Wilho Sjöström
Frans Wilhelm (Wilho) Sjöström (22. huhtikuuta 1873 Iisalmi – 16. marraskuuta 1944 Viitasaari) oli suomalainen taidemaalari ja professori. Hän oli elinaikanaan Suomen tunnetuimpia taidemaalareita ja monien luottamustehtävien kautta myös taide-elämän vaikuttaja.[1][2]
Wilho Sjöström | |
---|---|
Wilho Sjöström 1920-luvulla |
|
Henkilötiedot | |
Koko nimi | Frans Wilhelm Sjöström |
Syntynyt | 22. huhtikuuta 1873 Iisalmi |
Kuollut | 16. marraskuuta 1944 (71 vuotta) Viitasaari |
Kansalaisuus | Suomi |
Taiteilija | |
Ala | taidemaalari |
Ura
muokkaaSjöström opiskeli Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1891–1893 sekä oli taiteilija Akseli Gallen-Kallelan oppilaana Sääksmäellä. Hän opiskeli myös Pariisissa Académie Julianissa, Kööpenhaminassa Statens Studieskolorissa ja Firenzessä Scuola du Nudossa sekä harjoitti opintoja myös Roomassa ja Lontoossa. Sjöströmin töitä oli ensimmäisen kerran esillä Pariisissa 1897 ja seuraavana vuonna Helsingissä.
Realistisella tyylillä maalannut Wilho Sjöström suosi maisema- ja henkilökuvausta. Virtaavaan veteen keskittyvät maisemat kuvaavat usein järvi- ja jokinäkymiä. Monista vaikuttajista maalattujen muotokuvien ohella hänen tuotannossaan on vapaampia henkilökuvia ihmisistä työssään.[1] Hänen huomattavimpia nuoruuden töitään on maalaus Pilvinen päivä vuodelta 1902, jolla hän voitti valtion maalauskilpailun. Hieman myöhemmässä maalauksessa Hiekkakuoppa vuodelta 1907 tyyli on jo impressionistinen, samoin kuin maalauksessa Onkivia poikia (1913). 1920- ja 1930-luvulla Sjöströmin tyyli muuttui uudelleen, mikä näkyy muun muassa maisemamaalauksessa St. Paul (1925). Viime vuosinaan Sjöström maalasi muotokuvia liikemiehistä, taiteilijoista, tiedemiehistä ja poliitikoista, muun muassa Carl Gustaf Emil Mannerheimista.
Vuoden 1906 Sjöström vietti synnyinseuduillaan Iisalmessa maalaten Hiekkakuoppa-teosta. Taiteilija lahjoitti vuonna 1910 maalauksen Iisalmen kansakoululle.[3] Sjöström rakennutti itselleen vuonna 1909 Kulosaareen huvilan, jonka suunnittelija oli arkkitehti Eliel Saarinen. Sjöström muutti huvilaan vaimonsa kanssa vuonna 1910, mutta myi huvilan vuonna 1917.[4] Sjöström vietti tämän jälkeen yli kymmenen vuoden ajan kesänsä Viitasaarella.[5] Sjöström vuokrasi vuosina 1938–1944 Lallukan taiteilijakodista katutason työskentelyateljeen.[6]
Sjöström toimi Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulujen tarkastajana vuosina 1927–1933 sekä valtion taidelautakunnan puheenjohtajan vuodesta 1936. Arkkitehti Einar Sjöström oli hänen veljensä.
Wilho Sjöströmin ensimmäinen puoliso vuosina 1903–1918 oli taidemaalari Tyra Malmström (1875–1928) ja toinen puoliso vuodesta 1918 hammaslääkäri Vieno Kalima (1883–1975).
Teokset
muokkaaJulkiset teokset
muokkaa- Korpilahden kirkon alttaritaulu 1904
- Ähtärin kirkon alttaritaulu 1906
- Pulkkilan kirkon alttaritaulu 1915
- Privatbankenin (myöhemmin Jugend-sali) seinämaalaukset, Helsinki
Maalauksia
muokkaa- Pilvinen päivä 1902
- Kylväjä 1904
- Hiekkakuoppa 1906
- Kesäilta 1912
- J. J. Tikkasen muotokuva (1913)
- Onkivia poikia 1913
- St. Paul 1925
- Vuorolaiva 1935
- Jokimaisema kevättalvella 1936
Galleria
muokkaa-
Pilvinen päivä, 1902
-
Nainen mustissa, 1902, mallina vaimo Tyra
-
Hiekkakuoppa, 1906
-
Sörnäinen, 1909–1911
-
Anoppini, 1911
-
Tanssijatar, 1912, Maggie Gripenberg tanssimassa
-
Professori J. J. Tikkasen muotokuva, 1913
-
Kaksi naista, 1916
-
Helsingin Jugend-salin kattomaalauksia, 1916
Huomionosoitukset
muokkaa- I palkinto valtion maisemamaalauskilpailussa 1903
- Professorin arvo 1932
Kirjallisuutta
muokkaa- Elmgren-Heinonen, Tuomi: Wilho Sjöström. Muistikuvia taipaleen varrelta. Porvoo 1943.
- Hanka, Heikki: Wilho Sjöström 1873–1944. Hämeenlinnan taidemuseo 1990. ISBN 951-9515-68-2
- Heikinheimo, Ilmari: Suomen elämäkerrasto, s. 693–694. Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1955.
- Kuvataiteilijat 1986. Suomen taiteilijaseura 1987.
- Lydecken, Arvid: Vilho Sjöström 1873–1944: Taiteilijoita pikapiirtoja. Helsinki 1952.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Heikki Hanka: Sjöström, Wilho (1873–1944) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.6.2000. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- ↑ Prof. Vilho Sjöström, Laatokka 17.11.1944, nro 259, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
- ↑ Hiekkahaudalla Salmetar, 03.09.1910 no 97. Viitattu 20.09.2021.
- ↑ Villa Sjöström taas myynnissä Kulosaarelainen arvohuvila hankki keinotteluvuosina nimeä raastuvassa Helsingin Sanomat, 12.11.1996. Viitattu 20.09.2021.
- ↑ Elmgren-Heinonen, Tuomi: Wilho Sjöström: Muistikuvia taipaleen varrelta, s. 77, 104. Porvoo & Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö, 1943.
- ↑ Lahelma, Marja: Lallukka: Elämää taiteilijakodissa, s. 123, 181. Helsinki: Parvs, 2020. ISBN 978-952-7226-60-5
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wilho Sjöström Wikimedia Commonsissa
- Suomen kuvataiteilijat -verkkomatrikkeli.
- Vilho Sjöström 50-vuotias, Suomen Kuvalehti, 21.04.1923, nro 16, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot