Vilho August Hurme (5. huhtikuuta 1890 Kylmäkoski15. toukokuuta 1919) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat vuokraaja Kalle Heikki Juhonpoika ja Miina Erlandintytär.[1][2]

Opinnot muokkaa

Hurme kävi kansakoulun ja Helsingin kauppakoulun vuosina 1910–1912.[1][2]

Jääkärikausi muokkaa

 
Jääkäripataljoona 27:n 3. komppania.

Hurme työskenteli konttoristina ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 13. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän haavoittui Misse-joella 25. kesäkuuta 1916 ja oli sen jälkeen hoidettavana useissa sairaaloissa.[1][2]

Suomen sisällissota muokkaa

Katso myös: Suomen sisällissota

Hurme saapui Suomeen (Vaasaan) jääkäreiden pääjoukon mukana varavääpeliksi ylennettynä 25. helmikuuta 1918. Hänet komennettiin Suomen sisällissotaan esikuntavääpeliksi 1. Jääkärirykmentin 2. jääkäripataljoonaan. Hän otti osaa sisällissodan taisteluihin Lempäälässä ja Kämärän asemalla sekä Viipurissa.[1][2]

Sisällissodan jälkeinen aika muokkaa

Hurme siirrettiin sisällissodan jälkeen armeijan uudelleenjärjestelyn yhteydessä Kaartin jääkäripataljoonaan, missä hän toimi jonkin aikaa pataljoonan adjutanttina ja 27. kesäkuuta 1918 alkaen lähettiupseerina sekä myöhemmin jälleen adjutanttina. Hän kuoli keuhkokuumeeseen 15. toukokuuta 1919, hänet on haudattu Saarijärvelle.[1][2]


Lähteet muokkaa

  • Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
  • Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV, Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975, Vaasa 1975 ISBN 951-99046-8-9.

Viitteet muokkaa

  1. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
  2. a b c d e Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975