Vuoden Valopilkku
Vuoden Valopilkku oli Yle TV1 -kanavan Valopilkku-kulttuurimakasiinin vuosittainen erikoisjakso, jossa jaettiin kulttuurialan toimijoille asiantuntijaraadin yleisöehdotusten perusteella myöntämiä Vuoden Valopilkku -palkintoja ja finalisteille kunniakirjoja[1]. Palkinto myönnettiin ”kulttuurielämää paikallisesti tai valtakunnallisesti ravistaneelle, uudistaneelle, piristäneelle, muuttaneelle tai ilahduttaneelle henkilölle, yhteisölle tai teolle”[2]. Palkinto oli alkuvuosina arvoltaan 15 000, sitten 20 000 ja 30 000 markkaa[3][4]. Palkinnon jakaminen jatkui vielä ohjelman lopettamisvuoden 2003 jälkeen ilmeisesti vuoteen 2006 saakka.
Jokaisena vuonna yleisöltä tulleita ehdotuksia karsimaan nimitettiin eri kulttuurialoja edustavia henkilöitä. Raadissa oli usein mukana edellisten vuosien palkittuja.
Palkittuja
muokkaa1995
muokkaa- Helsingin juhlaviikkojen Huvilateltta-työryhmä[3]
Kunniakirjat
muokkaa- Lahden kaupunginorkesterin levytys Sibeliuksen 5. sinfonian ja Sadun alkuperäisversioista sekä Carmina Burana-esitys
- sanomalehti Keskisuomalaisen ja Jyväskylän kaupunginteatterin näytelmäkirjoituskilpailu
- Esa Kirkkopellon näytelmä Yrjö Kallisen valaistuminen[5]
1996
muokkaaKunniakirjat
muokkaa- vaasalaisen teatteri Peukalopotin Pidot 96 Gästabud -tapahtuma
- Hämeen linnan lastentapahtuma
- runoutta edistävä Nihil Interit -ryhmä[3]
1997
muokkaaKunniakirjat
muokkaa- luonnonmukainen Kumina-navetta
- Diana-elokuvateatterit Turussa ja Helsingissä
- Riitta Raatikainen, kuopiolaisen VB-valokuvakeskuksen johtaja
- rikosylikomisario Erkki Kanerva suvaitsevaisuuskasvatuksesta[5]
1998
muokkaa- Pekka Milonoff ja KOM-teatteri teatterituotannoista Tulkaa tytöt takaisin ja Aina joku eksyy.
Tunnustuspalkinto
muokkaa- unkarilainen Hajnalka Hareszti Szekelyne ja Porin monikulttuuriyhdistys.
Kunniakirjat
muokkaa- Lapin kamariorkesteri ja kapellimestari John Storgårds
- Turun kulttuuriteltta Ständi ja Tampereen Telakka
- Anne Isomursun ja Tuomas Jääskeläisen teos Helsinki Graffiti[5]
1999
muokkaa- elokuvatuottaja Lasse Saarinen ja Kinotar Oy.
Kunniakirjat
muokkaa- Outokummun teatterintekijät
- Kynnys ry
- Nada- ja Free Okapi –yhtyeet improvisaation elvyttämisestä konserttimusiikissa
- kuhmolainen kirjailija-tutkija Markku Nieminen Paanajärven ja Kuhmon Juminkeon kuva- ja ääniarkistosta[5]
2000
muokkaa- aluetelevisio ATV:n videoreportteri, kuvataiteilija Erkki Pirtola[6]
Kunniakirjat
muokkaa- puutarhuri Arvo Juutilainen aktivismista Lapinlahden sairaalan säilyttämisessä
- Liisa Nummelin Satakunnan rakennusperinnön hoitoprojektista
- turkulainen Koneisto-konemusiikkifestivaali
- Kansalaissodan Korkeajännitys -sarjakuva, Asko Alanen[5]
2001
muokkaa- muusikko Timo Rautiainen
- Kristian Smeds ja Kajaanin kaupunginteatterin Huutavan ääni korvessa -näytelmän työryhmä
- Helsinki Forum ja sen taustavoimat Jari Ehrnrooth ja Niilo Kauppi
Kunniakirjat
muokkaa- Euroopan Naisteatterifestivaali, ElämysEukot
- Sammakko Kustannus Oy
- Helsingin kaupunginorkesteri ja musiikkikasvattaja Eve Alho, koululaisten kummihanke[7]
2002
muokkaa- kirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola lastenkulttuurin edistämisestä
Kunniakirjat
muokkaa- Jari Halonen elokuvasta Aleksis Kiven elämä
- lieksalaisen Kirsikoti-kehitysvammaisyhteisön Hännätön kissa -näyttely Kiasmassa
- suomussalmelaisten Eero ja Ulla Schroderuksen Retikka-teatteri[8]
2003
muokkaa- Kalevi Ahon, Lapin kamariorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin ja Sodankylän kunnan yhteistyönä syntynyt Luostosinfonia[9]
Erikoispalkinto
muokkaa- Miina Savolaisen Maailman ihanin tyttö -valokuvaprojektille ja -näyttelylle
Kunniakirjat
muokkaa- Juha Jokelan näytelmä Mobile Horror sekä Turun taideakatemian 10-vuotias animaatiokoulutus
2004
muokkaa- suomentaja ja kirjailija Kyllikki Villa[10]
2005
muokkaa- musiikin erityispalvelukeskus Resonaari[10]
Finalistit
muokkaa- Star Wreck -elokuva
- Digelius-levykaupan Emu Lehtinen
- Kansalliskirjaston Pelasta kirja -projekti
2006
muokkaa- näyttelijä Jussi Lehtosen esitykset sairaaloissa ja laitoksissa
Finalistit
muokkaa- Loveradio-hanke
- Oliver Kochta-Kalleisen ja Tellervo Kalleisen Helsingin valituskuoro
- Lordin euroviisuvoitto.[11]
Lähteet
muokkaa- ↑ Vuoden valopilkku (1995) rtva.kavi.fi. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Möttölä, Marjatta: Vuoden valopilkku -palkinnon saajaa etsitään. Helsingin Sanomat, 10.10.2004. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ a b c Tampere Jazz Happening Vuoden 1996 Valopilkku. Helsingin Sanomat, 17.1.1997, s. 30. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Valopilkku 1995-2003 Yle (Internet Archive). Viitattu 18.6.2024.
- ↑ a b c d e Vuoden Valopilkku 1995 Yle (Internet Archive). Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Lindfors, Jukka: Erkki Pirtolaa innosti purskahtelu taiteen marginaalissa Yle Elävä arkisto. 27.1.2016. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Vuoden valopilkku 2001 kulttuuriteoille Yle (Internet Archive). Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Nopolat Vuoden valopilkkuja. Helsingin Sanomat, 24.1.2003. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Luostosinfonia on kulttuurin vuoden valopilkku Yle Uutiset. 30.1.2004. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ a b Erityispalvelukeskus Resonaari Vuoden Valopilkku Yle. 15.12.2005. Viitattu 18.6.2024.
- ↑ Vuoden Valopilkku: näyttelijä Jussi Lehtonen Yle Uutiset. 12.12.2006. Viitattu 18.6.2024.