Vestvågøy
Vestvågøy on kunta Nordlandin läänissä Pohjois-Norjassa. Sen hallinnollinen keskus on Leknesin kaupunki. Vestvågøy on asukasmäärältään suurin Lofoottien kunnista. Vestvågøyan saari on Norjan 12:nneksi suurin, kun Huippuvuoria ei lasketa mukaan. Pääsaaren lisäksi Vestvågøyn kuntaan kuuluu joukko pieniä saaria.[2]
Vestvågøy kommune | |
---|---|
www.vestvagoy.kommune.no | |
Sijainti | |
Lääni | Nordlandin lääni |
Alue | Lofootit |
Perustamisvuosi | 1963 |
Kuntaliitokset | Borge, Buksnes, Hol ja Valberg (1963) |
Pinta-ala | 424 km² |
– maa | 407 km² |
Väkiluku | 11 619 (1.1.2024[1]) |
– väestötiheys | 28,5 as/km² |
Kunnanjohtaja | Jonny Finstad (H, 2023) |
Historiaa
muokkaaViimeisen jääkauden aikana paksummat jäätiköt peittivät Vestvågøyan vain osittain. Jäätikkö hioi ja painoi tasankoja. Jääkauden päättyessä ne olivat osittain merenpohjaa ja nousivat jäätiköiden painon hellittäessä kuivaksi maaksi, muodostaen hyvät edellytykset maanviljelylle. Monissa matalammissa vuorissa on myös selvästi nähtävissä hioutumat jääkauden ajalta, kun taas korkeammat huiput ovat rosoisempia.
Saarella on ollut asutusta kivikaudesta lähtien, mutta varhaisemmista vaiheista ei ole kattavaa tietoa. Alkujaan ihmiset elivät kalastamalla ja metsästämällä, maanviljely yleistyi myöhemmin. Viikinkiasutusta alueella oli ensimmäisen vuosituhannen lopulla.
Vestvågøyn kunta muodostettiin vuonna 1963, kun Borgen, Buksnesin, Holin ja Valbergin kunnat liitettiin toisiinsa.[2] Vestvågøy sai nimensä saaren nimen mukaan, vaikka kunnan nimeksi harkittiin jossakin määrin nimeä Lófotr alueen viikinkihistorian takialähde?.
Maantiede ja ilmasto
muokkaaVestvågøyn maasto on vaihtelevaa. Alueella vuorottelevat vuoret ja laajat maanviljelysalangot. Varsinkin saaren länsiosassa on laajoja valkeita hiekkarantoja. The Times valitsi vuonna 2005 Uttakleivin maailman romanttisimmaksi uimarannaksi,[3] Veggen- ja Mannen-vuorten toisella puolella olevan Hauklandin rannan norjalainen Dagbladet puolestaan nimitti vuonna 2001 Norjan parhaaksi uimarannaksi[4].
Saaren länsipuolella Nappstraumin salmi erottaa Vestvågøyn Flakstadista, idässä Hennigsværstraumin ja Sundklakkstraumin salmet erottavat kunnan Våganista. Etelässä on Länsivuono ja pohjoisessa Norjanmeri.
- Korkeimpia vuoria:
- Himmeltinden 930 m
- Ristinden 860 m
- Haveren 810 m
- Jellvolstinden 750 m
- Justadtinden 740 m
- Skottinden 670 m
Saarella sijaitsee Leknesin lentoasema, jonne on päivittäin vuoroja Bodøstä ja Svolværistä.
Hurtigruten-laivavuoro liikennöi iltaisin Stamsundista. Kesäaikaan Leknesin ja Gravdalin välimaastossa olevassa Leknesin satamassa käy lukuisia risteilyaluksia. Kesäaikaan toimii myös polkupyöräilijöille ja retkeilijöille suunnattu polkupyörälautta Ballstadista Flakstadin Nusfjordiin.
Vuonna 1976 avattu Sundklakkstraumin silta ja tämän jälkeinen vuonna 1981 avattu Gimsøystraumin silta yhdistävät Vestvågøyn maanteitse Gimsøyan saaren kautta Våganin kuntaan. Vuoden 2007 joulukuussa valmistuu tiehanke "Lofast", joka luo manneryhteyden maantieliikenteelle.
Länteen päin Flakstadsøyalle on rakennettu merenalainen tunneli Nappstraumtunnelen. Tunneli avattiin 11. heinäkuuta 1990. Se on 1 776 metriä pitkä ja käy syvimmillään 63 metriä merenpinnan alapuolella.
Keskiyön aurinko ei laske 52–56 päivään ja kaamos kestää 27–33 päivää, vaihdellen Vestvågøyn etelä- ja pohjoisosan välillä.
Ilmasto on merellinen leutoine talvineen ja viileine kesineen. Kunnan sisällä on selvää ilmastollista eroa rannikkoalueiden ja sisämaan välillä.
Kylät ja nähtävyydet
muokkaaTähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Ballstad (68°05′N 13°32′E)
Kalastajakylä Buksnesfjordenin suulla, noin 800 asukasta. Ballstadissa on Ballstad Slipin seinässä maailman suurin ulkoseinämaalaus, jonka taiteilija Scott Thoe suunnitteli vuonna 1990. Maalaus on 22 metriä korkea ja 54 metriä leveä.
Borg/Bøstad (68°15′N 13°45′E)
Borgista on löydetty rauniot maailman suurimmasta viikinkitalosta. Yli 80 metriä pitkä päärakennus oli käytössä n. vuosina 500–1000. Nykyisin paikalla sijaitsee alkuperäisten mittojen mukaan rakennettu viikinkimuseo Lófotr, jossa on laaja näyttely löydetystä viikinkiesineistöstä. Alueella sijaitsee kokonainen uudelleenrakennettu viikinkikylä.
Eggum (68°19′N 13°41′E)
Eggumissa on Vestvågøyn panos Skulpturlandskapiin, jossa ajatuksena oli tuottaa yksi maisemaan sopiva taideteos jokaiseen Nordlandin kuntaan. Sveitsiläisen Markus Raetzin veistämä Hodet esittää ihmisen päätä, joka näyttää olevan välillä oikein päin, välillä ylösalaisin, riippuen paikasta josta käsin tätä pientä patsasta tarkastelee.
Fygle (68°09′N 13°38′E)
Leknesin itänaapurina on Fygle, joka koostuu etupäässä omakotitaloasutuksesta. Sitä voidaan pitää osana Leknesiä. Vestvågøyn museo toimii Fyglen entisessä koulurakennuksessa.
Gravdal (68°07′N 13°33′E)
Asutuskeskus Leknesin lounaispuolella. Gravdalissa oli aikaisemmin runsaasti enemmän kauppoja ja liike-elämää, mutta on menettänyt asemansa Leknesille pienen välimatkan takia. Gravdalissa on Lofoottien keskussairaala ja 1 600 asukasta.
Hol (68°08′N 13°39′E)
Lofoottien vanhin kirkko on Holissa. Kirkkorakennus on peräisin 1300-luvulta, mutta se kunnostettiin uuteen asuun vuonna 1806.
Leknes (68°09′N 13°37′E)
Leknes on kaupunkistatuksen saanut hallinto- ja liike-elämän keskus. Asukkaita 2 700.
Mortsund (68°05′N 13°38′E)
Mortsund on kalastajakylä Buksnesfjordenin suulla vastapäätä Ballstadia. Alueelta on löydetty merkkejä kivikautisesta asutuksesta.
Stamsund (68°08′N 13°51′E)
Julius Marencius Johansen osti Stamsundin sataman 1909 ja käynnisti laajamittaisen kalastusliiketoiminnan, jonka johdosta tässä kalastajakylässä on nykyisin 1 000 asukasta. Pohjois-Norjan tuottoisin kirjakustantamo Orkana perustettiin Stamsundiin vuonna 1993. The Times valitsi vuonna 2000 Stamsund Vandrerhjemin maailman parhaaksi nuorille suunnatuista majataloista.
Steine (68°07′N 13°47′E)
Steine oli 1900-luvulle asti Keski-Lofoottien tärkein kalastajakylä.
Unnstad (68°16′N 13°35′E)
Unnstad on vuorten ja meren ympäröimä kylä, jonne rakennettiin tunneli vasta vuonna 1995. Talvimyrskyjen aikaan kylä oli usein eristyksissä ja eräänä vuonna 1960-luvulla puolustusvoimat joutuivat muonittamaan Unnstadin asukkaita helikopterin avulla pitkään jatkuneen huonon sään takia.
Väestö ja elinkeinot
muokkaaVestvågøyssä on 11 619 asukasta vuoden 2024 alussa.[1] Maahanmuuttaneiden osuus väestöstä on noin 4 prosenttialähde?. Leknesin lisäksi kunnassa sijaitsevia taajamia ovat Gravdal, Stamsund ja Ballstad.[2]
Tärkeimmät elinkeinot ovat maanviljely, kalastus ja matkailu.[2] Muihin Lofoottien kuntiin verrattuna kalastus on huomattavasti pienemmässä ja maanviljely suuremmassa asemassa. Työttömyysprosentti on 5%.
Lofoottien turska muodostunut käsitteeksi koko Norjassa. Lofoottien kunnista Vestvågøy on tullut tunnetuksi Lofoottien lampaastaan. Lisäksi luomuviljely on saanut viime vuosina jalansijaa saarella.
Politiikka
muokkaaTähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Työväenpuolueella ja konservatiivisella Høyrellä on selvästi muuta maata vähemmän kannatusta, vaikka työväenpuolue nauttiikin niukasti suurimman puolueen asemaa. Keskimääräistä suositumpia ovat keskustapuolue, kristillinen kansanpuolue ja rannikkopuolue Kystpartiet.
Kunnanvaltuusto valitaan joka neljäs vuosi. Pormestari on tällä hetkellä Jonny Finstad (H).
Kunnanhallituksen ohella Vestvågøyssä toimii kolme lautakuntaa
- Kulttuuri-, ympäristö- ja elinkeinolautakunta
- Opetuslautakunta
- Terveys- ja perusturvalautakunta
Vapaa-aika
muokkaaMalline:Lähtetön Vestvågøy tarjoaa hyvät mahdollisuudet ulkoiluun. Vaihteleva maasto tarjoaa retkeilymaastoja helpoista hyvinkin vaativiin reitteihin. Leknesistä Länsivuonon puolta itään kulkeva tie nro 815 soveltuu hyvin pyöräilijöille. Koko Lofoottien alue on sukeltajien suosiossa.
Lisäksi kunnassa on kahviloita, ravintoloita, elokuvateatteri, teatteritoimintaa, kirjasto, lumilautailu- ja alppihiihtokeskus, melontatoimintaa ynnä muuta.
Koulutus
muokkaaPeruskoulujen ja Leknesin lukion lisäksi Gravdalissa on kalastajakoulu Nordland fiskerifagskole.lähde?
Lähteet
muokkaa- Geir Berge: Lofoten — en kulturhistorisk reisebok (Orkana forlag as, Stamsund 2002)
- Lofotnett
- Norjan tilastovirasto
- Vestvågøyn kunta
Viitteet
muokkaa- ↑ a b 11342: Areal og befolkning i kommuner, fylker og hele landet (K) 2007 – 2024 Statistisk sentralbyrå. Viitattu 8.7.2024. (norjaksi)
- ↑ a b c d Thorsnæs, Geir & Engernengen, Lars: Vestvågøy Store norske leksikon. 28.5.2024. Viitattu 8.7.2024. (norjaksi)
- ↑ Uttakleiv Beach Lofoten.info. Viitattu 9.9.2020. (englanniksi)
- ↑ Dagbladet (norjaksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vestvågøy Wikimedia Commonsissa
- Alstahaug
- Andøy
- Ballangen
- Beiarn
- Bindal
- Bodø
- Brønnøy
- Bø
- Dønna
- Evenes
- Fauske
- Flakstad
- Gildeskål
- Grane
- Hadsel
- Hamarøy
- Hattfjelldal
- Hemnes
- Herøy
- Leirfjord
- Lurøy
- Lødingen
- Meløy
- Moskenes
- Narvik
- Nesna
- Rana
- Rødøy
- Røst
- Saltdal
- Sortland
- Steigen
- Sømna
- Sørfold
- Tjeldsund
- Træna
- Tysfjord
- Værøy
- Vefsn
- Vega
- Vestvågøy
- Vevelstad
- Vågan
- Øksnes