Venehjärvi
Venehjärvi (ven. Венеярви, Венех'ярви tai Суднозеро, Sudnozero) on kylä Karjalan tasavallassa Kostamuksen kaupunkipiirissä. Vuonna 2013 siellä oli 3 asukasta, ja kylä on yksi Vienan runokylistä.
Venehjärvi Суднозеро, Sudnozero |
|
---|---|
Venehjärvi |
|
Koordinaatit: |
|
Valtio | Venäjä |
Tasavalta | Karjalan tasavalta |
Kaupunkipiiri | Kostamus |
Hallinto | |
– Asutustyyppi | kylä |
Väkiluku (2013) | 3 |
Neuvostoliiton vuoden 1926 väestönlaskennassa ja vuoden 1933 väestönlaskennassa kylä kuului Ponkalahden kyläneuvostoon. Vuonna 1933 kylässä oli 341 asukasta, joista 318 oli karjalaisia. Venehjärven kylässä on enimmillään ollut 40 taloa ja lähes 300 asukasta. Valtaosa asukkaista siirrettiin kylän likvidoinnin jälkeen ensin Ponkalahteen ja sitten sen hävittämisen myötä Vuokkiniemeen.
Kylä sijaitsee noin 25 kilometrin päässä Vuokkiniemestä Venehjärven rannalla. Maitse Venehjärvelle pääsee tietä pitkin matkaamalla noin 12 kilometriä Vuokkiniemestä Vuonniseen päin ja kääntymällä vasemmalle. Paikalla on puinen kyltti: Venehjärvi 12 km. Tie on hiekkatietä ja mutkittelee hiekkaharjun päällä johtaen ja päättyen suoraan kylään.
Historia
muokkaaLaulajistaan, mahtavista tietäjistään ja urhokkaista karhunkaatajistaan tunnettu Venehjärvi kuului aikoinaan hallinnollisesti ja kirkollisesti Vuokkiniemen pitäjään. Venehjärvi oli suuren Ylä-Kuittijärven vesistön kyliä, josta voitiin veneellä lasketella aina Vienanmerelle saakka. Se oli kuitenkin syrjässä pienten vesien takana, ja tämän vuoksi se säilytti karjalaisen luonteensa ja tapansa puhtaana. [1]
Perimätiedoissa Venehjärven kylä olisi saanut asukkaansa jo 1500-luvulla. Asutus ei todennäköisesti ole ollut vielä tuolloin kovin pysyvää. Perimätiedon mukaan alueella liikkui ja ehkä asuikin saamelaisia. Näistä asutusjäljistä kertovat myös ikiaikaiset kylän perinteet, kuten aikoinaan pakanarituaaleista alkunsa saanut Pokkojuhla.[2]
Perimätiedoissa on myös tarina Hosko-nimisestä miehestä, joka saapui Venehjärvelle yhdestä puusta koverretulla haapiolla ja asettui asumaan kylän kauneimpaan paikkaan. Kylän asujaimiston tutkimus eri nykyajan keinoja käyttäen ei ole osoittanut sitä, että asukkaat olisivat tulleet Suomesta.[3]
Kylä on tullut tunnetuksi varsinkin I. K. Inhan kuvien ja matkakertomusten perusteella. Venehjärven kylän sijainti vaikutti siihen, että ensimmäiset runonkerääjät eivät sinne löytäneet. Kylästä on kuitenkin myöhemmin kerätty runsaasti kalevalaista runoa ja perimätietoa. Kylän asukkaat olivat eritoten taitavia kansanparantajia. Elias Lönnrot on kuitenkin D. E. D. Europaeuksen mukaan käynyt Venehjärven kylässä, josta hän kertoo matkakertomuksessaan vuosilta 1845–1846: ”Wenehjärven kylässä, 10 virstan päässä siitä, en käynyt luottaen Tohtor Lönnrotin siellä käydessään jo tarkoin ottaneen kaikki runot, joita siellä mahtoi olla. Jäl’estäpäin kuulin kuitenkin, että siellä vielä olisi ollut jotakuta ennen saamatontakin.” Pääosa keräyksistä kylässä on kuitenkin tapahtunut 1870-luvulla.[4][5]
Kylä tänään
muokkaaVenehjärvi kuuluu Vuokkiniemen suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki 2017 -alueeseen. Nykyään vakinaisesti Venehjärvellä asuu vain kaksi henkilöä ympärivuotisesti. Lisäksi muutamilla entisillä venehjärveläisillä on siellä kesämökki. Kyläläiset puhuvat karjalaa, suomea ja venäjää, kuin myös kaikki kesämökkiläiset. Kylän pääasiallinen elinkeino on matkailu ja siellä onkin majoitustilaa nykyaikaisissa mökeissä yli 30 hengelle. [6]
Venehjärven alueella on myös Karjalan Tasavallan Kansallispuisto, jonne voi tehdä ohjattuja retkiä. Lisäksi kylän nähtävyyksiin kuuluu toki itse kylä, jota sanotaan Vienan kauneimmaksi, mutta myös historiallisesti kiinnostava vanha kalmismaa Tetriniemessä sekä Hökkälän museotalo, joka avattiin entisöinnin jälkeen vuonna 2013[7] sekä uudelleen rakennettu tsasouna. Kylässä ja kansallispuistossa vierailee vuosittain satoja matkailijoita ympäri maailman.[8][9]
Pokkojuhla ja sen historia
muokkaaVenehjärven perinteinen kyläjuhla on nimeltään Pokkojuhla, jota vietetään vuosittain elokuussa ajoittuen kuun viimeiselle viikonlopulle. Tapahtumassa keitetään lihakeittoa avotulella. Pässiä ei nykyisin teurasteta itse juhlassa.
Kuten kaikissa karjalaisissa kylissä keskittyi tämänkin kylän uskonnollinen elämä tsasounan ympärille. Ikivanha vihreän sammaleen kattama pieni tsasouna sijaitsi suurten kuusien ja petäjien alla. Okruata eli aita ympäröi aluetta, joka oli pyhitetty Pyhälle Miikkulalle. Joka vuosi Pohrotsan, Jumalan synnyttäjän päivänä, Venehjärven praasniekkana tämä paikka oli merkillisen, ikivanhan näytelmän tapahtumapaikkana.
Aikaisin Pohrotsan aamuna vaelsi ympäristön kylistä – Vuokkiniemen pogostalta, Tollonjoelta, Tšenasta, Vuonnisesta, Ponkalahdesta, Kivijärvestä ja Latvajärvestä – ristirahvasta taluttaen Pyhälle Miikkulalle luvattuja pokkoja eli pässejä. Ne oli toivotettu karjaonnen kohentamiseksi, ja vanhan tavan mukaan ne tuotiin uhripaikalle uhrattavaksi. Pohrotsan aamuna miehet kokoontuivat tsasounan männikköön teurastamaan pokkoja. Portaassa oli reikä, josta veri valutettiin, ettei se joutuisi rahvaan tallattavaksi. Lihat keitettiin suurissa padoissa ja syötiin tuohiropeista. Vain miehet saivat osallistua uhriateriaan. Naiset saivat korkeintaan katsella toimitusta kauempaa. Pokon nahka joutui Miikkulalle, mutta uhraaja sai sen lunastaa ja rahat pantiin tsiässöynän kassaan.[1]
Lähteet
muokkaa- Karjalan ASNT:n asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1926 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 8. Petroskoi: KASNT:n tilastohallinto, 1928.
- Karjalan Autonominen Sosialistinen Neuvosto-Tasavalta: Asuttujen paikkojen luettelo (Vuoden 1933 väestönlaskun ainehiston mukaan), s. 4. Petroskoi: KASNT:n KTLH, Sojusorgutshet, 1935.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Vuoristo Vivi: Venehjärven pokkouhrit. Aamulehti, 22.6.1970.
- ↑ Lesonen Santeri ”Pokko-juhlan avauspuhe Venehjärvi 27.8.2016 * Суднозеро Карелия”. Jouni Korte (käsikirjoitus). 2016-08-29.
- ↑ Vienan Karjalan DNA projekti, Family Tree DNA - Genetic Testing for Ancestry, Family History & Genealogy www.familytreedna.com. Viitattu 23.1.2017. (englanniksi)
- ↑ Venehjärven kylä/ Village of Sudnozero FI/ENG Vuokkiniemi-Seura ry. 17.8.2016. Viitattu 23.1.2017.
- ↑ Esihistoriaa Lesosista – Sukuseura Lesonen ry www.lesonen.fi. Viitattu 23.1.2017.
- ↑ Карелия. Отдых в Карелии|Суднозеро www.ticrk.ru. Viitattu 23.1.2017. (russe)
- ↑ Heimonen Sari: Hökkälän museotalon avajaisia juhlitaan kesäkuussa. Karjalan Heimo, 2013 nro 3-4. Karjalan Sivistysseura.
- ↑ Venehjärvi (ven. Суднозеро / Sudnozero) Sari Heimonen. 23.1.2017. Viitattu 23.1.2017.
- ↑ Karelia. Tourism portal|National park "Kalevalsky" www.ticrk.ru. Viitattu 23.1.2017. (russe)
Kirjallisuutta
muokkaa- Pertti Virtaranta: Vienan kyliä kiertämässä. Karjalaiskylien elämää Venehjärvestä Kostamukseen, s. 11–33. Helsinki: Kirjayhtymä, 1978. ISBN 951-26-1543-6.