Velkomustuomio tarkoittaa Suomessa käräjäoikeuden antamaa tuomiota siitä, että velallisen tulee maksaa velkojalle avoimena olevat velat. Velkomustuomiota tarvitaan maksamattomien saatavien perinnässä.

Velkomustuomio oikeudessa muokkaa

Velkomusasia tulee käräjäoikeudessa vireille kantajan haastehakemuksella, usein perintätoimiston laatimana. Viranomaiset, haastemies tai viime kädessä poliisi, toimittavat haasteen tiedoksi vastaajalle eli velalliselle. Velallisella on mahdollisuus antaa oikeudelle vastaus asiassa 14 päivän kuluessa. Jos hänellä ei ole mahdollisuutta maksaa velkaansa eikä hän halua lausua asiasta oikeudelle mitään, hänen ei tarvitse tehdä mitään.[1]

Jos asianosaisilla ei ole velasta riitaa, asia käsitellään oikeudessa niin sanottuna riidattomana eli summaarisena asiana. Jos asia on riitainen tai se muuttuu riitaiseksi, se käsitellään riita-asiana, jonka käsittely on hitaampaa.[1] Velallinen voi riitauttaa asian esimerkiksi silloin, jos hän katsoo vaatimuksen olevan perusteeton tai epäselvä, sen määrä on väärä tai hän ei katso olevansa vastuussa velasta.[2]

Velkomusasiassa yleisin ratkaisu on yksipuolinen tuomio. Sillä vastaaja velvoitetaan suorittamaan kantajalle haastehakemuksen mukaiset saatavat.[1]

Tuomion merkitys muokkaa

Velkomustuomio on peruste ulosotolle. Tuomion avulla velallinen voi viedä velkansa ulosottovirastoon perittäväksi.[1][3]

Velkomustuomiosta velalliselle aiheutuu myös maksuhäiriömerkintä. Merkintä voi vaikeuttaa velallisen toimintaa kuten asunnon vuokraamista tai luotonsaantia. Maksuhäiriömerkinnän uhka parantaa oikeudellisen perinnän tehoa.[3]

Oikeudenkäyntikulut lisäävät maksettavan velan määrää.[2]

Välttääkseen velkomustuomion velallinen voi yrittää sopia asiasta velkojan kanssa.[1]

Velkomustuomioiden määrä ja saajat muokkaa

Käräjäoikeuksien käsittelemät summaariset asiat koostuvat lähes kokonaan velka-asioista, ja ne muodostavat ylivoimaisesti suurimman osan kaikista käräjäoikeuksiin saapuneista asioista.[4]

Käräjäoikeudet ratkaisivat vuonna 2016 yhteensä 345 700 summaarista asiaa. Määrä on kaksinkertainen vuoden 2006 lukumäärään verrattuna. Kasvu ilmentää sitä, että velan takaisinmaksuongelmat koskettavat yhä suurempaa osaa suomalaisista. Taustalla voi olla rahan riittämättömyyttä, maksuhaluttomuutta sekä taloudenhallinnan vaikeuksia.[4]

Suurin osa velkomustuomioista vuosina 2013–2016 liittyi luotonantoyritysten antamiin luottoihin (mukaan luettuna kulutusluotot ja pikavipit) sekä etämyyntiin ja tililuottoon. Pikavippien osuus oli kuitenkin laskenut huippuvuodesta 2013. Velkomustuomiot olivat yleisempiä miehillä kuin naisilla, ja miehillä myös velkapääomat olivat keskimäärin suurempia. Tyypillisin velkomustuomion saaja oli 25–34-vuotias mies.[4]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Riidattomat velkomusasiat oikeus.fi. Viitattu 9.1.2018.
  2. a b Perintäkulut ja perinnän eteneminen Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Viitattu 9.1.2018.
  3. a b Velkomustuomio 27.9.2016. Suomen Perintätoimisto Oy. Arkistoitu 9.1.2018. Viitattu 9.1.2018.
  4. a b c Majamaa, Karoliina ym.: Viime vuosien muutokset vakavissa velkaongelmissa. Analyysi velkomustuomioista Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017):6.

Aiheesta muualla muokkaa