Walat ovat gurilaista kieltä puhuva kansa Ghanan luoteisosassa Mustan-Voltan ja Kulpawnjoen välillä. Heitä on noin 100 000 henkeä.[1]

Walanaiset tekemässä karitevoita.

Legendojen mukaan walat ovat saapuneet Mamprusista. 1600-luvulla he alistivat lobit ja dagarit ja muodostivat oman valtion. Myöhemmin waloihin on sulautunut myös muita naapurikansoja. 1700–1800-luvuilla walat olivat riippuvaisia gonjista ja 1880-luvulla he kuuluivat Samori Tourén mandinkavaltakuntaan.[1]

Kansan pääelinkeinot ovat maanviljely ja karjanhoito. Tärkeimmät viljelykasvit ovat hirssi, maissi, pavut, riisi, maapähkinä, jamssi ja vihannekset. Lisäksi harjoitetaan käsityöammatteja sekä käydään ansiotöissä kaakaoplantaaseilla ja kaivosteollisuudessa. Ruokavalio koostuu etupäässä kasvis- ja maitoruoista. Tasakattoiset savitiilitalot ja pyöreät talousrakennukset muodostavat suljetun kokonaisuuden. Perinteinen juhlavaate on miehillä usein raidallinen pitkä paita ja naisilla lyhyt hame.[1]

Yhteiskuntajärjestyksen perustan muodostavat suurperheiden yhteisöt ja patrilineaariset suvut. Avioliitto on virilokaalinen, polygynia ja ostoavioliitto ovat yleisiä.[1]

Perinteiseen uskontoon kuuluu esi-isien ja luonnonvoimien palvontaa, noituutta ja taikaesineitä. Nykyään suurin osa waloista on sunnimuslimeja ja osa on katolisia.[1]

Lähteet

muokkaa
  1. a b c d e Narody i religii mira: Entsiklopedija, s. 120. Moskva: Bolšaja Rossijskaja entsiklopedija, 1999. ISBN 5-85270-155-6