Viktoriankaijanen

lintulaji

Viktoriankaijanen, aikaisemmalta nimeltään fischerinruusupapukaija[2] (Agapornis fischeri) on värikäs pieni kaijalaji, jota elää luonnonvaraisena Afrikassa. Sitä pidetään myös häkkilintuna.

Viktoriankaijanen
Agapornis fischeri -Parc Paradisio-8a.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Silmälläpidettävä [1]

Silmälläpidettävä

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Papukaijalinnut Psittaciformes
Heimo: Kaijat Psittaculidae
Suku: Kaijaset Agapornis
Laji: fischeri
Kaksiosainen nimi

Agapornis fischeri
Reichenow, 1887

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Viktoriankaijanen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Viktoriankaijanen Commonsissa

Ulkonäkö ja kokoMuokkaa

Viktoriankaijasella on vihreä selkä, keltainen rinta ja punainen pää. Silmän ympärillä on valkoinen rengas, nokka on kirkkaanpunainen ja jalat harmaat. Lintu kasvaa 15 senttiä pitkäksi. Koiras ja naaras ovat saman näköisiä.[3]

Levinneisyys ja elinympäristöMuokkaa

 
Viktoriankaijasia seeprojen seurassa Serengetissä

Viktoriankaijanen on kotoisin Tansanian pohjoisosista. Sitä on tavattu myös Keniasta, Ruandasta ja Burundista, mutta ilmeisesti siellä on ollut kyse häkkikarkulaisista. Laji oli yleinen 1970-luvulle asti, mutta pyydystys häkkilinnuiksi on saanut kannan pienenemään. Suuria parvia tavataan enää Ndutun lähistöllä ja Serengetin kansallispuistosta.[1] Viktoriankaijasen elinympäristöä ovat kuivien alueiden metsänreunat ja pensastot.[2]

RavintoMuokkaa

Viktoriankaijaset syövät siemeniä. Ne käyvät lammikoilla ja muilla vesipaikoilla juomassa.[1]

LisääntyminenMuokkaa

 
Munia

Viktoriankaijaset pesivät tammi-huhtikuussa ja kesä-heinäkuussa. Yhdessä pesueessa on 3–8 munaa. Niitä haudotaan 23 päivää ja poikaset viipyvät pesässä 38 päivää.[1]


LähteetMuokkaa

  1. a b c d BirdLife International: Agapornis fischeri IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 30.4.2014. (englanniksi)
  2. a b Palmén, Ernst & Nurminen, Matti (toim.): Eläinten maailma, Otavan iso eläintietosanakirja. 5. Sydän–Öljykala, s. 2039. Helsinki: Otava, 1975. ISBN 951-1-02059-5.
  3. Fischer's Lovebird Pet Education