Kyllikki Villa
Kyllikki Villa (o.s. Wehanen, 12. syyskuuta 1923 Helsinki – 27. helmikuuta 2010 Helsinki) oli suomalainen maailmanmatkaaja, suomentaja ja kirjailija. Hän kävi Kajaanin yhteislyseota seitsemän luokkaa, minkä jälkeen hän 17-vuotiaana siirtyi aluksi toimistolotaksi Suomussalmelle ja sieltä Tuusulaan lottaopistoon. Sota keskeytti opinnot, ja Villa sai komennuksen kenttälotaksi Tiiksjärven ilmavalvontakeskukseen.
Kyllikki Villa | |
---|---|
Kyllikki Villa Helsingin kirjamessuilla vuonna 2008. |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 12. syyskuuta 1923 Helsinki |
Kuollut | 27. helmikuuta 2010 (86 vuotta) Helsinki |
Kansalaisuus | Suomi |
Ammatti | kirjailija ja suomentaja |
Kirjailija | |
Äidinkieli | suomi |
Tuotannon kieli | suomi |
Esikoisteos | Ei, ei matkavakuutusta minulle (1976) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Avioeron jälkeen hän kiersi maailmaa rahtilaivoilla aluksi tyttärensä Saara Villan kanssa. Hän teki ensimmäisen merimatkansa Portugaliin 42-vuotiaana, jolloin hän oli 4-vuotiaan Saara-tytön yksinhuoltaja. Tytär oli mukana rahtilaivamatkoilla 12-vuotiaaksi asti. Myös Saara valitsi myöhemmin kääntäjän ammatin.[1]
Matkoillaan Kyllikki Villa teki suomennoksia sekä kirjoitti omia kirjoja. Hän on suomentanut muun muassa Märta Tikkasen, Mikael Enckellin ja Bo Carpelanin teoksia. Valtion kääntäjäpalkinnon hän sai vuonna 1984 ja Svenska litteratursällskapetin palkinnon vuonna 1987. [2]
Vanhan rouvan lokikirjan hän saneli nauhalle erään rahtilaivamatkansa aikana. Leena Virtanen kirjoitti Helsingin Sanomien nekrologissa, että Vanhan rouvan lokikirjasta ”tuli hitti, tai ehkä nyt voisi jo sanoa klassikko”. Teos oli Villan läpimurto suuren yleisön tietoisuuteen.[3]Tämä Liken kustantama teos palkittiin Vuoden 2004 Matkakirjana. Villa sai samana vuonna myös Vuoden Valopillkku -palkinnon. [2]
Bibliografia
muokkaa- Ei, ei matkavakuutusta minulle, 1976 (runokokoelma)
- Pitelen kiinni hetkestä kuin kädestä, 1978 (runokokoelma)
- Muistiinpanoja kouluajalta 1940–42, 1982
- Matkailijan Japani, 1983/1990 (yhdessä Samppa Lahdenperän kanssa)
- Tee, 1984
- Vanhan rouvan lokikirja. Like, 2004. ISBN 952-471-302-0
- Merilapsuus, 2004
- Ei eilistä, ei huomista, runokokoelma, 2005
- Tyttö sodassa – Kenttälotan kirjeitä 1941–1944, 2006
- Pakomatkalla: Toinen lokikirja. Like, 2007. ISBN 978-952-471-944-5
- Elämän korkea keskipäivä, 2008
- Koipitoipilas. Like 2008 (runokokoelma). ISBN 978-952-01-0290-6.
- Myrskyssä – kolmas lokikirja. Like, 2010. ISBN 978-952-01-0423-8
Suomennoksia
muokkaa- Anne Brontë: Wildfell Hallin asukas (1971)
- Alexandre Dumas nuorempi: Kamelianainen (1954)
- Mikael Enckell: Missä Jumala on? (2000)
- Marilyn French: Naistenhuone (1979)
- Olle Hedberg: Nukke tanssii, kello lyö (1959)
- Carl Larsson: Maalla (1966)
- Claude Laydu: Nille-Nallen onkimatka (1966)
- Astrid Lindgren: Matti ja kesä (1969)
- August Strindberg: Mustat liput (1973)
- Hjalmar Söderberg: Tohtori Glas (2006)
- Märta Tikkanen: Yötäpäivää (1972)
Palkinnot
muokkaa- Valtion kääntäjäpalkinto 1984
- Svenska litteratursällkapetin palkinto 1987
- valtion ylimääräinen taiteilijaeläke 1987[4]
- Yleisradion Vuoden Valopilkku 2004[5]
- Vuoden matkailukirja 2004
Lähteet
muokkaa- Kyllikki Villa Oulunkylän kotisivulla
- 27.2.2010 HS.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
muokkaa- ↑ Kyllikki Villa Oulunkylän kotisivulla
- ↑ a b 27.2.2010 HS.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Helsingin Sanomat 28.2.2010
- ↑ Ylimääräiset eläkkeet 88 taiteilijalle. Helsingin Sanomat, 4.11.1986, s. 20. Näköislehti (maksullinen).
- ↑ Erityispalvelukeskus Resonaari Vuoden Valopilkku Yle. 15.12.2005. Viitattu 18.6.2024.
Aiheesta muualla
muokkaa- Sitaatteja aiheesta Kyllikki Villa Wikisitaateissa
- Kyllikki Villan muistokirjoitus Helsingin Sanomissa[vanhentunut linkki]
- Kyllikki Villa Like Kustantamon esittelyssä[vanhentunut linkki]
- YLE Elävä arkisto: Kyllikki Villa
- Pitkänen, Milla: Vanhan rouvan lokikirja. Laivan hytti elinympäristönä Kyllikki Villan matkapäiväkirjassa. Siirtolaisuus, 2011, 38. vsk, nro 4, s. 41–48. Siirtolaisuusinstituutti. ISSN 1799-6406 Artikkelin verkkoversio. (Arkistoitu – Internet Archive)