Villikkalan kartano

Villikkalan kartano on Kouvolan Villikkalassa sijaitseva kartano. Kartano on syntynyt Wreden suvulle vuonna 1608 myönnetystä Elimäen läänityksestä.

Historiaa

Ratsumestari Henrik Wreden leski Gertrud von Ungern luovutti eläessään nuoremmalle pojalleen Carl Henrik Wredelle Hämeenkylän säterin ja sen mukana Villikkalan sivualueen, jotka yhdessä muodostivat noin kolmanneksen perheen elimäkeläisestä läänityksestä. Äitinsä kuoltua Carl Henrik Wrede peri vielä Elimäen neljänneskunnan itäosatkin eli Anjalan ja Värälän kartanot. Näin kytkeytyi Villikkala pariksi vuosisadaksi yhteen Anjalan kartanon kanssa. Carl Henrik Wreden ainoan eloonjäänen pojan, everstiluutnantti Fabian Wreden lasten jakaessa maita 1700-luvun alussa Anjalan ja Villikkalan kartanot tulivat kuulumaan keskimmäisen pojan, maaherra Henrik Jakob Wreden osuuteen suvun maista. Lapsettoman maaherran perivät hänen kaksi eloonjäänyttä veljeään.

Peippolan, Moision ja Mustilan herra, valtaneuvos Fabian Wrede teki pikkuveljensä Oton kanssa vaihtokaupat eräiden Ruotsissa sijaitsevien kartanoiden ja maa-alueiden avulla, ja näin sekä Anjala että Villikkala päätyivät kokonaisuudessaan jälkimmäisen omistukseen.

Otto Wreden poika Rabbe Gottlieb Wrede jakoi 1800-luvun alussa maansa pojilleen niin että Elimäki-Anjala-alueelta vanhin poika Gustaf Wrede sai Villikkalan sekä Anjalan maista itse Anjalan kartanon ja sitä lähellä olevat maat eli keskisen Anjalan. Nuorin poika Otto Rabbe Wrede sai Anjalan pohjoisen päädyn maat keskuspaikkanaan tuore ”takamaan” eli Rabbelugnin kartano. Toiseksi nuorin poika Fabian G. Wrede sai kaakkoisen Anjalan maat keskuspaikkanaan Muhniemen eli Wredebyn tuore kartano.

Lopulta kuitenkin Villikkala irrotettiin parin vuosisadan yhteydestään Anjalan kartanoon kun paroni Gustaf Wrede myi Villikkalan vuonna 1824 af Forselles -sukua edustavalle naapurilleen. Villikkala tuli näin yhdistetyksi Moision kartanon herran, majuri Fredrik af Forsellesin omistuksiin. Fredrik af Forsellesin pojista lopulta Fredrik nuorempi ja Oskar af Forselles jakoivat Villikkalan maat keskenään, jolloin Oskarin puoliskosta muodostui Myllylän kartano. Puoliskonsa mukana Villikkalassa jo olleen kartanon saanut Fredrik af Forselles nuorempi joutui vararikkoon annettuaan takauksia epäonniselle sahayrittäjyydelle ja saha-alan jouduttua laman kouriin, joten Villikkala myytiin huutokaupalla vuonna 1880. Ostaja oli aiemman kenraalikuvernöörin veljenpoika, kreivi Berg, joka oli hieman aiemmin ostanut myös Moision. Tämän poika myi Villikkalan ja Moision kartanot Elimäen kunnalle, jotta maat voitaisiin paloitella myytäväksi talonpoikaisille viljelijöille.

Omistajat

Elimäen Villikkalan kartanon omistajasukuja ovat olleet:

• 1600-luvulta vuoteen 1824 vapaaherrallisen Wrede af Elimä -suvun suomalainen haara
• 1824–1880 aatelinen af Forselles -suku
• 1880–1907 kreivillinen Berg-suku
• 1907– Elimäen kunta

Omistajaluettelo (mahdollisesti epätäydellinen) 1600-luvun lopulta lukien:

• leskirouva, valtakunnanvapaaherratar Gertrud von Ungern
• ritari, sittemmin paroni Carl Henrik Wrede (edellisen nuorempi poika)
• eversti, paroni Fabian Wrede (edellisen ainut eloonjäänyt poika)
• maaherra, paroni Henrik Jakob Wrede (edellisen ensimmäisen avioliiton nuorin poika)
• yhteisesti: valtaneuvos, kenraalimajuri, paroni Fabian Wrede ja paroni Otto Gustaf Wrede (edellisen veli ja velipuoli)
• yksin: paroni Otto Gustaf Wrede (keskinäisten perintöjärjestelyjen tuloksena edellä mainittu toinen yhteisomistaja, lunastettuaan vaihdolla vanhemman velipuolensa osuuden)
• paroni Rabbe G. Wrede (edellisen poika)
• vuoteen 1824 teollisuudenharjoittaja, paroni Gustaf Wrede (edellisen vanhin poika)
• 1824–1857 majuri Fredrik Johan Ulrik af Forselles (omistajaksi oston kautta)
• 1857–1880 Fredrik af Forselles (edellisen nuorempia poikia)
• 1880–1906 kreivi Fredrik Berg, virolaisen Liivinmaan Sangasten linnan ja maiden herra (omistajaksi oston kautta)
• 1906–1907 kreivi Ermes Berg (edellisen nuorempi poika)
• 1907– Elimäen kunta

Lähteet

• Elimäen historia^{lähde tarkemmin?}