Norjan puolustusvoimat

Norjan puolustusvoimat (norj. Forsvaret) muodostuu viidestä puolustushaarasta maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat sekä kodinturvajoukoista ja kybervoimista.[1]

Norjan puolustusvoimat
Valtio Norja
Rooli asevoimat
Koko 23 000 (rauhan ajan vahvuus)
83 000 (sodan ajan vahvuus)[1]
Sodat ja taistelut Toinen maailmansota,
Kylmä sota,
Kongon kriisi,
Persianlahden sota,
Kosovon sota,
Afganistanin sota,
Vuoden 2011 sotilasinterventio Libyassa
Komentajat
Nykyinen komentaja kenraali
Eirik Kristoffersen (2020–)

Puolustushaarojen lisäksi asevoimiin kuuluu joukko erilaisia yksiköitä, jotka tukevat asevoimien operatiivisia valmiuksia. Operatiivisista asioista ja maan rajojen ulkopuolella toimivista joukoista vastaa Kansallinen yhteisesikunta.

Rauhan aikana asevoimissa palvelee yhteensä noin 17 000 palkattua sotilasta ja siviiliä. Norjassa on asevelvollisuus, mutta se on melko valikoiva. Norjan asevoimat kouluttaa vuosittain noin 10 000 varusmiestä, kun vastaava luku Suomessa on lähes kolminkertainen. Varusmiespalvelus kestää 6–12 kuukautta. Asevoimien suunniteltu sodanaikainen vahvuus on noin 83 000 sotilasta.[1][2]

Lokakuussa 2014 Norja päätti ottaa käyttöön sukupuolineutraalin asevelvollisuuden. Se koskee vuonna 1997 ja sen jälkeen syntyneitä miehiä ja naisia. Norjassa syntyi kyseisenä vuonna noin 60 000 henkeä, joista 10 000 päätettiin valita aikanaan asepalvelukseen. Ensimmäiset asevelvolliset naiset aloittivat palveluksensa heinäkuussa 2016. Jo aiemmin naisten oli mahdollista suorittaa palvelus vapaaehtoisena.[3]

Norjan vuosittainen puolustusbudjetti on 5,2 miljardia euroa.[1]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.