09.40 (EEST)[vastaa]
WPK:oista ja kierroista en tiedä mitään, mutta asiaan: Wikipediassa pitäisi olla ajantasaista tietoa, joten koska murrekartta päivitetään? --81.209.117.234 15. huhtikuuta 2013 kello 10.00 (EEST)[vastaa]
Vastataan nyt hyvää tahtoakin olettaen: Käytännössä kaikki aluepuhemurrekartat ovat aina kuvauksia jostain edesmenneestä tilanteesta, suomen kohdalla useimmiten 1930-luvun alun tilanteesta, mutta esimerkiksi Britteinsaarten tilanne usein joko 1960-luvun tai 1880-luvun tilanteista. Käsittääkseni suomen aluepuhekielten jakaumasta sotien jälkeen ei ole koskaan tehty vastaavantasoista murrekarttaa kuin vanhan aineiston pohjalta, ja nekin harvat viitteelliset tai summittaiset kartat, joita viime vuosikymmeninä on tehty, eivät ole digitaalisia saati vapaita. Lisäksi on huomioitava, että täsmälleen ajantasaista murrekarttaa ei koskaan voine tehdä, sillä aineisto, jonka perusteella murrekartta piirretään, tulee kerätä kenttätyönä tai muuten, ja sen keräämiseen ja käsittelyyn menee aina joitain vuosia, usein vuosikymmen tai jopa pari. Sinänsä toivoisin itsekin fennistiikan osin suuntautuvin tiukemmin nykymurteentutkimukseen, mutta yksittäinen ihminen ei koskaan voi kääntää koko tieteenalan suuntaa, vaikka olisi merkittäväkin tekijä, jota itse en ole. Mutta jos WPK tai satunnaiset ip-käyttäjät ovat kiinnostuneita suomen nykymurteiden tutkimuksesta, kannattaa tutustua Oulun yliopiston professorin Harri Mantilan tutkimuksiin. Iivarius (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 11.01 (EEST)[vastaa]
Artikkelin nykyinen ongelma on, ettei yllämainituista asioista ole mitään mainintaa. --Harriv (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 16.51 (EEST)[vastaa]
Aikoinaan lisäsin artikkeliin mallineen, että se pitäisi kirjoittaa kokonaan alusta uudelleen koska se perustuu johonkin peruskoulun 6 tai 8 (korjaus: näköjään 9) luokan oppikirjaan, mutta sittemmin tämä malline poistettiin. Sen jälkeen artikkelia on kyllä täydennetty yksityiskohdista (muun muassa erään muun fennistin kuin Iivariuksen toimesta) mutta määritelmästä alkaen samat ongelmat ovat artikkelissa kokonaisuutena edelleen. Jos Iivarius vaikka ehtisi sitä päivittää, niin se olisi hyvin arvokasta. --Urjanhai (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 18.46 (EEST)[vastaa]
Lisäsin karttakuvan tekstiin: huom. kartan tiedot 1930-luvulta, ei vastaa nykytilannetta. Lienee vähintä artikkelin ajantasaistamista. --85.76.25.221 15. huhtikuuta 2013 kello 19.04 (EEST)[vastaa]

Jääkiekkojoukkueen kokoonpano -mallineen korvaaminen uudella muokkaa

Haluaisin korvata nykyisen jääkiekkojoukkueen kokoonpano -mallineen uudella, itse kehittelemälläni (lainattu en-wikistä). Nykyinen sisältää ihan liikaa informaatiota, ollen näin hidas ja vaivalloinen päivittää. Omassa versiossani ei tarvitse tietää kuin pelipaikka, numero, kansalaisuus ja nimi. Oman mallineeni löydätte tästä, testisivun täältä ja mallineessa käytettävän mallineen tästä. – EtäKärppä13 15. huhtikuuta 2013 kello 16.38 (EEST)[vastaa]

Olisko Keskustelu Wikipediasta:Wikiprojekti Jääkiekko sopiva keskustelupaikka? Siellä näyttäis olevan vanhatkin aihepiirin linjaukset. Gopase+f (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 16.42 (EEST)[vastaa]
Täällä nyt uskoisi olevan enemmän yleisöä ja muitakin mielipiteitä. Ellei täällä syty keskustelua niin siirrän aiheen sinne. – EtäKärppä13 15. huhtikuuta 2013 kello 16.44 (EEST)[vastaa]
Tämä sama aihehan on myös tekniikkahuoneessa, vastailin sinne. Vastaisuudessa yksi osasto riittänee ja tälläinen aihe minusta sopii parhaiten tekniikkahuoneeseen tämän asemesta.-- Usp (keskustelu) 15. huhtikuuta 2013 kello 16.50 (EEST)[vastaa]


Oli tekniikkahuoneessa aika hyvän aikaa ilman kommentteja. Laitoin kyllä sinne että keskustelu siirretty tähän huoneeseen, mutta näyttävästi ei ole sitten kommenttini tallentunut. Huonohan se on, että keskustelu jakautuu kahteen paikkaan. Siirretään keskustelu takaisin tekniikkahuoneeseen, missä se alunperin olikin. – EtäKärppä13 15. huhtikuuta 2013 kello 16.53 (EEST)[vastaa]

Onnettomuuksien merkittävyydet muokkaa

Sivulla Keskustelu:Vammalan junaturma on keskusteltu onnettomuuksien merkittävyyksistä. Harriv totesi ircissä, että suurin osa onnettomuusartikkeleista pitäisi olla Wikinewsissä. Wikipediassa on muutamia muitakin artikkeleita rautatieonnettomuuksista, joissa kukaan ei kuollut, kuten Arolan junaturma, Karjaan junaturma ja Lapuan junaturma (joulukuu 1986). Lisäksi on esimerkiksi Pudasjärven lento-onnettomuus, jossa selvittiin lievillä loukkaantumisilla. Linja-ajossa tapahtuvia suistumisia ei Länsi-Euroopassa pidetä minään olankohautuksella kuitattavina asioina, mutta miten on wikimerkittävyys? Suuntaviivoista ei löytynyt mitään tähän sopivaa.

Missä kulkee raja? --ilaiho (k) 7. huhtikuuta 2013 kello 05.28 (EEST)[vastaa]

Arkistosta löytyi kahvihuonekeskustelu, jossa päätettiin poistaa molemmista Helsingin junaturmista kertoneet sivut, mutta mitään hirmuisen selkeitä kriteerejejä ei määritelty. --ilaiho (k) 7. huhtikuuta 2013 kello 05.39 (EEST) ~[vastaa]

Suhteellisen lieviä tavarankuljetusonnettomuuksia ei voi pitää merkittävinä. Tavarakuljetuksia suistuu tien/radan/tms. oheen kymmenittäin/sadoin (?) joka vuosi. Em. esimerkeistä Arolan ja Karjaan junaturmat sietää panna poistoon. Lapuan ja Pudasjärven tapaukset ovat sitten vähän merkittävämpiä Suomen mittakaavassa. --J (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 06.04 (EEST)[vastaa]
Onnettomuudet joista ei ole seurannut suuria vahinkoja voi yhdistää artikkeleihin malliin Junaonnettomuudet Suomessa 2010-luvulla. Sellainen on hyödyllisempikin siinä mielessä, että siitä saa yleissilmäyksen millaisia ja miten paljon onnettomuuksia on tapahtunut.
Tuon kirjoitettuani otin umpimähkään yhden Wikipedian junaonnettomuusartikkelin Karjaan junaturma, joka onkin sitten heti poistettavaa tasoa. Lähteenä on käytetty Vaunut.org sivustoa, siellä olevia mielipiteitä sekä valokuvia Iltalehdessä julkaistusta jutusta kuvineen, teksteineen. Artikkeli perustuu siis tekijänoikeusrikkomuksiin.
Jos muut onnettomuusartikkelit ovat samaa tasoa, kaikki sietää poistaa ja korvata ne lyhyellä maininnalla vuosi- tai vuosikymmenartikkelissa. --Abc10 (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 09.43 (EEST)[vastaa]
Ilmeisestikään kokonaisten junien suistumisia matkalla ei tapahdu kuin yksittäisiä vuodessa, yksittäisten vaunujen putoamisia järjestelytöissä tapahtuu joitakin vuodessa. Vilkaisin lyhyesti Trafin juttua parin vuoden takaa, mutta lukekaa tarkemmin ketä kiinnostaa: Liikenteen turvallisuusviraston rautatieturvallisuuden vuosikertomus 2010 --Aulis Eskola (keskustelu) 7. huhtikuuta 2013 kello 22.27 (EEST)[vastaa]
Juurikin niin. Linja-ajossa tapahtuvat suistumiset, joissa vaunuja vieläpä kaatuu, ovat hyvin harvinaisia nykyään Suomessa. Vaihtotyöonnettomuudet ovat yleisempiä. Joka tapauksessa joku yhtenäinen linja on syytä olla. Fi-wikin poistotouhut ovat välillä melkoista epäjohdonmukaista sirkusta ja joskus poistoäänestyksiä runnotaan läpi äänestyttämällä niin monta kertaa, että saadaan haluttu tulos. --ilaiho (k) 7. huhtikuuta 2013 kello 23.36 (EEST)[vastaa]
Valitettavasti maailma ja Wikipedian käyttäjät eivät ole itseään toistavia koneita, joten raja elää ja rajan "lähellä" olevissa aiheissa tulee väistämättä ristiriitaisia äänestystuloksia. Parempia tottua elämään sen kanssa, sillä kiveen hakatut säännöt merkittävyydestä toimii vain niin kauan kun tulee sellaisia aiheita kuin sääntöjen laatijat ovat osanneet etukäteen odottaa. Maailma ja sitä myötä Wikipedian käyttäjät muuttuvat ajan myötä, joten on turha yrittää kehittää jotain salaliittoteoriaa äänestyksistä.
Siitä olen samaa mieltä että äänestys on sirkusta, enemmän keskustelupainotteinen linja olisi kehittävämpi. --Harriv (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 12.03 (EEST)[vastaa]
Olkiukko. Ei tässä ole kukaan mitään salaliittoteorioita esittänyt, eikä äänestyksen aloittamiseen mitään salaliittoa tarvita. Tuossakin yritettiin aloittaa poistoäänestystä kolmannen kerran sillä verukkeella, että se olisikin poistoäänestyksen äänestys "yhdistämisestä" Huonoihin vitseihin ja muuhun höpöhöpöön. Eräs valppaana ollut käyttäjä kuitenkin huomasi tilanteen ja vihelsi pelin poikki. Eikä ole ainoa kerta, kun uusia poistoäänestyksiä on järjestetty ilman järkevää syytä.
Näin aluksi voitaisiin poistoäänestykset rajoittaa pelkästään artikkeliavaruuteen. Nyt tilanne on se, että poistoäänestyksiä on yritetty käyttää äänestyksinä toimintamallien muuttamisesta esimerkisi laittamalla joku keskeinen malline äänestykseen. --ilaiho (k) 8. huhtikuuta 2013 kello 13.16 (EEST)[vastaa]
Jos uskotaan että tilanne on muuttunut, niin mikä ettei voi äänestyksiä aloittaa poistamisesta tai palauttamisesta. Molempia on nähty. Esimerkkisi on muuten melkein viisi vuotta vanha. Wikipedia on kaaos johon mahtuu kaikenlaista, joten yksittäistapausten poimiminen antaa juuri sellaisen kuvan kun poimija haluaa. Itsensä kutsuminen valveutuneeksi käyttäjäksi on aika rohkeaa :) --Harriv (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.58 (EEST)[vastaa]
Nykyinen äänestystapa, jossa ei tarvitse perustella ääntään millään tavalla, ei muuten ole uusintaäänestysten kannalta kovin hyvä. Jos päätöksen perusteet eivät tule julkisiksi, niin yhteisön kanta perusteluineen ei tule uutta äänestystä harkitsevalle kovin hyvin selväksi. --Harriv (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 23.09 (EEST)[vastaa]

Wikipedia:Merkittävyys mainitsee: "”Käsitelty huomattavan laajasti” tarkoittaa, että lähteet käsittelevät aihetta suoraan ja tarkasti eikä tiedon erottelemiseksi tarvita uutta tutkimusta. Aiheen ei tarvitse olla käsittelyn pääkohde, mutta sivuhuomautus ei riitä käsittelyn laajuudeksi." joka on mielestäni harhaanjohtava. Jos tapahtumaa ei käsitellä "huomattavan laajasti" kuukauden tai vuoden päästä, se ei ole merkittävä. Jokainen uutinen ei ole wikiartikkelin arvoinen - uutisille on WikiUutiset.--Nedergard (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 00.01 (EEST)[vastaa]

Tuo jättää tilaa tulkinnalle. Itse tulkitsen että "huomattavan laaja" tarkoittaa uutisten yhteydessä mielellään yli viikon uutisnäkyvyyttä. --Harriv (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 12.03 (EEST)[vastaa]

Kokooma-artikkeli junaonnettomuuksista Suomessa (mahdollisesti vuosittain tai vuosikymmenittäin jaoteltuna) on tähän kohtaan paras ratkaisu. Intian kuolonuhreja vaatineista junaonnettomuuksista artikkeleita odotellessa... --Lax (keskustelu) 8. huhtikuuta 2013 kello 15.11 (EEST)[vastaa]

Ehdotus käytännöksi: merkittäviä raideliikenneonnettomuuksia ovat:
  • kuolonuhreja vaativa henkilöliikenteessä tapahtunut onnettomuus, pl. tasoristeysonnettomuus (ks. poikkeus jäljempää) tai allejäänti.
  • henkilöjunien yhteentörmäykset, myös silloin kun toisena osapuolena on muu juna kuin henkilöjuna.
  • tavaraliikenteessä yhteentörmäykset mikäli niistä aiheutuu merkittävät materiaaliset vahingot tai useita kuolonuhreja.
  • tavaraliikenteessä sattunut onnettomuus, josta on aiheutunut suora (esim. juna/vaunu talon seinän läpi) tai välillinen (vaaralliset aineet, räjähdys, tulipalo) kuolemaan johtanut tilanne.
  • tasoristeysonnettomuuksista merkittäviä olisivat vain ne, joissa toisena osapuolena on henkilöjuna ja matkustajia menehtyy ja/tai juna suistuu kiskoilta, tai jos mikä tahansa juna törmää minibussiin tai suurempaan linjuriin ja siitä aiheutuu useita kuolonuhreja.
  • jokin muu eritynen syy, joka tekee onnettomuudesta merkittävän (vakava vaarallisten aineiden onnettomuus joka olisi merkittävä jo sinänsä, materiaaliset tai henkilövahingot lähialueilla)
Tämän pohjalta tavarajunan kaatuminen ojan pohjalle ei olisi merkittävä tapahtuma.
Vesiliikennettä ei tarvinne pohtia, sillä aluksille sattuneet onnettomuudet voidaan käsitellä alusta itseään koskevassa artikkelissa. Ilmailuonnettomuuksista merkittäviä voisivat olla automaattisesti suuronnettomuudet joissa matkustajia menehtyy (lähes kaikki [lisäys] kaupallisessa liikenteessä tapahtuneet [/lisäys] kuolemaan johtaneet lento-onnettomuudet ovat suuronnettomuuksia). --85.23.68.218 8. huhtikuuta 2013 kello 17.58 (EEST)[vastaa]
Miljoonaluokan aineelliset vahingot tekevät mielestäni onnettomuuksista - EDIT liikenneonnettomuuksista - myös merkittäviä. Helsingin junaturmakin vuonna 1990 lähenee siksi merkittävyyttä. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 20.26 (EEST)[vastaa]
Miljoonaluokka markoissa, euroissa vai jeneissä? --Harriv (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.51 (EEST)[vastaa]
Ei kun drakmoissa :p --Aulis Eskola (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 11.40 (EEST)[vastaa]
Miljoonan euron aineelliset vahingot ei kyllä tarkoita kovin merkittävää onnettomuutta noin niin kuin yleiseltä kannalta. Vastaavalla kriteerillä tänne saataisiin vaikka kuinka monta tuhatta artikkelia jostain teollisuuden pikkukämmeistä, varastopaloista, vesivahingoista et cetera, et cetera ad nauseam.  –Kommentin jätti Jmk (keskustelu – muokkaukset)
Jos "miljoonaluokan aineelliset vahingot" tekee merkittäväksi, tässä on alkajaisiksi muutama artikkeliehdotus: Helsingin leikkipuistopalo 2012 [2], Kekkilän tehdaspalo 2010 [3], Lapväärtin tulva 2012 [4]. --Jmk (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 12.51 (EEST)[vastaa]
Aha, nyt vaihdettiin asiayhteyttä. Edellä puhuttiin junaturmista ja oli lähinnä tarkoitus puhua liikenneonnettomuuksista, mutta lipsahti tekstiin yleiskäsite "onnettomuus". Jos tulipalot lasketaan "onnettomuuksiksi", miljoonahan tulee täytee vähän jokaisesta isomman talon palosta - sitä en alkuunkaan tarkoittanut. Enkä tarkoittanut kyllä sitäkään, että jos kaksi ökymersua ajaa nokakkain, se olisi merkittävää.
Varsinaisena puheenaiheena olleesta junasta tarkoitin ison junan osan tärvääntymistä tai rysäytystä isoon rakennukseen kuten Helsingissä 1990. Tarkoitin myös aineellisilta vahingoiltaan muutaman miljoonan hintaista lentokoneturmaa tai miljoonien hintaista laivaturmaa.
Tosin suurissa liikennehärveleissä pienikin kolhu maksaa paljon ja rahallista rajaa ei voi tiukasti tuijottaa. Ison lentokoneen siiven kolhaisu kentällä tai ison rahtilaivan pohjakraapaisu voi teettää miljoonien rempan eikä tapahtumasta tule merkittävää pelkästään rahallisen tappion perusteella. --Aulis Eskola (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 13.43 (EEST)[vastaa]
No sitähän minä just yritin sanoakin, ettei pelkällä vahinkosummalla oikein voi merkittävyyttä perustella. Jos ruvettaisiin asettamaan eri onnettomuuksille erilaisia "sopivia" rahallisia rajoja, pitäisi ne perustella jotenkin eli käytännössä se merkittävyys pitää kumminkin perustaa johonkin muuhun. --Jmk (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 14.21 (EEST)[vastaa]
Rahallinen vahinkojen määrä on yksi hyvä kriteeri muiden kriteerien joukossa. Samoin kuin firmojen merkittävyyden arvioinnissa firman talousluvut. Merkittävyys muodostuu monista kriteereistä: rahallinen volyymi on yksi peruskriteeri mutta en mitenkään tarkoittanut, että se pitäisi valita ainoaksi kriteeriksi. (Ei pitäisi kirjoittaa lyhyitä kommentteja, kun ne voidaan tulkita asiayhteydestä irrotettuna ties miten monella tavalla väärin.) --Aulis Eskola (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 15.52 (EEST)[vastaa]

Onhan tämä Wikimerkittävä juttu uutismielessä, eli Wikiuutisiin laitettavaa materiaalia. Ei tämän luokan junaonnettomuuksia satu Suomessa kuin kerran vuodessa maksimissaan. Mutta kyllähän raja väkisinkin on hiukan häilyvä sen suhteen mikä on merkittävää ja mikä ei jos tilanne jossa yksi hörhö puukottaa toista hörhöä jossain kirjaston tapahtumassa katsotaan merkittäväksi. Kyllähän erilaiset hörhöt puukottavat toisiaan useamman kerran vuodessa ihan Suomessakin. Korkki74 (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 17.07 (EEST)[vastaa]

Tapahtuma itsessään ei määritä merkittävyyttä, vaan se miten ympäröivä maailma asiaan suhtautuu. Sen enempää hörhöihin kantaa ottamatta. --Harriv (keskustelu) 9. huhtikuuta 2013 kello 22.51 (EEST)[vastaa]

Vammalan junaturma häipyi. Mitä Arolan ja Karjaan rysähdyksille tehdään? Vai olisiko Vammalan onnettomuus ollut merkittävä, jos esimerkiksi kuljettaja olisi lyönyt päänsä ikkunankarmiin kääntyessään katsomaan, mitä junarungolle tapahtui? Ehkä olisi syytä tehdä joku kokooma-artikkeli tyyliin Junaonnettomuudet Suomessa. --ilaiho (k) 9. huhtikuuta 2013 kello 23.34 (EEST)[vastaa]

Luettelo junaonnettomuuksista Suomessa voisi olla mielenkiintoinen. --Höyhens (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 22.41 (EEST)[vastaa]

Junaonnettomuus-artikkelissahan on jo jonkinlainen luettelonalku, jonka voi tarvittaessa yhdistää omaksi artikkelikseen. Luettelo junaonnettomuuksista on jo monessa kieliversiossa (esim. täältä löytyy iw-linkkejä). Jafeluv (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 14.22 (EEST)[vastaa]
Meillähän on jo tuollainen luettelo osana laajempaa luetteloa: Luettelo kuuluisista onnettomuuksista#Junaonnettomuudet --Aulis Eskola (keskustelu) 11. huhtikuuta 2013 kello 14.25 (EEST)[vastaa]

Rautatiehistoria opn aihepiiri, josta meillä on paljon hyvin kirjoitettu sisältöä. Rautatieonnettommuudet sopivat siihen hyvin osaksi, eikä hyvin kirjoitettujen artikkelien poistaminen niiden osalta tunnu perustellulta. Myöskään tietojen kokoaminen luetteloihin, jotka sisältäessään muuta tietoa kuin linkin artikkeliin, muodostuisivat muodottomiksi möhkäleiksi, ei tunnu hyvältä. Eiköhän vain kannata todeta, että paperi ei lopu ja jatkaa hyvää rautatiehistorian perinnettä. Ja rautateillähän myös onnettomuudet ovat harvinaisempia kuin esim. tieliikenteessä. Tämä nyt ei tosin taida olla linjassa sen kanssa, että en vaatinut tuon poistetun Vammalan junaturman säilyttämistä, vaikka siinä kai vastustinkin lähinnä säilytysperustetta "olisi voinut".--Urjanhai (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 16.41 (EEST)[vastaa]

Kolmen vai kahden palaututuksen sääntö? muokkaa

Miten tämä kolmen palautuksen sääntö menee suomenkielisessä Wikipediassa? Englanninkielisen Wikipedian käytäntö kertoo: "An editor must not perform more than three reverts on a single page…within a 24-hour period", eli että vasta neljännestä palautuksesta napsahtaisi esto. Suomenkielisen Wikipedian vastaava käytäntö sisältää taas: "Käyttäjän esto tulee aina kysymykseen, kun hän on tehnyt vähintään kolme palautusta (pl. vandalismin poisto) vuorokauden aikana samaan artikkeliin."

Eli onko nyt niin, että suomenkielisessä Wikipediassa on käytössä 3RR:n sijaan 2RR? --ilaiho (k) 15. huhtikuuta 2013 kello 20.09 (EEST)[vastaa]

Kolmea palautustahan tuo suomi-wikin sääntö koskee (kaksi palautusta saa tehdä ihan vapaasti, eli sitä ei ole mitenkään säännelly). Ulkomaaneläväthän eivät osaa edes numeroida talojensa kerroksiaan oikein... --Lax (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 16.45 (EEST)[vastaa]
Täällä on muokkaussotimiskielto, kaikki muu on vain sanahelinää. Voi estää ensimmäisestä palautuksesta tai olla estämättä kymmenennestä palautuksesta, jos katsoo sen aiheelliseksi. Pelisilmättömille tuo 3. palautuksesta esto sääntö on selkeä, ihan sama kutsuuko sitä 3RR vai 2RR nimellä, koska se on kuitenkin eri kuin en-wikin sääntö --Harriv (keskustelu) 16. huhtikuuta 2013 kello 22.24 (EEST)[vastaa]
Tietysti sääntöjen käyttäminen niiden henkeä vastaan on kiellettyä, eikä ylläpitäjillä toisaalta myöskään ole velvollisuutta puuttua mihinkään, eihän heille makseta siitä palkkaakaan. Selkeyden kannalta voisi kuitenkin olla hyvä mainita, että käytäntö on erilainen kuin en-wikin samanniminen käytäntö. --ilaiho (k) 17. huhtikuuta 2013 kello 11.56 (EEST)[vastaa]
Täytyy myöntää että tuollainen ero on jäänyt ainakin meikäläiseltä huomaamatta. Estohuomautusmalline on meillä nimetty englanninkielisen lyhenteen mukaan {{3RR}}, vaikka kyseessä ei siis ole sama sääntö. (Itse asiassa sääntöä on kutsuttu 3RR:ksi alusta asti.) Enkkuwikin terminologialla meillä on käytössä 2RR, ja suomiwikin terminologialla englanninkielisessä käytetään siis neljän palautuksen sääntöä. Selkeää kuin mikä.Jafeluv (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 15.03 (EEST)[vastaa]
Vaikuttaa siltä, että 2RR on syntynyt tänne käännösvirheen seurakusena. Mutta mikäpäs siinä niin kauan kuin homma toimii. Laitoin selvennyksen ohjeeseen. --ilaiho (k) 18. huhtikuuta 2013 kello 23.16 (EEST)[vastaa]

Ruotsinkielisessä Wikipediassa on näköjään sama käytäntö kuin suomenkielisessä. --ilaiho (k) 19. huhtikuuta 2013 kello 11.50 (EEST)[vastaa]

Asukaslukujen epämääräiset arviot muokkaa

Monessa artikkelissa, viimeksi Bostonissa, käytetään tällaisia sanamuotoja: "vuoteen 2013 väkiluvun arvioitiin kasvaneen 622 374 asukkaaseen" kun viitataan lukemaan, joka on saatu ilmeisesti vain jatkamalla mekaanisesti kahden edellisen väestönlaskennan perusteella laskettua vuosittaista väestönkasvua eteenpäin. Pitäiskö tällaisista "reaaliaikaisista" asukasluvuista luopua kokonaan, sillä ne ovat aika summittaisia? --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 12.37 (EEST)[vastaa]

Kyllä. Tosin luulisin, että Wikidatan myötä tuon tyyppiset luvut saadaan automaattisesti haettua tietokannoista joten väistämättä luvut alkaa menemään sen tyyppiseksi, että Bostonissa oli vuonna N X asukasta + lähde. --Zache (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 12.57 (EEST)[vastaa]
Käytin ensin lähteellisiä viimeisimmän laskennan lukuja (USA:ssa ja UK:ssa siis 10 vuoden välein), mutta artikkeleihin alkoi ilmestyä lähteettömiä tuoreita lukuja (2008 ja 2009 vuoden 2000 luvut tuntui tosi vanhoilta). Siksi aloin lisätä näitä lahteistettyjä arvioita. Isoimmat ongelmat ovat entisessä jugoslaviassa, ja Afrikassa, missä asukasluvut muuttuvat 10 vuodessa tosi paljon eikä laskentoihinkaan voi aina luottaa. --Tappinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 13.02 (EEST)[vastaa]
Totta. Väestönlaskenta on sananmukaisesti ihmisten laskemista. Väestönlaskijat ilmoittavat esim. talon asukkaille ennakkoon, että tiettynä päivänä täällä suoritetaan väestönlaskenta ja asukkaita kehotetaan olemaan silloin asunnoissaan. Jos joku ei voi sinä aikana jostain syystä olla asunnossa, laskijat tekevät ilmeisesti arvion siitä, montako ihmistä siinä asuu. Ja jos tämä tehdään kerran kymmenessä vuodessa, tiedot voivat muuttua paljonkin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 14.24 (EEST)[vastaa]
Serbiassa albaanit boikotoivat 2011 laskentaa. Laosissa slummialueet arvioitiin ilmakuvista. Jne. --Tappinen (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 14.33 (EEST)[vastaa]
Väestönlaskenta ei tosiaan ole välttämättä paras mahdollinen lähde, niin kummalliselta kuin se kuulostaa, mutta toisaalta esimerkiksi tässä Bostonin tapauksessa ei välttämättä vuoden 2013 arviota kannata esittää erikseen. Lisäksi mielestäni arviota ei muutenkaan kannata esittää yhden ihmisen tarkkuudella. Tässäkin kannattaa tehdä tapauskohtaista arviota. Joskus kannattaa luottaa tosiaan siihen väestönlaskentaan, mutta jos siitä on esimerkiksi jo 10 vuotta aikaa, ennemmin kannattaa luottaa moderniin arvioon, sillä varsinkin monissa Afrikan maissa väestönkasvu voi olla ollut huomattavaa jo kymmenessäkin vuodessa. Mutta arvioita ei tosiaan kannata tehdä yhden ihmisen tarkkuudella. --PtG (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 15.02 (EEST)[vastaa]
Joo, muistuu mieleeni parin viikon takaa tietokilpailu, jossa en osannut heittää oikeaa vastausta eli Kongon demokraattista tasavaltaa kysymykseen, jossa etsittiin noin 75-miljoonaista maata, kun omissa muistiinpanoissani oli yli kymmenen vuotta vanha Kongon asukasluku 45 miljoonaa... --Lax (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 15.07 (EEST)[vastaa]
Niin. Väestönlaskentatuloksethan on primäärilähteitä, ja aina pitäis pyrkiä etsimään parempia lähteitä, jotka tulkitsevat primäärilähteitä. Primäärilähteet itsessään ovat huonoja lähteitä wikipediaan ja siksipä niitä pitää yrittää välttää. Gopase+f (keskustelu) 18. huhtikuuta 2013 kello 23.30 (EEST)[vastaa]
Ainakin sanamuoto "on arvioitu" pitäisi vaihtaa silloin kun arvioijana on pelkkä nettisivun yksinkertainen laskukaava. Passiivihan on suomessa persoonamuoto. Viranomaisten tai muiden ihmisten tekemät arviot sen sijaan ovat usein minustakin käyttökelpoisia. --Savir (keskustelu) 17. huhtikuuta 2013 kello 15.13 (EEST)[vastaa]