Vieroitusoire

riippuvuutta aiheuttavan aineen käytön lopettamisesta johtuvat oireet
(Ohjattu sivulta Vieroitusoireet)

Vieroitusoireet eli abstinenssioireet ovat jonkin riippuvuutta aiheuttavan aineen säännöllisen käytön lopettamisesta koituvia fyysisiä tai psyykkisiä oireita. Vieroitusoireet johtuvat siitä, että vieroittautujan elimistö ja etenkin aivot ovat sopeutuneet toimimaan ympäristössä, jossa on esimerkiksi nikotiinia, alkoholia, heroiinia, kofeiinia, lääkevalmisteen sisältämää kemiallista yhdistettä tai muuta riippuvuutta aiheuttavaa ainetta.

Säännöllistä pitkäaikaiskäyttöä seuraavat vieroitusoireet kestävät tämän vuoksi yleensä pitkään sen jälkeen, kun riippuvuutta aiheuttanut aine on jo poistunut elimistöstä. Vieroitusoireita ilmenee tavallisesti vasta silloin, kun riippuvuutta aiheuttavan aineen käyttö on ollut pitkäaikaista ja säännöllistä.

Kahvi muokkaa

Säännöllisen kahvinjuonnin lopettaminen saattaa aiheuttaa päänsärkyä, ärtyisyyttä, väsymystä, mielialan vaihteluja ja keskittymiskyvyn puutetta. Vieroitusoireet lakkaavat yleensä noin viikon kuluttua. Kofeiinin vieroitusoireet ovat kuitenkin melko tuntematon aihe, sillä kahvinjuonnin terveysriskit ovat hyvin pieniä minkä vuoksi ihmiset eivät koe kahvista luopumista tarpeellisena.[1][2]

Tupakka muokkaa

Tupakoinnin lopettaminen aiheuttaa yli 80 prosentille tupakoitsijoista sekä fyysisiä että psyykkisiä vieroitusoireita, joita ei voida täysin erottaa toistaan; tosiasialliset fyysiset vieroitusoireet ovat verrattain vähäisiä, mutta koska psyykkinen riippuvuus on lähes kaikilla tupakoijilla voimakas, psykosomaattiset oireet ovat usein voimakkaita. Vieroitusoireet kestävät vielä kauan sen jälkeen kun nikotiini on poistunut elimistöstä. Ensimmäiset vieroitusoireet alkavat 2–12 tunnin kuluessa tupakoinnin lopettamisesta. Vieroitusoireiden vaikein vaihe on 1–3 vuorokautta lopettamisesta ja oireiden keskimääräinen kesto on 3–4 viikkoa.[3]

Tupakoinnin lopettamisen aiheuttamien vieroitusoireiden kestossa on suurta yksilöllistä vaihtelua. Tupakointivuodet tai poltettujen savukkeiden määrä eivät välttämättä kerro, miten pahana vieroitusoireet tulevat. Sukupuoli altistaa vieroitusoireille siten, että miehet saavat vieroitusoireita hieman useammin kuin naiset.[3]

Tupakoinnin lopettamisen yleisimmät vieroitusoireet muistuttavat opioidien vieroitusoireita. Yleisimmin esiintyy seuraavia oireita: ärtyvyyden lisääntyminen, ahdistuneisuus, keskittymisvaikeudet, levottomuus, alakuloisuus, kärsimättömyys, univaikeudet, päänsärky ja huimaus. Tupakoinnin lopettamiseen liittyviä fysiologisia muutoksia ovat: vähentynyt kortisolin, adrenaliinin ja kilpirauhashormonin eritys, pienentynyt sydämen syke, ortostaasi, vapina ja lisääntynyt nälkä ja makeanhimo. Lisäksi esiintyy muutoksia lepoaineenvaihdunnassa, EEG-aaltojen hidastumista ja lihomista sekä hidastunutta suoritusnopeutta tarkkuutta vaativissa tehtävissä.[3]

Fyysinen riippuvuus ylläpitää tupakointia, sillä vieroitusoireet alkavat yleensä kahden tunnin kuluttua viimeksi poltetusta savukkeesta. Tupakoitsija tupakoi yleensä estääkseen vieroitusoireita.[3][4]

Alkoholi muokkaa

Tyypillinen alkoholin vieroitusoireista johtuva sekavuustila tunnetaan nimellä juoppohulluus eli delirium tremens. Myös mielialan lasku, väsymys ja keskittymisvaikeudet ovat yleisiä alkoholin suurkulutuksen jälkeisiä oireita.[5] Muita alkoholin vieroitusoireita ovat vapina, hikoilu, pahoinvointi, röyhtäily tai oksentelu, sydämentykytys, korkea verenpaine, psykomotorinen kiihtymys, päänsärky, unettomuus, huonovointisuus tai heikkous, ohimenevät näkö-, tunto- kuulo- tai muut aistiharhat ja epilepsiakohtauksen tyyppiset kouristukset.[6]

Alkoholin käytön lopettamiseen saattaa liittyä myös pitkittyneitä vieroitusoireita, mikä tarkoittaa sitä, että kaikki elimistön toiminnot eivät palaudu ennalleen alkoholin käytön loputtua. Esimerkiksi noin puolella juomisen lopettaneista alkoholisteista esiintyy unettomuutta jopa useita kuukausia alkoholin käytön lopetuksen jälkeen.[7]

Lääke- ja huumausaineet muokkaa

Monien lääkeaineiden kuten esimerkiksi uni- ja rauhoittavien lääkkeiden, kroonisiin kiputiloihin käytettyjen bentsodiatsepiineja tai opioideja (kodeiini, tramadoli, morfiini) sisältävien lääkkeiden sekä masennuslääkkeiden säännöllisen käytön lopettaminen saattaa aiheuttaa voimakkaita ja pitkäkestoisia vieroitusoireita, jotka ovat usein samantyyppisiä kuin edellä kuvaillut tupakan ja päihteiden aiheuttamat vieroitusoireet. Myös muiden lääkeaineiden lopettamiseen saattaa liittyä voimakkaita vieroitusoireita. Esimerkiksi tupakoinnin lopettamisessa käytetyn varenikliinin lopettaminen voi aiheuttaa täysin terveelle ihmiselle kemiallisen psykoosin, johon liittyy aistiharhoja.[8] Myös hormonihoitojen, kuten glukokortikoidihoidon lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita ja hoito on keskeytettävä asteittain.

Myös rebound-ilmiö luetaan vieroitusoireistoon. Rebound-ilmiö tarkoittaa sitä, että oire, jonka hoitoon lääke määrättiin (esimerkiksi unettomuus tai paniikkihäiriö) palaa takaisin alkuperäistä huomattavasti voimakkaampana.

Lääkeaineiden vieroitusoireet aiheuttavat pahimmillaan työkyvyttömyyttä. Monesti käy kuitenkin niin, ettei vieroitusoireista kärsivälle määrätä sairauslomaa, koska lääkärit eivät ole tietoisia siitä, että lääkeaineiden vieroitusoireyhtymä (F13.3) on merkitty ICD-10 tautiluokitukseen.[9]

Lääkeaineiden päivittäinen käyttö saattaa aiheuttaa myös käytönaikaisia vieroitusoireita. Käytönaikaiset vieroitusoireet esiintyvät silloin, kun lääkeaineen pitoisuus elimistössä laskee tietyn kynnysarvon alle. Käytönaikainen vieroitusoire hellittää aina lääkkeen nauttimisen jälkeen, koska aineen pitoisuus elimistössä alkaa jälleen nousta.

Kaikki vieroitusoireet eivät ala välittömästi lääkkeen lopettamisen tai lääkeannoksen pienentämisen jälkeen, vaan jotkut oireet saattavat ilmaantua toisinaan vasta monen kuukauden, joskus jopa puolen vuoden viiveellä. Tämän vuoksi oireita ei aina osata yhdistää lääkityksen lopettamiseen.

Vieroitusoireita aiheuttavien lääkeaineiden käytön lopettamisen pitäisi tapahtua asteittain. Jos näin ei menetellä, on potilaalla lisääntynyt riski saada ns. pitkittyneitä vieroitusoireita, jotka voivat kestää pahimmillaan jopa useita vuosia.[10]

Jos riippuvuutta aiheuttavaa lääkeainetta käytetään raskauden aikana, on vaarana, että vastasyntyneellä ilmenee voimakkaita vieroitusoireita.[11] Lääkeaineiden lopettamiseen liittyviä vieroitusoireita ei kartoiteta systemaattisesti uusia lääkevalmisteita tutkittaessa. Tämän vuoksi pakkausselosteet ovat näiltä osin usein hyvinkin puutteellisia. Myöskään lääkäreiden koulutukseen ei välttämättä sisälly opetusta esimerkiksi bentsodiatsepiineihin kuuluvien lääkeaineiden vieroitusoireista, vaikka niistä on ehtinyt kertyä jo runsaasti lääketieteellistä tietoa.[10]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Mustajoki, Pertti: Kofeiini ja terveys Lääkärikirja Duodecim. 17.4.2019. Viitattu 23.6.2020.
  2. Antti Tanskanen: Kahvi, kofeiini ja mielenterveys. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 1997, 113. vsk, nro 3, s. 191–. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 23.6.2020.
  3. a b c d Winell, Klas: Vieroitusoireet Duodecim – Käypä hoito. 19.6.2018. Viitattu 23.6.2020.
  4. Patja, Kristiina & Vertio, Harri: Tupakoimattomuuden edistäminen Terveyskirjasto. 19.1.2009. Arkistoitu . Viitattu 23.6.2020.
  5. Kokko, Marjo: Nähdä, kuulla ja ymmärtää : perusterveydenhoidossa toimivien hoitajien käsityksiä depressiosta ja sen hoidosta, s. 37. Oulu: Oulun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta, 1999. ISBN 951-42-5169-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.6.2020).
  6. Alkoholinkäytön ongelmakäytön määritelmät ja diagnoosit : F10.6 Alkoholin aiheuttama amnestinen oireyhtymä Duodecim – Käypä hoito. 31.8.2015. Viitattu 23.6.2020.
  7. Currie SR, Clark S, Rimac S, Malhotra S. Comprehensive assessment of insomnia in recovering alcoholics using daily sleep diaries and ambulatory monitoring. Alcohol Clin Exp Res 2003;27:1262-9
  8. Tupakan vieroituslääke voi aiheuttaa psykoosin Iltalehti. 8.5.2009. Viitattu 23.6.2020.
  9. Tautiluokitus ICD-1O, s. 247. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2011. ISBN 978-952-245-503-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.6.2020).
  10. a b Ashton, C. Heather & Vuorio, Klaus A. (toim.): Bentsodiatsepiinit – Kuinka ne toimivat ja kuinka vieroittaa : Lääketieteellinen tutkimustieto bentsodiatsepiinivieroitusklinikalta. Järvenpää: Järvenpään sosiaalisairaala, 2003. Teoksen verkkoversio (viitattu 23.6.2020).
  11. Malm, Heli & Vähäkangas, Kirsi & Enkovaara, Anna-Liisa & Pelkonen, Olavi: Lääkkeet raskauden ja imetyksen aikana Fimea. huhtikuu 2008. Arkistoitu 24.9.2013. Viitattu 23.6.2020.